Pyhän Hannan kirkko

Pyhän Hannan kirkko

Sonkajanranta

50 km Joensuusta kääntyy vasemmalle Sonkajanrantaan, noin kymmenen kilometrin päässä sijaitsee Pyhän Hannan kirkko. Mäen päällä Sonkajanjärven rannalla luonnon kauniilla paikalla sijaitsee ortodoksisen rakennuskulttuurin helmi, Sonkajanrannan ortodoksinen kirkko. Sen on suunnitellut Valamon luostarin teknikkomunkki Gennadi ja se valmistui 1915. Yksi kirkon rakentamista edistänyt puuhamies oli Johannes Karhapää.

Pyhä marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalainen

Sonkajanrannalla elänyt Johannes Karhapää (1884-1918) oli syvästi uskonnollinen mies, joka opetti kuulijoille ortodoksista uskoa ja elämäntapaa. Johannes oli aktiivinen toimija ja omasi hyvät suhteet myös Venäjälle. Hänen ansiostaan Sonkajanrantaan saatiin Karjalaisen veljeskunnan tuella vuonna 1908 oma koulu ja koulutalo, jonka opetuskielenä oli suomi ja oli avoin kaikille halukkaille.

Johannes sai valtion kustantaman uskonnonopettajan viran, mutta koulutyöhön siirtymisen jälkeen Johannesta alettiin nimitellä valheellisesti valtiovallan nuuskijaksi. Suomi kuului tuolloin Venäjän suuriruhtinaskuntaan ja uskonsa vuoksi Johannesta alettiin epäillä venäläistämispyrkimyksistä. Suomessa elettiin ristiriitaisia aikoja ja sen myötä Johannesta alettiin nimitellä yhä kiivaammin sekä tsaarivallan kätyriksi ja nuuskijaksi että bolsevikiksi. Erityistä närää herätti se, että hän vastaanotti 1912 kotonaan kenraalikuvernööri Frans Seynin. Vierailun yhteydessä Seyn auto hajosi ja niinpä hän oli kehottanut Karhapäätä anomaan valtiovallalta varoja kunnollisen tien rakentamiseksi kylälle. Pahat puheet levisivät ympäri Suomea kiihkeimpien nationalistien keskuudessa.

Sisällissodan aikaan maaliskuussa 1918 Johannes kutsuttiin veljensä kanssa valkoisten kutsuntoihin, jossa heidät pidätettiin. Perusteena pidätykselle oli hänen taskustaan löytynyt matkaikoni.  Veljekset vietiin muiden vankien joukkoon Joensuun kaupungintalon kellariin. Johannes ammuttiin joukkoteloituksessa muiden ”venäläissotilaiden” kanssa Siilaisilla. Joukkohaudasta hänet nostettiin esille muutaman kuukauden päästä ja Johannes tunnistettiin vainajan veljen vaimon Annin tekemistä villasukista. Johanneksen ruumis haudattiin uudelleen Ilomantsin Kokonniemen hautausmaalle. Häntä seurasi suuri saattojoukko, jossa oli mukana niin ortodokseja kuin luterilaisia. Vielä kuolemansakin jälkeen Johannes joutui kokemaan ilkivaltaa, kun hänen hautakivensä heitettiin järveen kaksi kertaa.
Satavuotta Johanneksen kuoleman jälkeen Suomen ortodoksinen kirkko kanonisoi hänet ortodoksisen kirkon pyhien joukkoon nimellä Pyhä marttyyri ja tunnustaja Johannes Sonkajanrantalainen. Hänen vuosittaista muistopäiväänsä vietetään 8.3.

Pyhän Hannan kirkko maitohorsmien aikaan

Kirkkotuvantie 3, 82815 Joensuu