Arkistot: Kunnat
Vaakunan hopeinen kaari sinisessä kentässä kuvaa kunnan tunturimaista luontoa. Kunta sijaitsee Itä-Lapissa melkein kokonaan napapiirin pohjoispuolella. Kunnan talviurheilun keskus on Sallatunturin hiihtokeskus. Erämaisinta Sallaa on kunnan pohjoisosassa Tuntsan erämaa-alueella. Sallassa on kansainvälinen rajanylityspaikka.
Kunnan vaakunan taivaalla loimottavat revontulet ja juokseva poro kuvaavat aikaa, jolloin Kuusamo kuului Lapinmaahan sen eteläisimpänä kylänä. Kuusamo on luontomatkailijan paratiisi. Kaupungin pohjoisosassa on Oulangan kansallispuisto. Siellä maisemaa hallitsevat jylhät kanjonit, kosket ja vaarat. Laajat virkistysreitistöt ilahduttavat mm. vaelluksen, melonnan ja moottorikelkkailun ystäviä.
Vaakunan neljä palavaa pärettä viittaavat niihin neljään kantataloon, jotka mainitaan asiakirjoissa vuonna 1604. Sadat kivikautiset asuinpaikat ja Värikallion kalliomaalaukset Hossan kansallispuistossa kertovat alueella asutun jo tuhansia vuosia. Suomussalmella sijaitsevat myös Suomen ainoat vienalaiskylät Kuivajärvi ja Hietajärvi. Suomussalmi tunnetaan myös lukuisista talvisodan taistelupaikoista, kuuluisimpana Raatteen tie.
Vaakunan kolme kultaista kuusta viittaavat kunnan erämaavaltaiseen luontoon. Kaupungista ei voi puhua mainitsematta kamarimusiikkia. Mutta pinta-alaltaan Euroopan suurimmassa kaupungissa havumetsävyöhykkeen eli taigan vaikutus näkyy karhun ja muiden suurpetojen runsautena. Luontoon liittyvien aktiviteettien lisäksi kaupungissa on Talvisotamuseo.
Tohmajärven vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson. Vaakunan selitys on ”hopeakentässä musta alasin, josta nousee punainen lieska”. Se on alun perin Värtsilän kunnanvaakuna. Sen vuoksi aihe viittaa seudun vanhaan rautateollisuuteen. Tohmajärven vaakuna siitä tuli vuonna 2005 kuntaliitoksen yhteydessä. Tohmajärvi on korkeiden vaarojen ja suurten soiden pitäjä. Laatokan lehtovyöhykkeen luonto on vehreää, monipuolista ja näyttävän näköistä. Kunnan…
Vaakunan karhukeihäiden terät viittaavat menneiden aikojen riistanpyyntiin sekä vainolaisia vastaan käyneeseen talonpoikaissoturiin Olli Tiaiseen. Kaupungin luonto koostuu laajoista, metsäisistä vaara-alueista ja Pielisen vesistön pohjoisosasta. Kaupungin laidalla oleva Bomban talo ja sen yhteydessä oleva karjalainen kylä on rakennettu kertomaan karjalaisen kulttuurin rikkaudesta.
Kunnan vaakunan käsijousen jännittänyt talonpoika on aiheena peräisin entisen Brahean kaupungin sinetistä vuodelta 1669. Kaupunki sijaitsee Pielisen järven ja Venäjän rajan välissä. Se tunnetaan ennen kaikkea kahdesta nähtävyydestään: Kolista ja Ruunaan koskista. Kolin vaarat ovat miljoonia vuosia vanhan vuorijonon jäänteitä. Kolilta avautuvat näkymät ovat keskeinen osa suomalaisen kansallisromantiikan kuvastoa.
Vaakunan ruoriratas viittaa siihen, kun maamme ensimmäinen höyrylaiva Ilmarinen laskettiin vesille Kiteen Puhoksessa 1833. Kunnan alueella on ollut pysyvää asutusta ainakin 1400-luvulta lähtien. Opastettuja luontopolkuja vaeltamalla saa käsityksen seudun luonnosta, sen kymmenistä pienistä lehdoista, harjuista, järvistä ja soista.
Vaakunan punainen ja musta ovat tyypillisiä värejä Karjalalle. Aiheen aaltokoro viittaa kaupungin sijaintiin Pielisjoen varrella ja vallikoro asemaan itärajan tuntumassa. Joensuu on Pohjois-Karjalan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pyhäselän pohjoisrannalla Pielisjoen suulla ja se on asukasluvultaan Itä-Suomen toiseksi suurin kaupunki.
Iloisten ihmisten Ilomantsi tunnetaan Suomen ja EU:n itäisimpänä manneralueen kuntana, sotahistorian näyttämönä, Kalevala-kuntana, Suomen ortodoksisimpana kuntana, erämaisen luonnon ja suurpetojen alueena sekä karjalaisen kulttuurin vaalijana. Vaakunan kolme viisikielistä kannelta on omistettu rajakunnan lukuisille runonlaulajille. Kunnan rikkaaseen karjalaiseen perinteeseen kuuluvat vieraanvaraisuus, runonlaulu ja kantelemusiikki sekä perinneruoat. Kunnassa on Suomen suurin ortodoksinen puukirkko. Lukuisat muistomerkit kertovat toisen…
