Kuhmon taistelut 30.11.1939 – 13.3.1940
Kuhmossa taisteltiin aktiivisesti koko sodan ajan. Kenraali Gusevskin komentaman 54. divisioonan tavoite oli Kuhmo ja kaukotavoitteena olivat Kajaani ja Oulu. Neuvostoliittolaiset hyökkäsivät kohti Kuhmoa kahta tielinjaa pitkin.
Pohjoisempi hyökkäyskiila eteni tietä 9121. Sen hyökkäys pysähtyi Tyrävaaraan. Sillä suunnalla Osasto Kekkonen käynnisti vastahyökkäyksen ja taisteli voittoisasti 28.12. Kiekinkoskella ja eteni kohti rajaa. Neuvostojoukot vetäytyivät lähes rajan taakse. Samalla puna-armeija tuli jättäneeksi etelämpänä edenneen hyökkäyskiilan sivustan avoimeksi.
Etelämpänä tiellä 9111 venäläisten päähyökkäys eteni ensin Kuhmo-Lieksa tielle Rastin tienhaaraan ja katkaisi suomalaisten yhteydet etelään. Sitten se jatkoi hyökkäystä kohti Kuhmoa Jyrkänkosken asemien eteen. Lähellä olevassa Hotakanvaarassa käytiin rajuja taisteluita. 8.12. suomalaiset yrittivät vastahyökkäystä. Se ei onnistunut, mutta sen seurauksena 54. divisioona kaivautui asemiin Saunajärven tien varteen.
Rastin tienhaarasta vihollisen JR 118 suuntasi Via Kareliaa pitkin kohti Lieksaa ja eteni aina Savijärvelle asti. Siellä se motitettiin ja tuhottiin. Tapahtumasta on kerrottu Lieksan taisteluiden yhteydessä.
Vuoden vaihteesta alkaen Kuhmon taisteluissa oli hiljaisempi vaihe. Kun Suomussalmen tuhoamistaistelut olivat päättyneet, Kuhmon suunnalle siirrettiin eversti Hjalmar Siilasvuon – Suomussalmen ja Raatteen tien voittajan – komentama 9. divisioona ja sille alistettiin kaikki Kuhmon joukot.
Suomalaiset aloittivat 29.1.1940 Osasto Kekkosen puhdistaman Kiekinkosken tien suunnasta hyökkäyksen Saunajärven – Löytövaaran alueella olevien neuvostojoukkojen sivustaa vastaan. Neuvostojoukkojen yhteydet itään katkaistiin ja luotiin useita motteja. Mm. Luelahden motissa oli saarrettuna kenraalimajuri Gusevski esikuntineen. Suomalaiset valtasivat useita motteja, mutta osa jäi purkamatta ja rauhanteko pelasti osan motitetuista joukoista.
Neuvostoliittolaiset yrittivät tulla motitettujen joukkojen avuksi. Kiivaita taisteluita käytiin Kilpelänkankaalla, mutta neuvostoliittolaisten yritykset eivät onnistuneet. Apuun yritti tulla myös eversti Dolinin noin 2000 miehen hiihtoprikaati, joka eteni korpien kautta kohti Luelahtea. Suomalaiset tuhosivat 16.2.1940 mennessä koko hiihtoprikaatin Kesselin ja Vetkon välisessä maastossa.
Kuhmon taisteluissa kaatui noin 1400 ja haavoittui noin 3 100 suomalaista sotilasta. Neuvostoliittolaisia kaatui noin 10 000. Heidät on haudattu taistelualueelle. Lukuisat neuvostosotilaiden muistomerkit kertovat asiasta.
Kuhmon taisteluiden muistomerkit
Kuhmossa on yhdeksän talvisodan taistelun muistomerkkiä.
Via Karelian (tie 75) varrella Jyrkänkoskella on Kuhmon suunnan taisteluiden yleismuistomerkki. Muut muistomerkit ovat varsinaisilla taistelupaikoilla, pääasiassa tien 9111 varrella. Tiellä 9121 on muistomerkki Tyrävaarassa.
Jyrkänkosken muistomerkki
Kuhmon suunnan talvisodan taisteluiden muistomerkki on Via Karelian varressa noin 9 km:n päässä Kuhmon keskustasta etelään. Se on pystytetty neuvostojoukkojen etenemisrajan kohdalle. Muistomerkille on 50 m:n viitoitus Jyrkänkosken pysäköintialueelta. Muistomerkkinä toimivan panssariestekiven suunnitteli opettaja Yrjö Vuorio. Kuparilaatassa on teksti ”Tähän päättyi vihollisen eteneminen 7.12.1939”. Alueella on myös entistettyjä panssariesteitä, ampumahautoja ja muita puolustusaseman rakenteita sekä taisteluselostetaulu. Muistomerkki on pystytetty 7.8.1960.
Tien 9111 varrella olevat muistomerkit lännestä itään
Kaatuneiden taivalkoskelaisten muistomerkki Luenlahdessa
Taivalkoskelaisia kaatui Kuhmossa 27. Heistä 19 kaatui 4.2.1940. Muistomerkin suunnitteli rakennusmestari Kimmo Huotari. Sen 27 kiveä symboloivat sankarivainajia. Se sijaitsee Luenlahden Kaihlammella, noin 9 km Via Karelian risteyksestä.
Kaatuneiden neuvostosotilaiden muistomerkki Luenlahdessa
Edellisen lähellä sijaitsee kaatuneiden neuvostosotilaiden muistomerkki. Sen suunnitteli rakennusmestari Arvo Rissanen. Suomi-Neuvostoliitto Seura paljasti sen 6.9.1970. Merkissä lukee ”Sodassa 1939-1940 kaatuneiden neuvostoliittolaisten sotilaiden muistoksi”.
Saunajärven Niskan puolustuslinja
Kainuun Prikaatin pioneeriosasto on 1965 ja uudelleen 1984 kunnostanut harjoitustyönä suomalaisten puolustuslinjan korsun ja pienen osan taisteluhautaa. Entistämistyötä on tehty jälleen 1996-97. Niskan linjalla on myös kaatuneiden venäläisten muistomerkki tekstillä: ”1939-1940 kaatuneiden venäläissotilaiden muistoksi”.
Mänttäläisten kivi Löytövaarassa
Pieni muistokivi on tein penkereellä noin 5,5 km Niskan puolustuslinjasta ja 100 metriä Löytövaaran talosta itään. Kivessä on teksti: ”Mänttäläiset aseveljet Heikki Männistö 2.3.1940, Sulo Norojärvi 25.2.1940, Tauno Palonen 13.3.1940”. Muistomerkin paljastivat mänttäläiset aseveljet.
Kilpelänkankaan muistomerkki
Muistomerkki on noin 7,5 km:n Niskan puolustuslinjalta. Täällä taisteltiin kiivaasti, kun neuvostoliittolainen 23.D pyrki mottiin joutuneiden joukkojen avuksi. Muistomerkin suunnitteli joukkueenjohtajana taisteluissa toiminut arkkitehti Birger Stenbeck. Siinä lukee: ”Talvisodassa Kuhmossa 1939-1940 kaatuneiden sankarivainajien muistolle. Näillä kunnailla Suomen mies puolusti järkkymättömästi isänmaataan. Olkoon heidän tekonsa tulevia sukupolvia velvoittava.”. Aseveljet pystyttivät muistomerkin 10.8.1958. Kilpelänkankaalla on myös kuivin jaloin kuljettava 3,5 km:n retkeilyreitti talvisodan taistelumaisemissa. Sodan arvet ovat kuitenkin jo arpeutumassa uuden metsän alle.
Laamasenvaaralaisten muistomerkki
Muistomerkki sijaitsee Ala-Laamasenvaaralla noin 1,5 km tien pohjoispuolella. Kainuun rajavartioston Killan Kuhmon osasto pystytti muistomerkin 15.5.1996. ”Kuhmolainen sota alkoi 30.11.1939 klo 9.45 Laamasenvaaralla. Evakuointimääräystä Ala-Laamasen erämaataloon tuoneista rajamiehistä toinen kaatui ja asukkaat jäivät vangiksi”.
Tien 9121 suunta
Tyrävaaran muistomerkki
Muistomerkki on Kiekinkosken suunnan taisteluiden muistomerkki. Luonnonkivestä tehdyn muistomerkin suunnitteli opettaja Yrjö Vuorio. Muistomerkissä lukee: ”Talvisodassa 1939-1940 pysäytti taisteluosasto Kekkonen venäläisten joukkojen etenemisen tässä maastossa ja vastahyökkäyksellä valtasi Kiekinkosken suunnalla menetetyn alueen takaisin rajalle saakka. Kunnia – Isänmaa.”
Muistomerkki on Hukkajärventietä (9121) 11 km itään, tien pohjoispuolella.
