Taso: (*  *  *) Kolme karhua

Ilomantsissa sijaitseva Petkeljärven kansallispuisto on Suomen pienin kansallispuisto, mutta sinne mahtuu tiivis kattaus parasta harju-, – mäntykangas- ja järvenrantaluontoa. Vaikka puiston alueella on vanhoja juoksuhautoja ja entisöity korsukin, puiston alueella ei ole taisteltu, mutta aivan sen tuntumalla Oinassalmella ja Möhkössä sen sijaan on taisteltu niin talvi- kuin jatkosodassakin.

Kansallispuiston alue on kaunista mäntykangasta, jota terävät harjut ja suppakuopat elävöittävät. Järveen työntyvä Korkeasärkkä on harjuista komein. Kapea ja jyrkkärinteinen harju putoaa molemmilta sivuiltaan veteen ja jakaa Petkeljärveen yhtyvät Valkia ja Kaitajärven lähes erillisiksi vesiksi.

Alueen harjut ovat osa pitkää harjujaksoa, joka johtaa Koitereelta, Patvinsuon kansallispuiston tuntumasta kaakkoon, aina Venäjän puolelle asti. Puiston alueen metsät on 1800-luvulla hakattu kauttaaltaan, mutta sen jälkeen se on saanut kasvaa vailla ihmisen toimia. Suuri osa puiston metsistä on nykyään kaunista 150-200 –vuotiasta männikköä.

Majava sen sijaan kaatelee puita edelleen ja on puiston näkyvin nisäkäs. Kuikka on tallentunut paikannimistön lisäksi puiston logoon ja se on yhä merkittävä osa kesäistä Petkeljärveä.

Alueen vanhinta historiaa välittävät lukuisat paikannimet, esimerkiksi Petraniemi, Kokkolahti, Hirvenleuat, Joutenjärvi, Kuikkalampi, Lohisalmi ja Tetrijärvi vievät ajatukset pyyntikulttuuriin, jota alueella on harjoitettu esihistorialliselta ajalta lähtien. Petra tarkoittaa peuraa, kokko kotkaa, jouten joutsenta ja tetri teertä.

Puisto perustettiin kansallispuistojen toisessa aallossa vuonna 1956. Säästömetsä alueesta oli muodostettu jo vuonna 1933 ja itse asiassa kansallispuiston rajaus määräytyi vuonna 1864. Tuolta vuodelta on tallessa kartta otsikolla ”Petkeljärven kruunun liikamaa”. Tämän isojaossa ylijääneen maan rajaus on juuri sama kuin nykyisen puiston rajaus. – Tilanne on tosin muuttumassa. Kansallispuistoa on suunniteltu laajennettavaksi puiston pohjoispuolella olevalla Petkeljärven – Putkelanharjun Natura 2000-alueella. Sen pinta-ala on 34 km2, joten se laajentaisi kansallispuiston aluetta moninkertaiseksi.

Kansallispuistossa on kaksi rengasreittiä, ja näiden lisäksi ehdottomasti käymisen arvoinen Korkeasärkkä. Rengasreittien suositeltu kiertosuunta on myötäpäivään. Kansallispuiston luoteispuolella oleva reitistö laajentaa vaihtoehtoja. Kaikki reitit on merkitty oranssein maalitäplin. Opasteet ovat selkeät.

Harjupolku on 3,5 km:n luontopolku. Jos riittää kierrokseensa myös käynnin Korkeasärkän päässä, kokonaismatkaa tulee seitsemän kilometriä. Harjupolku on helppokulkuinen, Korkeasärkkä puolestaan hiukan kivinen.

Kuikan kierroksella on pituutta 6,5 km. Kuikan kierroksen tärkeimmät näkymät ovat harjut ja mäntykankaat lukuisine järvenrantoineen.

Kansallispuiston alueella on tulentekopaikkoja vain Petraniemessä. Petraniemessä leiriytyminen, sisämajoitus ja kahvila-ravintolan palvelut ovat maksullisia. Sitä vastoin esimerkiksi luontonäyttely, katettu tulipaikka, uimalaituri ja kaivo ovat kaikille ilmaisia palveluja.

Kansallispuiston suunnitellulla laajennusosalla, Taitajan Taipaleen varressa on Keltasilmän laavu puiston nykyisen pohjoisrajan tuntumassa.

Petraniemen leirintäalueelta lähtee myös 31 km pitkä Taitajan Taival –retkeilyreitti. Se päätyy Ilomantsin pohjoispuolelle Mekrijärven kylälle.

Tie Petraniemen pysäköintialueelle pidetään talvisin pääsääntöisesti ajokuntoisena. Hiihtolatuja ei ole, mutta metsäsuksilla tai lumikengillä voi lähteä talviretkelle.

Petkeljärvi pähkinänkuoressa

Ilomantsi, Pohjois-Karjala

Pinta-ala 6 km2

Perustettu 1956

Lisätietoja:

www.luontoon.fi/petkeljarvi

Jouni Laaksonen: Retkeilijän kansallispuistot, Edita 2011

Ajo-ohje:

Via Karelialta (500), poiketaan hiukan Ilomantsin eteläpuolella Möhkön tielle (5004). Tältä tieltä käännytään opasteiden mukaan Petkeljärventielle. Petraniemen leirintäalue on tien päässä, osoitteessa Petkeljärventie 61. Retkeilykeskus on avoinna vain kesäisin. Puhelinnumero on 041 436 1790.