Skip to content

Patvinsuon kansallispuisto

Patvinsuon kansallispuisto

Patvinsuon kansallispuisto

Taso: *  *  * (kolme karhua)  

Oletko kulkenut suurella avosuolla? Se on kokemisen arvoista. Patvinsuolla horisontin avaruus muistuttaa laajaa saaristoista järvenselkää. Näkymässä vaihtelevat kunakin vuodenaikana eriväriset aavat suolakeudet, niistä kohoavat kuusikkoiset tai männikköiset vaaramaat, nauhamaisen puuston reunustamat jokien ja purojen varret ja pienet lammet.

Sanotaan, että suomalaiset – ainakin kaupunkilaiset – pelkäävät suota. Se on turhaa, suolla ei ole tapana niellä ketään, mutta jos osaa valita reittinsä viisaasti, kulkeminen on paljon kevyempää, eikä joudu turhia umpiperiä kiertelemään. Jos suolla törmää silkkaan veteen, siitä ei pääse kuivin jaloin yli.

Patvinsuolla suon pelkääminen on erityisen turhaa. Laajojen avosoidenkin halki kulkevat hienot merkityt patikointireitit, jotka ovat kaikkialla kosteissa paikoissa pitkostettu, joten aivan kevään tulvahuippuja lukuun ottamatta suolla pääsee kulkemaan vaellus- tai lenkkikengissä. Telttailu- ja nuotiopaikkoja on sopivin välein, lintutornejakin peräti kolme.

Patvinsuolla pohjoinen kohtaa etelän

Satasaarisen Koitereen pohjoispuolella, Ilomantsin ja Lieksan rajaseudulla sijaitseva Patvinsuon kansallispuisto on luonnon pohjoisten ja eteläisten piirteiden kohtaamispaikka. Selkeimmin se näkyy suoluonnossa. Alueella on sekä etelälle tyypillisiä keidassoita että pohjoiselle tyypillisiä aapasoita. Ytimeltään Patvinsuo on pohjoista rimpineva-aapaa.

Keidassuo tarkoittaa avosuota, jonka keskiosa on korkeammalla kuin sen reunat. Siksi sen keskiosa on hyvin karua ympäristöä, koska sinne tulee vettä vain sateen mukana. Pohjoinen aapasuo taas on suo, jonka keskiosa on reunoja alempana, joten ympäröivän seudun sulamis- ja sadevedet tuovat ravinteita ja huuhtelevat suota jatkuvasti.

Aapasuot ovat tupasvillaa, lakkaa ja karpaloa kasvavaa vähäravinteista suota. Keidassuot isojen sarojen ja tupasluikan hallitsemia kermikeitaita. Vinkkinä mainittakoon, että lakan ja karpalon kypsymisen aikaan valtaosa suon liikkumisrajoituksista ei ole enää voimassa, joten suo on kulkijan niin halutessa myös huomattava marja-aitta.

Vaaramaiden pienimuotoiset rinnesuot lisäävät alueen soiden monimuotoisuutta.

Heleitä hiekkarantoja ja eränautintaa

Patvinsuon kansallispuisto ei ole pelkkää suoluontoa. Puiston pohjoisosassa erämaisen Suomunjärven rantakankailla tuntee tulleensa tyystin toiseen maailmaan. Se on heleiden hiekkarantojen, männikkökankaiden, pitkien järveen pistävien hiekkaisten niemien ja saarien maailmaa.

Patvinsuon kansallispuisto on tällä hetkellä asumatonta seutua, mutta sekin pitää sisällään monenlaista ihmisen historiaa.

Suomunjärven Kuikkaniemessä oli asutusta jo 1600-luvulla. Nykyään niemen nokassa seisoo autio Savupirtti. Se on rakennettu 1800-luvun lopussa kalasaunaksi. Myöhäissyksyn nuotanveto oli lähikylien asukkaiden kansanjuhla.

Suomunjärven metsänvartijatila perustettiin 1800-luvulla. Nykyinen päärakennus, Suomun luontotupa, on vuodelta 1953. Sen pihapiirissä oleva karsikkopuu on metsänvartijain suvun muistotaulu, pyhä puu. Hongan kyljestä on pystytty tulkitsemaan mm. ensimmäisen metsänvartijan poikien kuolinpäivät vuosilta 1875 ja 1895.

Sotien aikaan alueella poltettiin puuhiiltä häkäpöntöllä toimivien autojen tarpeisiin. Koitereesta on nostettu järvimalmia, rannoilla on poltettu tervaa ja alueella on ollut suuria savottoja. Sotien jälkeen puiston alueella ja sen liepeillä oli useita rintamamiesten asutustiloja, mutta ne ovat kaikki kylmenneet. Valtaosa näistä asukkaista muutti 1960-luvulla Ruotsiin paremman elämän toivossa.

Eteläisen Suomen suurin kansallispuisto

Patvinsuon kansallispuisto on eteläisen Suomen suurin kansallispuisto. Sen alueella on erittäin laaja retkeilyreittiverkosto. Puistossa on nähtävää vaikka viikon mittaiselle eräretkelle. Pikaisemmalle vierailijalle puistossa on kolme luonnoltaan varsin erilaista 3-5 km:n rengasreittiä: Mäntypolku, Lakkapolku ja Kuusipolku.  15 km:n pituinen Suomun kierto.

Talvisin Patvinsuolla ei ole hiihtolatuja, mutta tasaiset, tuulen pieksemät suolakeudet sopivat mainiosti hiihtovaellukseen sydäntalven umpihangessa tai keväthangilla. Suomuntie Suomun luontotuvan parkkialueelle pidetään aurattuna tien 5202 suunnasta.

Kesäreittien varsilla olevia tulipaikkoja ja laavuja voi mainiosti hyödyntää myös talvisaikaan. Alkutalvella saa kulkea niilläkin soilla, joilla kulku on keväisin ja kesäisin lintujen pesimärauhan vuoksi kielletty. Huomaa kuitenkin, että kulkurajoitus alkaa jo maaliskuun alusta.

Patvinsuo pähkinänkuoressa:

Sijainti: Lieksa ja Ilomantsi, Pohjois-Karjala

Pinta-ala: 105 km2

Perustamisvuosi: 1982

Lisätietoja:

www.luontoon.fi/patvinsuo

www.lieksa.fi

www.ilomantsi.fi

Ajo-ohje:

Via Karelialta (522) käännytään opasteiden mukaisesti Kivilahti – Kitsi tielle (5202). Tältä tieltä käännytään edelleen opasteiden mukaisesti Suomuntielle. Se johdattaa Suomun luontotuvan pysäköintialueelle.

Patvinsuon palvelut

Suomun luontotupa on avoinna kesäisin. Puhelin (013) 548 506

Osoite

Kolin luontokeskus Ukko
Puh. 0206 39 5654
ukko(at)metsa.fi

Puhelinnumero

Sijainti kartalla

Scroll To Top