Luontokohteet

Joensuun kaupungin keskustan tuntumassa kulkevat kaksi pientä rengasreittiä kulkevat vanhan ortodoksisen luostarin ja saarimetsän maisemissa Pyhäselän aavalla rannalla. Polut ovat selkeitä ja melko helppokulkuisia, mutta Pyhäselän rantaosuuksilla on kivikkoista.

Nauhamaisesti kulkeva luontopolku aarniometsässä, osin jäkäläkalliolla, osin rehevässä sekametsässä. Korkeuserot ovat huomattavia. Reitti käy lammen rannassa ja nousee kallioille. Kalliolammen jyrkänteellä on laavu. Vesi täytyy kuitenkin tuoda mukanaan jyrkänteen alla olevasta lammesta.

Reitti alkaa etelässä Imatran kylpylältä, koukkaa Ruokolahden urheilukeskukselle ja päättyy Rautjärven kunnan keskukseen eli Simpeleelle. Reitti kulkee monin paikoin useampaa haaraa niin, että matkan pituutta voi muunnella. Reitti myös ylittää usein pienempiä teitä, joten polkua voi kulkea haluamansa matkan.

Tohmajärvellä sijaitseva rauhoitetun ukonhattulehdon kautta kulkeva rengaspolku vaihtelevissa järvenranta-, lehto- ja kulttuurimaisemissa.

Joensuun ja Kontiolahden alueilla kulkeva Jaaman kierros sopii paremmin pyöräilyyn kuin patikoimiseen, koska se kulkee teitä myöten. Sitä voi luonnehtia Joensuun keskustasta lähteväksi kuuden uimarannan rengasreitiksi, joka kulkee mm. Höytiäisen kanavan ja Jaamankankaan kautta takaisin kaupungin keskustaan.

Joutsenossa kiertelee laaja retkeilyreitistö kunnan keskustaajaman ympärillä. Suuri osa reiteistä on Myllymäen laskettelukeskuksen ympäristössä. Yksi haara johtaa Hinkanrannan kautta Saimaan rantoja seuraten Imatran kylpylään. Toinen jotos vie Kähärilän kylän kautta Soskuan sululle Saimaan kanavalle.

Petkeljärven kansallispuistosta Ilomantsin pohjoispuolella olevaan Mekrijärven kylään ja runonlaulaja Simana Sissosen kotitaloon Sissolaan päättyvä retkeilyreitti. Reitti ohittaa Ilomantsin kirkonkylän, mutta Taitajan Taipaleen Hiisjärven laavulta on 8 km:n reittiyhteys Ilomantsin kirkonkylään.

Pyhäselän Kalliojärven kierros on rengasreitti, joka kulkee kalliorotkon pohjalla uinuvan Suuren Kalliojärven ympäri. Reitillä on metsäpolkua, pitkospuita, nousuja ja laskuja sekä kalliojyrkänteitä, joilla ei ole kaiteita. Lasten kanssa on oltava varovainen myös jyrkkärantaisella nuotiopaikalla.

Kiteen erä- ja riistapolku on Oriveden rantamaisemissa oleva kahden rengasreitin kokonaisuus. Se esittelee metsäluontoa, metsänhoitoa, riistanhoitoa ja eräperinnettä.

Reitin eteläpää on Mikkolanniemen toimintakeskuksessa Pieni Rautjärven itärannalla ja se päättyy Papinniemen leirintäalueelle Pyhäjärven niemeen Uukuniemen kirkonkylällä.
Mikkolanniemestä patikointireitti jatkuu Mikkiksen tarinapolkuna. Heti alussa on kota ja tarinapolun toisessa päässä Virtsalammella on laavu lähellä tietä, jota varsinainen reitti kulkee.

Herajärven kierros on soikiolenkki, jonka lähtöpiste on Ukko-Kolin huipulla. Reitti kulkee osan matkaa Kolin kansallispuistossa. Nimensä mukaisesti se kiertää Kolin eteläpuolella olevan Herajärven. Sinisellä merkitty reitti on suurien korkeuserojen vuoksi vaativa.

Kaltimon kierto on 25 km:n mittainen rengasreitti Enossa Uimaharjuntien (73) pohjoispuolella. Reitiltä on yhteys Kolvananuuron kautta Kolinpolulle ja Suppuralammelta Patvinpolkua myöten Uimaharjun ja Kivilahden kautta Patvinsuon kansallispuistoon.

Kontiolahden Uuron huoltoasemalta, teiden 6 ja 73 risteyksestä lähtee Kolinpolku. Reitti kulkee mm. Kolvananuuron luonnonsuojelualueen kautta Kiviniemeen ja edelleen Herajärven kierrosta pitkin Kolille. Matkan varrella on viitisentoista taukopaikkaa, joita Kontiolahden kunta hoitaa.

Parikkalan seudulla oli 2000-luvun puolivälissä kehittämishanke ”Liiku Lintuinmaan luonnossa”. Silloin kunnostettiin ja rakennettiin retkeilyreittejä. Niitä on kaikkiaan lähes sata kilometriä. Ne jakautuvat kolmeen selkeästi eri osaan, joten ne esitellään erikseen. Ensimmäinen osa on 30 km:n taival Pöröpeikon polku – Parikkala.

Salpapolku on vaellusreitti, jonka eteläinen lähtöpiste on Virolahden Majaniemessä, ja reitti päättyy Miehikkälän Takamaan erämaametsiin Syvä-Valkjärven eteläpuolelle. Reitti on merkitty sinisillä opasteilla sekä Salpapolku- ja saukkotunnuksin