Arkistot: Ortodoksikohteet
Kiteen ortodoksinen kirkko on omistettu Pyhälle Kolminaisuudelle ja Pyhälle Nektarios Eginalaiselle. Tyyliltään uusbysanttilainen kirkko on eksoottinen näky suomalaisen metsikön reunalla. Sen on suunnitellut Sirkka Sortti ja kirkko valmistui 1998. Kirkon arkkitehtuurissa yhdistyvät sekä Pohjois-Venäläinen että bysanttilainen tyylit.
Ilomantsin Hattuvaarassa oleva tsasouna on ainoa Suomen puolella oleva karjalainen tsasouna. Se on rakennettu 1700- ja 1800-lukujen taitteessa. Hirsitsasouna on peruskorjattu 1980. Silloin se muutettiin myös talvikäyttöön soveltuvaksi.
Ilomantsin Pyhän profeetta Elian kirkko valmistui 1891. Nykyisessä kirkonkylässä on ollut ortodoksinen pyhäkkö ainakin 1400-luvun jälkipuoliskolta. Niin sisältä kuin ulkoa kaunis rakennus on Suomen suurin ortodoksinen puukirkko.
Tuupovaaran Sonkajanrannassa oleva pyhän Hannan kirkko on koru. 1900-luvun alkuvuosina. Pyhän Hannan kirkossa on ainutlaatuinen ilmapiiri. Sisäväreissä kertautuvat Karjalan punainen ja musta, ulkomuoto on siro.
Joensuun vuonna 1887 valmistunut kirkko on kaupungin viidenneksi vanhin rakennus. Temppeliä pidetään 1800-luvun puuarkkitehtuurin hyvänä esimerkkinä. Se on eräs Suomen arvokkaimmista ortodoksisista kirkoista.
Rukoushuone sijaitsee Polvijärven kunnan Sotkuman kylässä. Se valmistui 1914, mutta vihittiin käyttöön vasta 1916. Suorakaiteen muotoinen hirsirakennus on arkkitehtuuriltaan vaatimaton.
Polvijärvellä sijaitseva kirkko valmistui 1914. Kirkko rakennettiin Suomen suuriruhtinaan, tsaari Nikolai II:n lahjoitusvarojen turvin. Myös kirkon kellot ja monet sakraaliesineet kuuluivat keisarin lahjoitukseen ja ne valmistettiin Pietarissa.
Viinijärvellä sijaitseva Taipaleen ortodoksisen seurakunnan pääkirkko valmistui 1906. Sitä edeltäneessä 1700-luvulla rakennetussa kirkossa alettiin vuonna 1858 ensimmäisenä maassamme toimittaa jumalanpalveluksia säännöllisesti suomen kielellä.
Rukoushuone on rakennettu 1986 Laatokan Mantsin saaressa olleen tsasounan mukaiseksi. Se sijaitsee luostarin laivarannassa. Vesillä liikkuvat voivat pyytää matkaajien suojelijalta Pyhältä Nikolaokselta suojelusta ja sytyttää tuohuksen tsasounassa.
Tsasouna sijaitsee luostarin hautausmaalla. Se valmistui 1981 hautaus- ja muistopalvelusten toimituspaikaksi. Kesäisin se on suosittu hiljentymispaikka.
Pääkirkon sivussa, samassa rakennuksessa, on Valamon perustajille pyhitetty ns. talvikirkko. Siellä toimitetaan palveluksia vain talven hiljaisina aikoina. Lähes kaikki sen ikonit on maalattu tätä pikkukirkkoa varten.
Valamon luostarin pääkirkko vihittiin käyttöön 1977, kun vietettiin Valamon luostarin 800-vuotisjuhlaa. Kivikirkko edustaa perinteistä pohjoisen Venäjän kirkkoarkkitehtuuria.
Luostarin vanhin kirkko koottiin vuonna 1940 kahdesta vajasta Laatokalta evakuoidun veljistön väliaikaiseksi kirkoksi. Se muistuttaa siitä, että kristityllä ei ole maan päällä pysyväistä sijaa, hän on aina muukalainen.
Heinävedellä Uuden Valamon luostarissa on samassa pihapiirissä viisi Jumalanhuonetta eli kirkkoa.
Viihtyisä kirkko valmistui vuonna 1973. Kirkossa on mm. vanhasta Lintulasta pelastettu Jerusalemin Jumalanäidin ikoni sekä Petrus Sasakin maalaama suurikokoinen Jumalanäidin ennusmerkki -ikoni.
Luostari perustettiin alkuaan 1895 Kivennavalle Kannaksella. Se evakuoitiin talvisodan jaloista. Luostarin lopullinen sijoituspaikka löytyi 1946 Heinäveden Palokista.
