Hakkapeliitoista hurmahousuihin – Ratsuväkielämää vuosisatojen ajan Kesällä 2019 avattu uudistunut perusnäyttely esittelee suomalaisen ratsuväen vaiheita 1500-luvulta nykypäivään. Koe samalla myös muut Lappeenrannan museot
Vartio on ollut kolmen vallan sotilaiden käytössä. Ensin se oli suomalaisten rajavartioasema, talvisodassa se palveli venäläisiä ja jatkosodassa saksalaisia. Rakennus on Suomen vanhin vartiorakennus ja ainoa säilynyt ennen sotia rakennettu. Se rakennettiin 1923. Museo on entistetty 1930-luvun vartion kaltaiseksi. Se  avattiin 3.6.1988. Käyntiosoite: Raatteentie 183 Avoinna: 10.6.-11.8 joka päivä 10-19. Lisätietoja: www.suomussalmi.fi/matkailija/nahtavyydet_ja_kayntikohteet/suomussalmen_sotahistoria/raatteen_vartiomuseo
Talossa on ravintolapalveluiden lisäksi sotahistoriallinen näyttely. Esineistöä on sisällä ja ulkona mm. tykkejä ja korsu ja mahdollisuus katsoa lyhytelokuvia. Talon pihapiiriin valmistui kesän 2012 lopulla tykkikatos. Taistelijan talon tuntumassa on myös Ilomantsin taistelun viimeisiin päiviin liittyvä sotahistoriallinen polku. Sen tuntumaan pysähtyi Neuvostoliiton suurhyökkäyksen viimeinen vaihe heinä- elokuussa 1944. Osoite: Hatuntie 387 A, 82967 Hattu Lisätietoja:…
Ruukkimuseon pääteema on raudan valmistus järvimalmista, mutta museon näyttely Möhkö sodassa esittelee talvi- ja jatkosodan vaiheita Möhkön suunnalla. Se kertoo myös ihmisistä sodan keskellä, evakkojen kohtalosta, pula-ajasta sekä sodanjälkeisestä jälleenrakentamisesta Sijaintiosoite: Möhköntie 209, 82980 Möhkö. Puhelin 050 342 8825. Verkkosivut: www.mohkonruukki.fi ja www.mohko.net Aukioloajat: touko- ja elokuu: ti-su 10-16, kesä- ja heinäkuu: päivittäin 10-18.
Joensuun bunkkerimuseo sijaitsee Marjalan kaupunginosassa, keskustasta noin 7 km Kuopion suuntaan. Marjalan eritasoliittymästä on opastus bunkkerimuseolle. Museo esittelee Salpalinjan rakenteita. Marjalan alueen linnoittaminen aloitettiin 27.8.1940. Höytiäisen kanavan eteläpäähän oli tarkoitus rakentaa kolme teräsbetonikorsua. Niistä valmistui jatkosodan alkuun mennessä panssaritorjuntatykki- konekivääri ja 20 miehen majoituskorsu sekä toinen konekivääri- ja 20 miehen majoituskorsu. Korsuista ensin mainittu on…
Paloaukean museo on kesäkuussa 2007 avattu Paloaukean Ajoneuvo- ja Asemuseo ry:n ylläpitämä museo, joka toimii Ylämyllyn varuskunnan entisellä asevarikolla Liperissä. Museossa on toiseen maailmansotaan liittyviä esineitä, mm. kenttätykki. Paloaukealle sijoittuu Väinö Linnan Tuntematon sotilas-romaanin alku. Avoinna: ryhmille ympäri vuoden Lisätietoja: https://parnatupa.com/paloaukean-museo
Valtatie 7:n varrella Haminasta noin 20 km Virojoelle päin sijaitsee bunkkerimuseo, jonka perustivat Virolahden kunta ja paikalliset sotaveteraanijärjestöt vuonna 1980. Museota hallinnoi Virolahden kunnanhallitus. Museon perusnäyttelyn nimi on ”Salpalinja alkaa Virolahdelta”. Se kertoo 1940-1941 sekä 1944 tehdyistä Suomen itärajan kantalinnoitustöistä Suomenlahdelta Sallaan sekä kenttälinnoitustöistä Sallasta Pohjoiselle Jäämerelle. Museon lisäksi alueella on neljä entisöityä Salpalinjan kohdetta,…
Taso: *  *  * (kolme karhua)   Oletko kulkenut suurella avosuolla? Se on kokemisen arvoista. Patvinsuolla horisontin avaruus muistuttaa laajaa saaristoista järvenselkää. Näkymässä vaihtelevat kunakin vuodenaikana eriväriset aavat suolakeudet, niistä kohoavat kuusikkoiset tai männikköiset vaaramaat, nauhamaisen puuston reunustamat jokien ja purojen varret ja pienet lammet. Sanotaan, että suomalaiset – ainakin kaupunkilaiset – pelkäävät suota. Se…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Koitajoen luonnonsuojelualue Hattuvaaran kylän itäpuolella rajavyöhykkeen tuntumassa on erinomainen erämainen retkeilykohde. Alueen halki virtaa rauhallinen Koitajoki pienine koskineen. Joki on esitelty myös melontareittien kohdalla. Koitajoen alue koostuu Rosmesuon – Hanhisuon soidensuojelualueesta ja kauniista Koivusuon luonnonpuistosta sekä niiden välisestä alueesta mutkaisen Koitajoen varrella. Koitajoen alue kuuluu mm. Patvinsuon ja Petkeljärven kansallispuistojen…
Taso: (*  *  *) Kolme karhua Ilomantsissa sijaitseva Petkeljärven kansallispuisto on Suomen pienin kansallispuisto, mutta sinne mahtuu tiivis kattaus parasta harju-, – mäntykangas- ja järvenrantaluontoa. Vaikka puiston alueella on vanhoja juoksuhautoja ja entisöity korsukin, puiston alueella ei ole taisteltu, mutta aivan sen tuntumalla Oinassalmella ja Möhkössä sen sijaan on taisteltu niin talvi- kuin jatkosodassakin. Kansallispuiston…
Taso: ( *  *  *) kolme karhua Simpelejärven Siikalahti on Sisä-Suomen arvokkain ja kansainvälisesti tunnettu lintuvesi. Lintujen lauluaikaan touko- kesäkuussa kaulushaikaran puhaltelu ja yölaulajien huumaava konsertti ovat unohtumattomia kokemuksia. Eikä se ole siinä. Itä-Suomen ylittävä muuttoreitti tuo lahdelle nähtävää ja kuultavaa huhtikuulta marraskuulle. Jos vierailee Siikalahdella vuoden ympäriinsä, voi kohdata lähes 200 lintulajia. Kaikkiaan siellä…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Ruunaa on kuuluisa ennen kaikkea koskistaan. Lieksanjoen koskireitillä Matkalahdesta Ruunaan Luontotalolle Naarajoelle on mittaa noin 30 km. Matkailuyrittäjät järjestävät Ruunaan koskilla koskenlaskua puu- ja kumiveneillä. Alueella käy vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kosket voi laskea kanootilla myös omin neuvoin. Näiden sivujen melontareittiosuudessa on kuvaus Lieksanjoen melontareitistä. Kuuluisat Ruunaankosket ovat myös patikoijan…
Taso (*) Yksi karhu Aivan Venäjän rajan tuntumassa, Ruunaan retkeilyalueen ja Lieksanjoen takana sijaitseva Ruunaan luonnonsuojelualue on pääosin koskematonta saloa. Yli puolet suojelualueesta on rajavyöhykettä, jolla liikkuminen ilman rajavartioston lupaa on kielletty. Suojelualueen ydinosaan, joka on Lieksanjoessa olevan Ruunaanjärven takana, ei pääse kuin veneellä ja kanootilla tai talvella umpihankeen hiihtäen. Sinne vaivautuva tavoittaa alueen jossa…
Taso: (*) yksi karhu Pieni Ritojärvi on ihastuttava päiväretkikohde. Ritojärven kierto (5,2 km) kokoaa alueen kauneimmat näkymät saman reitin varrelle. Rengasreitti johdattelee kulkijaansa suolla ja metsäisessä harjumaisemassa järven ympäri. Pienen Ritojärven laavulla voi nauttia eväitä Alueella on syksyisin hyvät puolukkamaat. Alue on Via Karelian (522) länsipuolella. Sinne pääsee vain Kontiovaaran tietä, joka on huikeana harjutienä…
Taso: (*) Yksi karhu Reposuo on linnustollisesti arvokas suidensuojeluohjelman kohde aivan Pankakosken taajaman kupeessa. Siellä voi helposti seurata lintujen pesimäpuuhia tai muuttolintujen vierailuja. Pohjois-Karjalan suoluonnon monimuotoisuus on hyvin nähtävissä. Maisemat vaihtelevat Reposuolla yllätyksellisesti. Avosuo vaihtuu harjanteisiin ja Pankajärven rantanäkymiin. Päiväretki tarjoaa mahdollisuuden niin lintujen tarkkailuun, vaihtelevan suoluonnon tutkimiseen kuin marjanpoimintaankin. Alkukesällä suokukat kukkivat ja loppusyksyllä…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Lieksassa sijaitsevaa Änäkäisen virkistyskalastusaluetta ympäröivät virkistysmetsät. Metsiä hakataan harvakseltaan ja retkeilyä kunnioittaen. Alue liittyy kiinteästi talvisodan taisteluihin ja samoihin paikkoihin rakennettiin välirauhan aikana Salpa-linjan linnoitteita. Kalastuksen lisäksi alueella voi siis tutustua sotahistoriaan. Suomen ja Venäjän välinen raja on kahdeksan kilometrin päässä. Alueen halki kulkeva Kivivaaran tie tunnettiin jatkosodan aikana Rukajärven…
Taso: ( * ) Yksi karhu Ukonsärkkä on pieni hyvin kaunis päiväretkeilyyn sopiva kohde aivan Lieksan itäisimmässä kolkassa. Alueella on hieno harju vanhoine metsineen. Harva osuu alueelle sattumalta, mutta se palkitsee kävijänsä. Luonnonrauha on taattu, vaikka Ukonlammen laavulla saattaakin kohdata muita eräihmisiä. Alueen halki kulkee nauhamainen lyhyt Ukonpolku, joka esittelee harjumaisemia lampi- ja suonäkymineen. Aikaisemmin…
Taso: (*  *  *) Kolme karhua Maisema Kolin huipulta Pieliselle on yksi suomalaisimmista maisemista. Alue on esitelty myös näiden sivujen kulttuurimaisemista kerrottaessa, koska Koli on nimetty erääksi Suomen kansallismaisemista. Kuuluisien taiteilijoiden ikuistamienvaaramaisemien lisäksi perinnemaisemat ja kaskenpoltto kuuluvat Koliin erottamattomasti. Kansallispuistossa on laaja polku- ja latuverkosto. Kolin vaarajono on muinaisen vuorijonon, Karelidien, jäänne. Pari miljardia vuotta…
Taso (*) Yksi karhu Nurmeksen Raesärkät on kaunis päiväretkikohde kumpuilevassa harjumaisemassa. Alue on saanut nimensä luode-kaakkosuuntaisen kapean harjujakson mukaan. Maisemassa on harjujen lisäksi levollisia soita, joen mutkia ja vanhaa metsää monipuolisine asukkaineen. Raesärkkien maisemaa on käyty ihailemassa vuosikymmenten ajan. Se on suosittu lähivirkistäytymiskohde. Raesärkkien alue muodostuu suojelumetsästä ja virkistysmetsästä. Suojelumetsässä voidaan tehdä ennallistamis- ja luonnonhoitotoimenpiteitä,…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Peurajärvi on ihanteellinen perhekohde. Pieneen ja rauhalliseen alueeseen ehtii hyvin tutustua päivänkin aikana, mutta viikonloppukin vierähtää siellä mukavasti, nähtävää ja tekemistä riittää patikoinnista uimiseen, kalastuksesta marjastamiseen. Yöpyä voi Mäntyjärven laavulla tai Iso-Valkeisen kodassa tai telttailla niiden ympäristössä. Karavaanareille on kolme aluetta. Lisäksi alueella on muutama varaustupa. Järvien ympäri kulkee kaksi…
Taso (*  *) Kaksi karhua Nurmeksessa sijaitseva Mujejärven alue sopii retkeilijälle, joka haluaa nauttia rauhasta. Alue on Peurajärven virkistysalueen tuntumassa, mutta valtatie 75:n itäpuolella. Alueen luonto on hiukan toisenlainen kuin Peurajärvellä. Alueen länsilaidassa jylhä Uuronrotko. Muutoin maisema on kallioiden, harjujen ja järvien kirjomaa maisemaa Alueen järvet ovat usein melko pieniä ja tummavetisiä. Suurimmat järvet ovat…
Taso: (*) Yksi karhu Kieverrysjärvien alue on Kuhmon eteläosassa Via Karelian tuntumassa, paikassa, jossa Venäjän raja käy kauimpana lännessä. Alue on hieno, helppokulkuinen päiväretkikohde, jossa retkeilyreitti kulkee kuuden järven ja lammen Porojärven, Syrjälammen, Valkealammen, Syvälammen, Hukkalammen ja Juolungan täplittämää lähes luonnontilaista harjumaastoa. Alue on vanhojen metsien suojeluohjelman kohde, jossa on noin viisi kilometriä pitkä retkeilyreitti.…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Jonkerinsalon luonnonsuojelualue sijaitsee Kuhmon eteläosassa Jongunjoen melontareitin länsipuolella. Alueen luonto on jylhän kaunista ja alueen keskellä oleva Louhipuron Hiidenportti on  maakunnallisesti arvokas kanjoni, jossa korkeiden kalliojyrkänteiden välissä virtaa Louhipuro. Hiidenportin pohjoispäässä on laavu. Louhipuro on puroksi erikoinen. Kanjonin eteläpäässä Kagasvaaran parkkipaikalta Hiidenporttiin ja edelleen alueen länsilaidalla olevaan Pullukanvaaraan vievä polku…
Taso: (*  *  *) Kolme karhua Hiidenportin kansallispuisto on kahden vesistön rajamailla. Puisto perustettiin vuonna 1982 säilyttämään kainuulaisen erämaaluonnon perinnettä. Alueen tunnetuin kohde on koko puiston läpi luode-kaakkosuunnassa kulkeva rotkolaakso, jonka pohjalla virtaa Porttijoki. Kansallispuisto on nimetty alueen luoteiskulmassa olevan Hiidenportin kanjonin mukaan.  Hiidenportin 20 metriset pystyt kallioseinämät ovat kansallispuiston keskeinen nähtävyys. Puisto on silti…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Kuhmossa sijaitseva Teerisuon – Lososuon soidensuojelualue Kuhmon lounaispuolella Kuhmosta Valtimoon menevän tien 5284 tuntumassa on erämainen, maisemallisesti hyvin merkittävä alue. Alueen metsäsaarekkeet ja suot muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden. Pieni Teerisuo, Isosuo, Kuitisuo ja Lososuo muodostavat yli 8 km pitkän, lähes yhtenäisen ojittamattoman nevajonon. Soiden yli näkyvät metsän profiilit ovat ehjiä ja…
Taso: ( *  * ) Kaksi karhua Kuhmon itäpuolella rajanpinnassa sijaitseva Elimyssalo on metsäpeuran uuden tulemisen kotiseutu. Metsäpeura oli metsästetty Suomesta loppuun 1800-luvun loppuun mennessä. 1960-luvun lopulla Martti Montonen löysi Elimyssalolta metsäpeuroja, seurasi ja valokuvasi niitä kymmenkunta vuotta ja julkaisi 1974 kirjan Suomen peura.  Kirjalla oli vahva vaikutus paitsi metsäpeurakantamme kehittymiseen, myös siihen, että Elimyssalo…
Taso: (*  * ) Kaksi karhua Iso-Palosen – Maariansärkkien luonnonsuojelualue on eräs Ystävyyden puistoon kuuluvista viidestä suojelualueesta Kuhmossa. Alue on pienten järvien, lukuisten lampien, mäntykankaiden ja jääkauden synnyttämien harjujen eli kainuulaisittain särkkien  muodostama kokonaisuus Kuhmon itäosassa. Suojelualue ulottuu Venäjän rajalle saakka. Alueen halki kulkeva harjumuodostelma on ollut tärkeä metsäpeurojen vaellusreitti ja laidunalue. Pyyntikulttuurista kertovia jäänteitä…
Ystävyyden puisto on Kuhmoon ja Suomussalmelle perustettu luonnonsuojelualueiden verkosto. Se koostuu viidestä erillisestä suojelualueesta, jotka kaikki on esitetty näillä sivuilla erikseen. Via Karelian varrella Ystävyyden puiston opasteet ohjaavat kulkijan Petolan luontokeskukseen. Selvyyden vuoksi on korostettava, ettei erillistä Ystävyyden puistoa siis ole. Kyse on suomalais-venäläisestä luonnonsuojeluhankkeesta, jonka suomalaiset osat ovat Ystävyyden puistoon kuuluvat Ulvinsalon luonnonpuisto, Juortanansalon…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Lentua on Oulujoen vesistön suurin säännöstelemätön järvi ja koko Kainuun arvokkain järvikokonaisuus. Rannat ovat pääosin rakentamattomia, joten järvi on varsin erämainen. Lentua keskeiset vesialueet ja saaret sekä osa rannoista kuuluvat Naturaan. Lentuan eteläosassa on avaria selkiä, pohjoisempana on saaria ja niiden välissä puikkelehtivia salmia. Järven rannat ovat moni-ilmeiset. On laajoja…
Taso (*) Yksi karhu Lauttavaaran luontokoulumetsä on Metsähallituksen näyteikkuna luonnon monimuotoisuuteen ja nykyaikaiseen ympäristöarvoja korostavaan metsien käsittelyyn. Se on Via Karelian varrella, noin 10 km Kuhmon keskustasta pohjoiseen. Sen tuntumassa ovat myös Lentuakosket ja Lentuan luontotupa sekä suojelualue. Luontokoulumetsä on suunniteltu erityisesti luonto-opastus ja –opetuskäyttöön, mutta sopii myös tavalliseen retkeilyyn. Alue on luonnon luokkahuone, jossa…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Ystävyydenpuistoon kuuluva Juortanansalon – Lapinsuon soidensuojelualue on todellista saloa. Se on todellinen helmi retkeilijälle joka pitää soista ja haluaa kulkea omia polkujaan. Kokemattomampikin voi tutustua alueeseen sen itäosan halki kulkevaa Kuhmon UKK-reittiä pitkin. Sen varrella on Riionlammen laavu. Ystävyyden puiston alueista tämä on jäänyt vähimmälle huomiolle, mutta sen merkitys ja…
Taso: (*) Yksi karhu Jauhovaaran virkistysmetsä sijaitsee Kuhmon lounaisosassa. Näköalapaikkana tunnetun Jauhovaaran korkeus on 253,2 metriä merenpinnasta. Varsinkin vaaran pohjoispuoli on paikoin jyrkkärinteistä ja sieltä aukeaa hienot näköalat. Alue poikkeaa kuusivaltaisine metsineen selvästi karujen männiköiden ja soiden hallitsemasta ympäristöstään. Alueen erikoisuus on 1930 – 40 –luvuilla kokeilutarkoituksessa istutetut ulkomaiset havupuumetsiköt. Vaaralla on ollut vakituista asutusta…
Taso (*) Yksi karhu Jämäsvaaran alueen keskusjärvi on Jämäsjärvi, jonka lähes koko valuma-alue on hakkaamaton ja ojittamaton. Jämäsjärven kaakkoisrannasta kohoaa jyrkästi kuusikkoinen Jämäsvaara. Lahopuuta on runsaasti ja aarniometsän kääpä- ja hyönteislajisto on erittäin monipuolinen. Metsän seassa on rämeitä ja paikoin lettolaikkuja. Alueella on runsaasti lampia ja puroja. Myös maisemaretkeilijän kannalta Jämäsvaara on monipuolinen kohde. Kuusi…
Taso: (*  * ) Kaksi karhua Murhisalo on Suomen ainoiden vienankarjalaisten kylien, Kuivajärven ja Hietajärven, ikiaikaista nautinta-aluetta. Eräkulttuurin ja muinaisten kulkureittien merkit ja vanhat kalasaunat tekevät alueesta kulttuurihistoriallisestikin arvokkaan. Alueen keskellä oleva Murhijärvi oli vienalaiskylien kala-aitta. Murhisalo koostuu Lososuon – Saarijärven soidensuojelualueesta ja sitä ympäröivistä vanhojen metsien suojeluohjelman alueista. Etelästä alue rajautuu Hietajärvi – Kuivajärven…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Alue on Kainuun suurimpia ja linnustoltaan merkittävimpiä avosuoalueita. Sen monipuolisuutta lisäävät Säynäjärvi ja pienemmät suolammet. Alue on säilynyt erittäin luonnontilaisena. Suotyyppien kirjo alueella on hyvin suuri. Suurin osa suosta on karua, mutta pieniä reheviä laikkuja on siellä täällä. Soiden vetisyys vaihtelee kuivista nevoista upottaviin ruopparimpinevoihin, joiden ylittäminen onnistuu vain kapeita…
Taso: (*) Yksi karhu Suomussalmella Juntusrannan kylän lounaispuolella sijaitseva Kalmosärkkä on esihistoriallinen asuinpaikka. Kalmosärkkä on museoviraston suojelukohde ja sitä hoitaa Metsähallitus. Alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin muinaisjäännöksiin. Kalmosärkkä on kapea, reilun kilometrin pituinen mäntyvaltainen hiekkaharjanne. Pohjoisessa harjanne haarautuu kahtia. Kalmosärkkä on myöhemmin palvellut myös väliaikaisena hautapaikkana, ja on saanut siitä nimensä. Kalmosärkän, samoin kuin läheisten Nuolisärkän,…
Taso: (* *) Kaksi karhua Martinselkonen on 6200 hehtaarin suuruinen lakisääteinen luonnonsuojelualue Suomussalmella Venäjän rajan mutkassa. Martinselkonen on yksi Suomen tärkeistä lintualueista ja se kuuluu Naturaan. Alue on tyypillistä pohjoiskainuulaista salomaata, varsinainen kainuunkorpi. Siellä on monipuoliset mahdollisuudet retkeilyyn, kalastukseen ja marjastukseen. Suomen ja Venäjän raja noudattelee pääosin vedenjakajaa. Suurin osa Martinselkosen vesistä virtaa länteen ja…
Taso (*  *  ) Kaksi karhua Hossa on valtion retkeilyalue. Se on kuin luotu patikka-, hiihto-, ja melontaretkeilyyn sekä kalastukseen. Alueen metsät ovat pääasiassa helppokulkuisia ja kauniita männiköitä, sekä tasaisia kankaita että jääkauden muodostamia upeita harjuja. Metsät ovat pääosin erirakenteisia ja sisältävät iäkkäitäkin puita, vaikka vanhojen hakkuiden kantojakin on näkyvissä. Soita Hossan pinta-alasta on vain…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Vuonna 1979 perustettu Kylmäluoman suhteellisen laaja retkeilyalue sijaitsee Taivalkoskella, valtatie 5 tuntumassa, noin 45 km Kuusamosta etelään. Retkeilyalueen maasto on pääosin karua mäntykangasta, jolle ovat tunnusomaisia vesistöjen varsia seurailevat korkeat harjujonot. Harjujen päällä kulkevilta retkeilypoluilta avautuvat näköalat komeille järvenselille. Kylmäluomalla on myös niitty- ja savottakulttuurin jäänteitä sekä poronhoitoon liittyviä rakenteita.…
Taso: (*) Yksi karhu Kuusamossa sijaitsevat Närängän luonnonmetsien lähes koskematon luonto on ainutlaatuinen sekä Suomen että koko läntisen Euroopan mittakaavassa. Metsien lisäksi alueen pienvesistöt ja suot ovat säilyneet luonnontilaisina, joten monet vaateliaat eliölajit viihtyvät alueella. Suojelualue koostuu neljästä erillisestä metsäalueesta: Virmajoesta, Romevaarasta, Pajupurosta ja Närängästä. Närängän päiväreitillä (rengasreitti) voi tutustua alueen vivahteikkaaseen luontoon ja Näränkävaaran…
Taso (*) Yksi karhu Etelä-Kuusamossa sijaitseva Iivaaran Natura-alue on vanhastaan ollut metsästys- ja kalastuskohde. Viime aikoina se on alkanut kiinnostaa myös retkeilijöitä. Iivaara on erämainen retkikohde. Alueen perusosan muodostavat arvokkaat vanhat metsät, jotka ovat pohjoista vaaraluontoa parhaimmillaan. Alueen läpi kulkee retkeilyreitti. Alueella on mahdollista samoilla myös erimittaisia rengasreittejä pitkin. Näätäslammella on autiotupa. Vaarojen lahopuuston runsauden…
Taso: (*  * ) Kaksi karhua Valtavaaran suojelualue sijaitsee Rukatunturin koillispuolella. Kuusamon korkeimpiin kuuluva vaara tarjoaa jokaiselle luonnossa liikkujalle jotakin. Monimuotoiselta alueelta löytyy upeita näköaloja, karaistuneita tunturikasveja, harvinaisia lintuja ja talvisin satumaisia tykkykuusikoita. Valtavaara sopii erinomaisesti sekä kesä- että talviretkeilyyn. Tunnettu vaellusreitti Karhunkierros kulkee Valtavaaran kautta, mutta alueelle on tehty myös päiväretkeilyyn sopiva rengasreitti. Se…
Taso: (*  *  *) Kolme karhua Tuntsan erämaa-alue soveltuu erinomaisesti retkeilyyn helppokulkuisuuden ja alueen selväpiirteisyyden vuoksi. Jotkut sanovat sitä yhdeksi Euroopan hienoimmista retkeilyalueista. Nykyinen lakisääteinen Tuntsan erämaa on vain pieni murunen laajempaa Tuntsan aluetta, jota metsänhoitaja, eräkirjallisuuden klassikko A.E.Järvinen aikoinaan kirjoissaan kuvaili. Osa siitä erämaasta on Venäjän rajan takana, koska osa vanhaa Sallaa jäi rajan…
Taso: (*  *  *) Kolme karhua Oulangan kansallispuisto tunnetaan ennen kaikkea kahdesta asiasta: Oulanka- ja Kitkajoen mahtavista koskista sekä Karhunkierros-retkeilyreitistä. Oulangan seutu on ollut luonnonkauneudestaan tunnettu kauan. Ensimmäiset suunnitelmat alueen suojelemiseksi tehtiin jo 1800-luvulla. Silti Oulankaa ei perustettu Suomen ensimmäisten kansallispuistojen joukossa vuonna 1938. Vasta vuonna 1956, maanomistusolojen selkiinnyttyä, aika oli kypsä kansallispuistolle. Sitä ennen…
Taso: (* *) Kaksi karhua Sallatunturin alue Sallan kirkonkylän eteläpuolella Via Karelian (950) kahta puolta pitää sisällään erilaisia luonnonsuojelualueita, joihin kuuluu laajoja aapasoita, vanhoja metsiä ja tuntureita. Myös suojelualueiden ulkopuolella on hienoja luontokohteita: erämaisia vaaroja, laajoja soita ja reheviä jokivarsia. Alueella on runsaasti matkailuyrityksiä, merkittyjä retkeilyreittejä ja talvella monipuolinen latuverkosto. Alueen valtionmaita hoitaa Metsähallitus. Yksityismailla…
Avoin, yksitasoinen torni on matalan lahden rannalla, ympärillä on rantaniittyä ja peltoa. Keväisin paikalla on  runsaasti sorsia ja sotkia Ajo-ohje: Etelästä 6-tietä tultaessa lon Saaren taajaman jälkeen viitoitus oikealle Uukuniemeen (4021). Aja tietä vajaa 1 kilometri ja käänny ensimmäisestä risteyksestä oikealle. Aja vajaa kilometri, kunnes vasemmalla on viitta lintutornille. Jätä auto pysäköintipaikalle. Torni on parinsadan…
Avoin yksitasoinen ja kolme metriä korkea torni on kortteikkoisen lahden rannalla, missä on myös pensaikkoa ja metsää. Toukokuun alussa Rautalahdelle kertyy suuret määrät joutsenia, niiden seasta voi löytyä pikkujoutseniakin. Alkukesästä lahti on erinomainen yölaulajapaikka. Ajo-ohje: Torni on aivan 6-tien kupeessa, noin 6 km Särkisalmelta pohjoiseen. Etelästä tullessa noin kilometri ennen tornia on oikealle viitta Rautalahti.…
Kansainvälisesti arvokkaaksi lintuvedeksi luokiteltu rehevä, metsä ja peltorantainen lintujärvi. Kevätmuutolla nähdään runsaasti vesilintuja, kahlaajia, lokkeja ja tiiroja. Heinä-elokuussa alueelle kerääntyy runsaasti sulkivia vesilintuja ja poikueita. Torni on avoin ja yksikerroksinen ja noin viisi metriä korkea. Ajo-ohje: Aja Lappeenrannan keskustasta Viipuriin ja Vainikkalaan menevää tietä 390 noin 20 km Haapajärven kylän laidalle. Käänny siellä oikealle Lintutorni-viitan…
Konnunsuolla on laajalla peltoaukeamalla kaksi  tornia puolen kilometrin päässä toisistaan. Eräs Kaakkois-Suomen kautta muuttavien lintujen pääreiteistä kulkee Konnunsuon peltojen kautta. Keväällä siellä näkee laulu- ja pikkujoutsenia, sorsalajeja, kahlaajia, eri hanhi-lajeja sekä kurkia. Elo-lokakuussa peltojen yllä saalistavat varpus-, kana-, sinisuo- ja ruskosuohaukat sekä piekanat. Konnunsuon yli kulkee myös meri- ja maakotkien syysmuuttoreitti. Parhaita lintuaikoja ovat huhti-kesäkuu…
Café Rantakivi on rento ja raikas kahvilaravintola Puruveden rannalla. Ruoka on lähiruokaa Puruveden muikuista ja ahvenista aina puutarhatilojen kasviksiin ja myöhemmin kesällä marjoihin ja sieniin. Café Rantakivi on mukava yhdistelmä kahvilatuotteita ja luonnonkaunista miljöötä.
Hotelli Punkaharju, viehättävä 165-vuotias rakennus, maittava lounaspöytä, korkeatasoinen a la carte -lista.
Luostariravintola Trapesa, sesonkiin sopivia ruokia ja leivonnaisia luostarimiljöössä. Herkullinen pitopöytä erityisesti viikonloppuisin ja Pääsiäisenä.
Walter Ahlström Oy:n kansankeittiöksi suunnittelema tunnelmallinen ravintola tarjoaa paikallista lounasruokaa ja á la-carte-annoksia historiallisessa ympäristössä aivan Varkauden paperitehtaan kupeessa.
Tasalan talossa on aito 1950-luvun miljöö ja siellä tarjotaan tilauksesta lappilaista perinneruokaa, jonka raaka-aineet saadaan lähimetsästä ja järvestä. Talossa on kaunis Arabian posliiniastioiden kokoelma. Sijaitsee Napapiirin retkeilyreitin varrella.
Pohjolan Pirtti (KKK) sijaitsee Vuotungissa, noin 34 km päässä Kuusamon keskustasta itään päin. Avoinna tilauksesta.
Loma-Lopotin erämaaravintola Huilingissa on tarjolla kuusamolaisia herkkuja, kuten tuoretta kalaa eri muodoissa, perinteistä poronkäristystä sekä pikkulämpimäisiä. Lähes kaikki tarjoilut valmistetaan lähiruoasta ja oman metsän antimista. Avoinna tilauksesta.
Rukan salongin tilausravintola Kultalan menu sisältää lukuisia Lapin ruokaerikoisuuksia, kuten poroa, lohta ja riekkoa. Avoinna tilauksesta.
Oivangin lomakartano on jykevistä kelohongista, perinteisesti käsityönä rakennettu perheravintola, joka vaalii edellisten sukupolvien ruokaperinteitä nykyaikaan sovellettuna. Avoinna tilauksesta.
Studioravintola Tundra – tunnelmallisen tilausravintola, kokkauskursseja ja keramiikkastudio. Avoinna tilauksesta.
Isokenkäisten Klubi on matkailupalveluihin keskittynyt perheyritys, joka sijaitsee luonnonhelmassa Heikinjärven rannalla, vain parin kilometrin päässä Venäjän rajavyöhykkeeltä. Avoinna tilauksesta.
Ollilan lomamajat on erikoistunut kalaruokiin. Useat omaperäiset yksityiskohdat tekevät tilavasta Juomuskota ravintolasta erityisen tunnelmallisen. Avoinna tilauksesta.
Arolan Maatila- ja Erälomat, perinteistä maalaisruokaa tilauksesta. Raaka-aineet omalta tilalta ja lähijärvistä. Leivät leivotaan Arolan pirtissä ja paistetaan puu-uunissa. Pirtissä 25 asiakaspaikkaa.
Porotila, jossa on kotaravintola A-oikeuksilla. Herkullisia pororuokia tilauksesta. Poron lihaa ja porotuotteita myytävänä.
Herkkusuussa voit nauttia tuoreista leivonnaisista, piirakoista ja rieskoista, joita voi myös ostaa mukaan. Kotiruokatyyppinen lounas ja kaunis maisema Kiantajärven rannalla. Ja kun Suomussalmella ollaan, niin täältä saa myös pettuleipä!
Kahvila-Ravintola Kultainen kukko tarjoaa paikallisia ruokia ja lounasta kodikkaassa ravintolatilassa. Suurempia juhlia järjestetään tilauksesta Vanha Kurimo -nimisessä päärakennuksessa.
Luonnonkauniilla paikalla sijaitseva moderni, Kalevala-henkinen hotelli, jonka ravintolan ruokalistalta löytyy lähiseudun raaka-aineita. Tarjolla on niin perinteisiä kuin kansainvälisiäkin ruokia paikallisella otteella silattuna.
Karjalaisen ruokaperinteen mukaista aitoa lähiruokaa ja ystävällistä palvelua kotoisessa miljöössä.
Isäntärenki on toimiva maatila, joka on suuntautunut luomu- ja lammastuotantoon. Talon emäntä valmistaa villasta käyttö- ja taidetekstiilejä. Perinteinen rakennus, lampaita, pitoruokaa tilauksesta, laadukkaita kudonnaisia.
Herranniemi on toiminut kestikievarina jo 1800-luvun alussa. Siihen aikaan liikuttiin hevosilla tai jalkaisin. Vieraat nukkuivat isossa tuvassa ja hevoset saivat tallista leposijansa. Monenlaiset kulkijat kohtasivat toisensa kievarissa. Tänä päivänä Herranniemi toimii kestikievarina jo neljännessä sukupolvessa – vanhaa perinnettä kunnioittaen. Herranniemi lukeutuukin maakunnan vanhimpiin edelleen toiminnassa oleviin matkailuyrityksiin ja se tarjoaa majoitusta, perinteistä ruokaa ja kesäteatterielämyksiä.
Maukasta suomalaista kotiruokaa. Lounas päivittäin ja pitopalvelua tilauksesta. Ravintola sijaitsee vanhassa pankin hirsirunkoisessa konttorissa. Rakennuksen historia on hyödynnetty sisustuksessa kauniisti.
Maalaisleipomo Ilomäki, perinteisiä karjalanpiirakoita. Piirakoiden täytteenä omien lehmien maitoon leivottu puuro.
Ravintola Parppeinpirtti sijaitsee Ilomantsin, keskustaajaman kupeessa sijaitsevassa Parppeinvaaran runokylässä. Se on saanut nimensä siellä 1800-luvulla asuneen runonlaulajana tunnetun talonpojan Jaakko Parppein mukaan. Parppein pirtin ravintola tarjoaa pitopöydästään nykykarjalaista ruokaa perinteiseen karjalaiseen tyyliin rakennetussa rakennuksessa. Tarjolla myös aitoja karjalanpiirakoita, leivontanäytöksiä sekä leipomisen historiaa.    
Ilomantsin Viinitorni, luovien viininvalmistajien viinikahvila sijaitsee Ilomantsin vanhassa vesitornissa. Tornilta on huikea näköala yli karjalaisten vaarojen aina Venäjälle saakka. Torniravintolan A-oikeudet mahdollistavat oivan tilaisuuden tutustua viinitilan kaikkiin tuotteisiin. Saatavana myös kahvia ja pikkupurtavaa.
Levähdysalueella tien 518 varrella Enon ja Lieksan välillä idyllinen kesäkahvila terasseineen. Tuoretta kahvia, leivonnaisia, erityisen kaunis maisema.
Kauppaneuvoksen kahvila on sisustettu maalaisromanttiseen tyyliin ja täällä voit maistella erilaisia kotileivonnaisia ja karjalaisia perinneherkkuja. Kahvilamme tarjoaa kiireettömän aistinautinnon upeassa ympäristössä. Mukava miljöö, tuoreet leivonnaiset, historiallinen rakennus.
Joensuun parhaalla paikalla Ilosaaressa, historiallinen rakennus. Kerubi on laadukas ja omaleimainen ruoka- ja seurusteluravintola, jossa voit viettää aikaa, kuunnella musiikkia ja tavata ihmisiä.
Ravintola Kielo tarjoaa laadukkaista, sesongeittain vaihtuvista raaka-aineista tehtyjä rehellisiä ja puhtaita makuja. Suomalaista ruokaa, taidokkaat annokset
Utran Uittotupa pohjoiskarjalaista lähiruokaa ammattitaitoisten kokkien valmistamana. Mielenkiintoinen miljöö Pielisjoen rannan tuntumassa.
Juhanantupa on jyhkeistä hirsistä rakennettu komea karjalaistalo, joka sijaitsee Hummovaaran idyllisessä kylämaisemassa. Tuvan tunnus on komea honka, jonka juurella Elias Lönnrot laulatti runonlaulaja Juhana Kainulaista. Tupa henkii modernia karjalaista tunnelmaa. Avoinna kesästä syksyyn. Koti- ja retroruokaa.
Ruokkeen lomakylä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla. Lomamökkejä ja leirintäalue. Mahdollisuudet pilkkimiseen ja retkiin Vienan Karjalaan.
Lohela on lohen käsittelyyn erikoistunut yritys, joka käyttää kotimaista kirjolohta. Tulikiviuunin pehmeässä lämmössä, omalla mausteseoksellamme miedosti suolatut lohet savustamme kahviomme kalankäsittelytiloissa joka päivä aamusta iltaan. Kalat pakkaamme siten, että ne säilyvät lämpiminä n. 4 tuntia, jonka vuoksi ne ovat mainio tuliainen pitemmänkin matkan päähän vietäväksi.  
Ravintola Buttenhoff tarjoaa perinteisiä ruokia. Ravintola löytyy Imatran kosken ja Valtionhotellin läheltä, kävelykadun päästä, toisesta kerroksesta. Kokeile sesonkiruokia, kuten parsaa, kalakeittoa ja blinejä. Alakerrassa myös kahvila.
Lappeenrannan sataman tuntumassa sijaitseva tunnelmallinen makasiiniravintola, jonka sisustus yhdistelee modernia ja mennyttä aikaa. Raikas ruokalista poimii vaikutteita paikallisesta lähiruoasta ja klassisista herkuista. Sopii perheille. Tiedustele lähiruokaa. Reipas ja ystävällinen palvelu. Tila sopii mainiosti myös yksityistilaisuuksiin. Pieni kodikas ulkoterassi.
Ravintola Wolkoff tarjoaa perinteistä ja paikallista gourmet-ruokaa sekä tunnelmaa 160 vuotta vanhassa historiallisessa miljöössä.
Taso: (**) Kaksi karhua Kolvananuuro on upea miljoonia vuosia vanha rotkolaakso Joensuusta Kajaaniin menevän valtatie kuuden ja Joensuusta Lieksaan menevän tien 73 välissä. Alue poikkeaa täysin ympäröivästä maisemasta. Siellä kulkee louhikkoisesta maaston halki vaativa retkeilypolku, mutta näkymät ovat erittäin antoisia. Puusto on iäkästä, matkalla on saniaislehto ja puron solina säestää kulkijan mielenmaisemaa.. Suojelualue on runsaat…
Tornin ympäristö on matalaa merenlahtea. Tornista näkee muutolla lepäileviä vesilintuja ja kahlaajia. Parasta lintuaikaa on huhti-toukokuu.
Muutonseurantatorni on parhaimmillaan syksyllä, vaikka siellä kannattaa poiketa myös kevätmuuton aikaan. Tornista näkee erityisesti petolintuja ja arktisia vesilintuja. Mäellä olevasta tornista aukeaa näköala Suomenlahdelle ja Vilkkilänturalle.
Männikköinen niemenkärki merenrannalla. Torni sopii erityisesti arktisen muuton seurantaan toukokuussa. Tornissa on yksi avoin taso. Rakennusvuosi on 1983.
Kurkela on Suomen varmin paikka nähdä rajan takana pesivät mustahaikara, haarahaukka ja kiljukotka. Lisäksi tornista voi nähdä arktisten vesilintujen muuttoa ja varsinkin syksyllä petomuuttoa.
Museo on Via Karelian ja Raatteen tien risteyksessä. Sen ulkonäkö symboloi panssariestettä, jossa on räjähdysten jälkiä. Museo avattiin 1992. Näyttely esittelee monipuolisesti talvisotaa ja erityisesti Suomussalmen taisteluita.
Kuhmon kaupungin omistamassa talvisotamuseossa esitellään esinein, valokuvin, pienoismallein ja äänitehosteiden avulla talvisodan tapahtumia Kuhmossa. Siellä voi tutustua myös evakuoitavien siviilien arkeen.
Ilomantsin Parppeinvaaralla oleva maja on alkuaan kenraalimajuri Erkki Raappanan johtaman 14. divisioonan sodanaikainen komentopaikka. Sieltä johdettiin Rukajärven taisteluita.
Vuonna 1983 perustettu museo sijaitsee Rautjärvellä entisen reservikasarmialueen sairastuvassa. Talvisodan maineikas taistelupaikka Kollaa-joki sijaitsee Laatokan pohjoispuolella, mutta siellä taisteli runsaasti rautjärveläisiä. Maineikas tarkkampuja Simo Häyhä oli myös rautjärveläisiä.
Vuonna 1987 perustettu Suomen Salvan eli Salpalinjan rakennushistoriaa esittelevä museoalue on sijoitettu alun perin Salpalinjaan kuuluneen vahvennetun komppanian puolustuskeskukseen. Se on siis autenttinen paikka. Linjan rakennustyöt alkoivat heti talvisodan jälkeen.
Ilomantsin Hattuvaarassa oleva tsasouna on ainoa Suomen puolella oleva karjalainen tsasouna. Se on rakennettu 1700- ja 1800-lukujen taitteessa. Hirsitsasouna on peruskorjattu 1980. Silloin se muutettiin myös talvikäyttöön soveltuvaksi.
Ilomantsin Pyhän profeetta Elian kirkko valmistui 1891. Nykyisessä kirkonkylässä on ollut ortodoksinen pyhäkkö ainakin 1400-luvun jälkipuoliskolta. Niin sisältä kuin ulkoa kaunis rakennus on Suomen suurin ortodoksinen puukirkko.
Tuupovaaran Sonkajanrannassa oleva pyhän Hannan kirkko on koru. 1900-luvun alkuvuosina. Pyhän Hannan kirkossa on ainutlaatuinen ilmapiiri. Sisäväreissä kertautuvat Karjalan punainen ja musta, ulkomuoto on siro.
Joensuun vuonna 1887 valmistunut kirkko on kaupungin viidenneksi vanhin rakennus. Temppeliä pidetään 1800-luvun puuarkkitehtuurin hyvänä esimerkkinä. Se on eräs Suomen arvokkaimmista ortodoksisista kirkoista.
Rukoushuone sijaitsee Polvijärven kunnan Sotkuman kylässä. Se valmistui 1914, mutta vihittiin käyttöön vasta 1916. Suorakaiteen muotoinen hirsirakennus on arkkitehtuuriltaan vaatimaton.
Polvijärvellä sijaitseva kirkko valmistui 1914. Kirkko rakennettiin Suomen suuriruhtinaan, tsaari Nikolai II:n lahjoitusvarojen turvin. Myös kirkon kellot ja monet sakraaliesineet kuuluivat keisarin lahjoitukseen ja ne valmistettiin Pietarissa.
Viinijärvellä sijaitseva Taipaleen ortodoksisen seurakunnan pääkirkko valmistui 1906. Sitä edeltäneessä 1700-luvulla rakennetussa kirkossa alettiin vuonna 1858 ensimmäisenä maassamme toimittaa jumalanpalveluksia säännöllisesti suomen kielellä.
Rukoushuone on rakennettu 1986 Laatokan Mantsin saaressa olleen tsasounan mukaiseksi. Se sijaitsee luostarin laivarannassa. Vesillä liikkuvat voivat pyytää matkaajien suojelijalta Pyhältä Nikolaokselta suojelusta ja sytyttää tuohuksen tsasounassa.
Tsasouna sijaitsee luostarin hautausmaalla. Se valmistui 1981 hautaus- ja muistopalvelusten toimituspaikaksi. Kesäisin se on suosittu hiljentymispaikka.
Pääkirkon sivussa, samassa rakennuksessa, on Valamon perustajille pyhitetty ns. talvikirkko. Siellä toimitetaan palveluksia vain talven hiljaisina aikoina. Lähes kaikki sen ikonit on maalattu tätä pikkukirkkoa varten.
Valamon luostarin pääkirkko vihittiin käyttöön 1977, kun vietettiin Valamon luostarin 800-vuotisjuhlaa. Kivikirkko edustaa perinteistä pohjoisen Venäjän kirkkoarkkitehtuuria.
Luostarin vanhin kirkko koottiin vuonna 1940 kahdesta vajasta Laatokalta evakuoidun veljistön väliaikaiseksi kirkoksi. Se muistuttaa siitä, että kristityllä ei ole maan päällä pysyväistä sijaa, hän on aina muukalainen.
Heinävedellä Uuden Valamon luostarissa on samassa pihapiirissä viisi Jumalanhuonetta eli kirkkoa.
Viihtyisä kirkko valmistui vuonna 1973. Kirkossa on mm. vanhasta Lintulasta pelastettu Jerusalemin Jumalanäidin ikoni sekä Petrus Sasakin maalaama suurikokoinen Jumalanäidin ennusmerkki -ikoni.
Salpapolku on vaellusreitti, jonka eteläinen lähtöpiste on Virolahden Majaniemessä, ja reitti päättyy Miehikkälän Takamaan erämaametsiin Syvä-Valkjärven eteläpuolelle. Reitti on merkitty sinisillä opasteilla sekä Salpapolku- ja saukkotunnuksin
Joutsenossa kiertelee laaja retkeilyreitistö kunnan keskustaajaman ympärillä. Suuri osa reiteistä on Myllymäen laskettelukeskuksen ympäristössä. Yksi haara johtaa Hinkanrannan kautta Saimaan rantoja seuraten Imatran kylpylään. Toinen jotos vie Kähärilän kylän kautta Soskuan sululle Saimaan kanavalle.
Reitti alkaa etelässä Imatran kylpylältä, koukkaa Ruokolahden urheilukeskukselle ja päättyy Rautjärven kunnan keskukseen eli Simpeleelle. Reitti kulkee monin paikoin useampaa haaraa niin, että matkan pituutta voi muunnella. Reitti myös ylittää usein pienempiä teitä, joten polkua voi kulkea haluamansa matkan. Vanhempi Ruokolahti – Rautjärvi –retkeilyreitti on kesällä 2004 viitoitettu alkamaan Imatralta saakka. Näin ollen Joutsenon reitistö,…
Tämä osuus alkaa Parikkalan rautatieasemalta ja sen toisessa päässä on Mikkolanniemen toimintakeskus Saaren Akonpohjan ja Pieni Rautjärven itäpuolella tien 4014 varressa. Tämä osuus on itse asiassa pyöräilyreitti, sillä se on viitoitettu koko matkan teille.
Parikkalan seudulla oli 2000-luvun puolivälissä kehittämishanke ”Liiku Lintuinmaan luonnossa”. Silloin kunnostettiin ja rakennettiin retkeilyreittejä. Niitä on kaikkiaan lähes sata kilometriä. Ne jakautuvat kolmeen selkeästi eri osaan, joten ne esitellään erikseen. Ensimmäinen osa on 30 km:n taival Pöröpeikon polku – Parikkala.
Reitin eteläpää on Mikkolanniemen toimintakeskuksessa Pieni Rautjärven itärannalla ja se päättyy Papinniemen leirintäalueelle Pyhäjärven niemeen Uukuniemen kirkonkylällä. Mikkolanniemestä patikointireitti jatkuu Mikkiksen tarinapolkuna. Heti alussa on kota ja tarinapolun toisessa päässä Virtsalammella on laavu lähellä tietä, jota varsinainen reitti kulkee.
Nauhamaisesti kulkeva luontopolku aarniometsässä, osin jäkäläkalliolla, osin rehevässä sekametsässä. Korkeuserot ovat huomattavia. Reitti käy lammen rannassa ja nousee kallioille. Kalliolammen jyrkänteellä on laavu. Vesi täytyy kuitenkin tuoda mukanaan jyrkänteen alla olevasta lammesta.
Kiteen erä- ja riistapolku on Oriveden rantamaisemissa oleva kahden rengasreitin kokonaisuus. Se esittelee metsäluontoa, metsänhoitoa, riistanhoitoa ja eräperinnettä.
Tohmajärvellä sijaitseva rauhoitetun ukonhattulehdon kautta kulkeva rengaspolku vaihtelevissa järvenranta-, lehto- ja kulttuurimaisemissa.
Pyhäselän Kalliojärven kierros on rengasreitti, joka kulkee kalliorotkon pohjalla uinuvan Suuren Kalliojärven ympäri. Reitillä on metsäpolkua, pitkospuita, nousuja ja laskuja sekä kalliojyrkänteitä, joilla ei ole kaiteita. Lasten kanssa on oltava varovainen myös jyrkkärantaisella nuotiopaikalla.
Joensuun kaupungin keskustan tuntumassa kulkevat kaksi pientä rengasreittiä kulkevat vanhan ortodoksisen luostarin ja saarimetsän maisemissa Pyhäselän aavalla rannalla. Polut ovat selkeitä ja melko helppokulkuisia, mutta Pyhäselän rantaosuuksilla on kivikkoista.
Joensuun ja Kontiolahden alueilla kulkeva Jaaman kierros sopii paremmin pyöräilyyn kuin patikoimiseen, koska se kulkee teitä myöten. Sitä voi luonnehtia Joensuun keskustasta lähteväksi kuuden uimarannan rengasreitiksi, joka kulkee mm. Höytiäisen kanavan ja Jaamankankaan kautta takaisin kaupungin keskustaan.
Kaltimon kierto on 25 km:n mittainen rengasreitti Enossa Uimaharjuntien (73) pohjoispuolella. Reitiltä on yhteys Kolvananuuron kautta Kolinpolulle ja Suppuralammelta Patvinpolkua myöten Uimaharjun ja Kivilahden kautta Patvinsuon kansallispuistoon.
Kontiolahden Uuron huoltoasemalta, teiden 6 ja 73 risteyksestä lähtee Kolinpolku. Reitti kulkee mm. Kolvananuuron luonnonsuojelualueen kautta Kiviniemeen ja edelleen Herajärven kierrosta pitkin Kolille. Matkan varrella on viitisentoista taukopaikkaa, joita Kontiolahden kunta hoitaa.
Herajärven kierros on soikiolenkki, jonka lähtöpiste on Ukko-Kolin huipulla. Reitti kulkee osan matkaa Kolin kansallispuistossa. Nimensä mukaisesti se kiertää Kolin eteläpuolella olevan Herajärven. Sinisellä merkitty reitti on suurien korkeuserojen vuoksi vaativa.
Petkeljärven kansallispuistosta Ilomantsin pohjoispuolella olevaan Mekrijärven kylään ja runonlaulaja Simana Sissosen kotitaloon Sissolaan päättyvä retkeilyreitti. Reitti ohittaa Ilomantsin kirkonkylän, mutta Taitajan Taipaleen Hiisjärven laavulta on 8 km:n reittiyhteys Ilomantsin kirkonkylään.
Lappeenrannan historiallisessa linnoituksessa sijaitseva Kahvila Majurska on yksi Lappeenrannan tunnetuimmista kahviloista. Kahvila Majurska tunnetaan erityisesti historiaa huokuvasta tyylistään ja rauhallisesta ilmapiiristään.