Intangible Cultural Singing Heritage Route

ICSHR_logo

Intangible Cultural Singing Heritage Route -kulttuurireitin valmisteluhanke

Intangible Cultural Singing Heritage Route -kulttuurireitin valmisteluhankkeen, tuttavallisemmin Singing route, tavoitteena on synnyttää virallinen, Euroopan neuvoston sertfioima kulttuurireitti Suomesta Baltian maiden kautta kohti Keski-Eurooppaa. Suomen osalta lähtökohtana on itärajaa pitkin kulkeva Runon ja Rajan tie myös Viron, Latvian ja Liettuan alueilla reitti kulkisi maiden itäisten alueiden kautta.

Reitin pääteemana ovat alueen kulttuurisesti tärkeät ja arvokkaat lauluperinteet. Reitin varrrella esiintyvät itämerensuomalainen runolaulu, setujen leelo, liettuan sutartinés, latvialainen itäosien moniääninen lauluperinne sekä Baltian maiden yhteinen laulujuhlaperinne. Täydentävinä teemoina ovat alueiden kulttuurimatkailuun liittyvät monet elementit, kuten sauna, ruoka- ja käsityöperinteet, sotien muistomerkit, itäisen ja läntisen kristinuskon kohtaamispaikat sekä luontokohteet.

Hankkeen aikana valmistellaan yhteistyösopimukset alueiden keskeisten toimijoiden kanssa, ja perustetaan kansainvälinen reittiorganisaatio, joka tulevaisuudessa vastaa reitin ylläpidosta ja hallinnosta. Sopimuksissa vahvistetaan haettavan Singing Route -reitin kulku, yhteistyökumppanien roolit, reitin tuleva hallinnointimalli sekä maakohtaiset alateemat. Reittiä kehitetään yhteistyössä monialaisten tiimien kanssa. Digitaaliseen näkyvyyteen panostetaan tulevan kesän aikana. Tavoitteena on saada reittihakemus valmiiksi vuoden 2021 aikana.

Reittiä kehittämään kutsumme valtiolliset ja alueelliset kulttuurimatkailua ja kulttuurireittitoimintaa kehittävät organisaatiot Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa, sekä mahdollisesti Venäjällä. Näiden lisäksi kohderyhmään kuuluvat alueen matkailua harjoittavat tai matkailupalveluihin osallistuvat organisaatiot, yritykset ja muut toimijat.

intangible-cultural-heritage-singing-route_kartta

Runolaulu

Runolaulun perinteet ovat olleet erityisen tärkeitä Suomen ja Karjalan kulttuurin kehitykselle.

Ainakin kahden tuhannen vuoden ajan runolaulu on säilyttänyt ja uudistanut kulttuuria ja kieltä. Taitoa on siirretty sukupolvelta toiselle aina näihin päiviin saakka.

Maailmallekin levinnyt kansalliseepoksemme Kalevala on kokoelma runolauluja Suomesta, Karjalasta ja Inkerinmaalta.

Runolauluperinne on tunnettu myös Virolaisessa kulttuurissa.

singingroute

Leelo

Leelo on setukaisten moniäänistä kansanmusiikkia, jota lauletaan Itä-Virossa. Se on saanut paikan UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön luettelosta.

Leelon uskotaan olevan ainakin tuhat vuotta vanha perinne ja sillä on keskeinen merkitys setukaisten kulttuuriin. He pitävät perinteitään arvossaan ja esittävät lauluja edelleen tänä päivänä. Niin Setumaalla kuin muuallakin Baltian alueella on perustettu uusia naisten ja miesten leelo-kuoroja.

 

Sutartinės

Sutartinės on naisten esittämää moniäänistä laulua Koillis-Liettuasta. Se on merkitty UNESCOn aineettomaan kulttuuriperintö luetteloon.

Sutartinės-lauluja esitetään yleensä juhlallisissa tilaisuuksissa, mutta myös festivaaleilla, konserteissa ja tapaamisissa.

Esitykset edistävät kulttuuriarvojen jakamista,  perinteen jatkumista ja vahvistavat kulttuuri-identiteettiä sekä itsetuntoa.

Kulttuurireitit

Euroopan neuvoston kulttuurireitit ovat käytännön läheinen tapa edistää sen perusarvoja. Kulttuuriyhteistyön avulla edistetään ihmisoikeuksia, demokratiaa, tasa-arvoa ja oikeusvaltioperiaatteita. 

Kulttuurireitit-ohjelma käynnistettiin vuonna 1987. Vuonna 2013 ministerikomitea hyväksyi päätöslauselman, jossa vahvistettiin EPA-sopimuksen perustaminen.

RA_LOGO_TEKSTI_27cm_RGB_FIXED_TRANS_MUSTA_WEB

Suomi on liittynyt Euroopan Neuvoston
kulttuurireittejä koskevaan laajennettuun
osittaissopimukseen (the Enlarged Partial
Agreement on Cultural Routes of the
Council of Europe - EPA) vuonna 2018.

EPA-yhteistyö- ja kulttuurireittihankkeet

• edistävät alueellista yhteenkuuluvuutta
• lisäävät moniarvoisuutta ja ymmärrystä enemmistöjen sekä vähemmistöjen välillä
• myötävaikuttavat paikalliseen talouteen rakentamalla asiantuntemusta, yhteistyötä ja tarjoamalla mahdollisuuksia
• auttavat kehittämään kulttuuritoimintaa ja matkailua vähemmän tunnetuilla, syrjäisillä alueilla ja tekemään niistä tunnetumpia
• helpottavat kulttuurivaihtoa, koulutusta ja nuorten osallistumista sekä tutkimusyhteistyötä
• tarjoavat uusia mahdollisuuksia parantaa kansainvälistä verkostoitumista ja rajat ylittävää yhteistyötä kulttuurin, kulttuuriperinnön ja kulttuurimatkailun toimijoiden välillä
• antavat sysäyksen toimijoiden väliselle yhteistyölle ja kannustavat heitä parantamaan käytäntöjään sekä omaksumaan uusia toimintamalleja
• kannustavat etsimään innovatiivisia lähestymistapoja osallistavan toiminnan ja kulttuurimatkailun kehittämiseksi
• lisäävät teemapohjaista kulttuurimatkailutarjontaa
• luovat tukirakenteita kestävän matkailun jatkuvaan laadun parantamiseen

ViaKarelia-tunnus_rgb

Seuraavat vaiheet

• Verkoston kehittäminen: Viro, Latvia, Liettua, Venäjä: järjestöt, museot, yritykset jne.
• kenttätyöt, kokoukset, päätökset jne.
• Hallinto
• Lopulliset sopimukset kaikkien kumppaneiden kanssa
• Toteutus vuonna 2022

Mahdolliset kumppanit ja sidosryhmät

Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomessa
Business Finland / Visit Finland

Aluekehitys
• Etelä-Karjalan liitto
• Pohjois-Karjalan liitto
• Kainuun alueneuvosto
• Pohjoismainen yrityskeskus Naturpolis

Tiede ja tutkimus
• Itä-Suomen yliopisto
• Karjalan ammattikorkeakoulu
• Sibelius-Akatemia

Matkailu
Matkailuorgamisaatiot
• Go Saimaa
• VisitKarelia
• Ilomantsin matkailuyhdistys
• Wild Taiga
• Visit Suomussalmi
• Ruka-Kuusamo
• Salla
Projektit:
• Fennoskandian vihreä vyöhyke - Karjalan työvaliokunta
• Etelä-Karjalan Virkistysreittisäätiö / Suvorov-hanke
• Pro Agria Itä-Suomi / Kulku -hanke
• Karelia ammattikorkeakoulu

Yhdistykset ja pk-yritykset
• Kulttuurin ja luovienalojen toimijat
• Museot ja kulttuurialan sidosryhmät
• Juminkeko
• Hilma, Pohjois-Karjalan museo

Nuorisotoiminta
• Hyvärilän nuorisomatkailukeskus
• Oivangin nuorisomatkailukeskus

Yhteystiedot:

Projektijohtaja Pekka Huttu-Hiltunen
pekka.huttu-hiltunen@runolaulu.fi
puh: +358 (0)40 179 8600

Viestintäkoordinaattori Maria Iltola
maria.iltola@runolaulu.fi
puh: +358 (0)400 808 744

Projektikoordinaattori Soila Palviainen soila.palviainen@runolaulu.fi
puh: +358 (0)45 129 0199