Lieksan taistelut 30.11.-27.12.1939

Lieksan taistelut käytiin kahden rajan takaa tulevan tien varrella. Eteläisempi on Inarin tie (5223) ja pohjoisempi on Kivivaaran tie (5241). Jälkimmäinen tuli jatkosodan aikana tunnetuksi Rukajärven tienä. Yleiseen tietoisuuteen Rukajärven tie-käsite vakiintui Antti Tuurin kirjojen ja elokuvan Rukajärven tie ilmestymisen jälkeen.

Talvisodan aikana Lieksassa taistellutta Pohjois-Suomen Ryhmään kuulunutta Pohjois-Karjalan ryhmää komensi eversti Erkki Raappana.

Etelämpänä Inarin tien suunnassa neuvostoliittolainen pataljoona hyökkäsi 30.11.jo 06.30 Inarin vartioon. Vartio suojasi siviilien evakuoinnin ja vetäytyi illaksi Palkinjärvelle ja myöhemmin ns. Viisikkojärven linjalle. Sinne vihollisen eteneminen pysähtyi. Suomalaiset aloittivat 24.12.1939 hyökkäyksen neuvostojoukkoja vastaan ja ne vetäytyivät omatoimisesti rajan taakse. Suomalaiset ryhmittyivät puolustukseen rajalle ja aloittivat sissitoiminnan neuvostoliittolaisten sivustoilla ja selustassa.

Kivivaaran tien suunnassa neuvostoliittolaiset I ja II/JR 529 ylittivät rajan 30.11. klo 7.00 Kivivaarassa ja etenivät suomalaisten Änäkäisessä olevan viivytyslinjan luo. Änäkäisessä taistelivat suomalaiset Erillinen Pataljoona 12. ja 13. Molemmat yrittivät vastahyökkäyksin ajaa vihollisen takaisin rajalle, mutta epäonnistuivat. Sen jälkeen suomalaiset linnoittivat nopeasti uudet asemat Puuruun linjalle, ja vetäytyivät sinne 8.12.1939.

Tälläkin suunnalla suomalaiset aloittivat hyökkäyksen 24.12.1939 ensimmäisenä tavoitteenaan katkaista vihollisen tieyhteys. Taistelujen jälkeen suomalaiset palasivat lähtöasemiinsa. Myös täällä suomalaiset havaitsivat yllättäen 26.12. vihollisasemien olevan tyhjiä. Neuvostojoukot perääntyivät kohti valtakunnan rajaa. Suomalaiset saavuttivat 27.12.1939 Kivivaaran. Taisteluasemat säilyivät siellä rauhaan saakka.

Kohti Lieksaa hyökkäsi myös Kuhmon Sivakan suunnalta Via Kareliaa pitkin edennyt  neuvostopataljoona. Se pysäytettiin Mämmivaaraan. 19.-20.12.1939 suomalaiset ryhtyivät Savijärvellä saarrostustaisteluun, neuvostojoukot motitettiin ja pataljoona tuhottiin. Suomalaiset saivat myös huomattavan sotasaaliin.

Lieksan taisteluiden muistomerkit

Inarintien (5223) varrella on kolme muistomerkkiä:

Itäisin muistomerkki on Inarinvaaran rinteessä nykyisen rajavartioston alueella. Siinä lukee ”Tässä kaatui reserviläinen Kalle Rajala 30.11.1939”. Hän oli ensimmäinen Inarintien suunnan sankarivainaja.

Seuraava länteen päin on Via Karelian tuntumassa, Inari-Kitsi tien varressa, lähellä teiden risteystä. Muistokilvessä lukee ”Talvisodan Kitsin linja”. Alueella käytiin 1.-5.12. viivytystaistelua neuvostojoukkoja vastaan. Muistokilpi pystytettiin 1970.

Kolmas muistomerkki on Via Karelian varrella Hatunkylän Lieksan puoleisella reunalla. Siinä on muistokivi ”Viisikon linja”. Paikalla on myös rauhoitettu muistometsikkö, kunnostettuja taisteluhautoja ja konekivääripesäkkeitä sekä kiviesteitä. Viisikon linjalla taisteltiin 6.-25.12.1939. Muistokivi paljastettiin 1.12.1959

Kivivaaran tiellä (5241) on viisi muistomerkkiä:

Louhikkomäen rinteessä on Kivivaaran tien itäisin, rajaa lähinnä oleva muistomerkki. Talvisodan ensimmäisten uhrien muistomerkissä on kolmen 13-52 -vuotiaan henkilön nimet. He jäivät  puna-armeijan vangeiksi ja heidät surmattiin.

Änäkäisen – Vornasen -taistelulinjan muistokivi on Kivivaaran tien varrella Vornasenvaaran kohdalla taistelualueella. Muistomerkissä lukee ”Tässä taisteltiin 1.-8.12.1939. Taistelualueella on entistetty talvisodan aikaisia varustuksia. Sinne on viitoitettu neljä eri retkireittiä, joiden varrella voi tutustua talvisodan varustuksiin, taistelupaikkoihin ja myöhemmin rakennettuun Salpalinjaan. Nurmijärveltä on Änäkäiseen noin 7 km.

Puuruun taistelulinjan muistokivi on Puuruunjärven kohdalla noin 2 km Änäkäisestä Lieksaan päin. Laatassa teksti ”Täällä taisteltiin 9.- 25.12.1939”. Suomalaiset pysäyttivät vihollisen etenemisen Puuruun linjalle.

Jongunjoen Lomapirtin tuntumassa on Pohjois-Karjalan Rajamieskillan Lieksan osaston 3.6.1996 paljastama tykkimuistomerkki. Vihollinen yritti 9.12.1939 Jongunjoella läpimurtoa, mutta epäonnistui.

Kivivaaran suunnan taisteluiden muistomerkki on myös Nurmijärven kylän keskustassa vesistökapeikon kohdalla. Kivipaaden laatassa on Karjalan haarniskoitu miekkakäsivarsi ja vuosiluvut 1939-40.

Neuvostojoukot yrittivät tunkeutua Lieksaan myös Kuhmosta päin Via Kareliaa pitkin. Heinäjoen tienoon Savijärven taisteluiden muistokivi on Via Karelian varrella noin 8 km Nurmijärveltä pohjoiseen. Se on tien itäpuolella olevalla töyräällä. Kivessä lukee: ”Tässä tuhottiin vihollispataljoona 20.12.1939”.