Ortodoksisuus

Karjalan Kirkkotie

Karjalan Kirkkotie on ortodoksinen matkailu- ja pyhiinvaellusreitti, joka alkaa Heinävedeltä, kauniilta Karvion kanavalta Lintulan ja Valamon luostareiden lähettyviltä ja päättyy Värtsilään, Venäjän rajalle. Kirkkotien toinen haara poikkeaa pohjoiseen aina Suomen itäisempään kylään,  Ilomantsin Hattuvaaraan.

Kirkkotien varrella on 1700- ja 1800-luvuilla rakennettuja nikkarityylisiä puukirkkoja ja tsa­sounia. Ne edustavat aivan omaa tyyliänsä, jollaista ei luonnostaan ole missään muualla maailmassa. Myös karjalainen praasniekka- eli kirkollinen juhlaperinne on huomionarvoinen tapahtuma. Jokainen pyhäkkö on omistettu jollekin pyhälle tai pyhän juhlan muistolle. Tällaista juhlaa vietetään vuosittain jokaisessa pyhäkössä.

Myös Pohjois-Karjalan alueella olevat erämaakalmistot ovat ainutlaatuisia Suomessa. Omaleimaiseksi erämaakalmiston tekee se, että ne on säilytetty täysin luonnonvaraisessa tilassa.

ortodoksisuus

Ortodoksikohteet kartalla

Ortodoksikohteet luettelona

Pyhän kolminaisuuden kirkko

Lintulan luostarin viihtyisä kirkko Heinävedellä valmistui vuonna 1973. Kirkossa on mm. vanhasta Lintulasta pelastettu Jerusalemin Jumalanäidin ikoni sekä Petrus Sasakin maalaama suurikokoinen Jumalanäidin ennusmerkki-ikoni.
Lue lisää about Pyhän kolminaisuuden kirkko

Pyhän Elian kirkko

Ilomantsin Pyhän profeetta Elian kirkko valmistui 1891. Nykyisessä kirkonkylässä on ollut ortodoksinen pyhäkkö ainakin 1400-luvun jälkipuoliskolta. Niin sisältä kuin ulkoa kaunis rakennus on Suomen suurin ortodoksinen puukirkko.
Lue lisää about Pyhän Elian kirkko

Kristuksen kirkastumisen kirkko (uusi kirkko)

Valamon luostarin pääkirkko vihittiin käyttöön 1977, kun vietettiin Valamon luostarin 800-vuotisjuhlaa. Kivikirkko edustaa perinteistä pohjoisen Venäjän kirkkoarkkitehtuuria.
Lue lisää about Kristuksen kirkastumisen kirkko (uusi kirkko)

Pyhien Sergei ja Herman Valamolaisen kirkko

Valamon luostarin pääkirkon sivussa, samassa rakennuksessa, on Valamon perustajille pyhitetty ns. talvikirkko. Siellä toimitetaan palveluksia vain talven hiljaisina aikoina. Lähes kaikki sen ikonit on maalattu tätä pikkukirkkoa varten.
Lue lisää about Pyhien Sergei ja Herman Valamolaisen kirkko

Uuden Valamon luostari

Heinävedellä Uuden Valamon luostarissa on samassa pihapiirissä viisi Jumalanhuonetta eli kirkkoa.
Lue lisää about Uuden Valamon luostari

Tihvinäläisen Jumalanäidin ikonin kirkko

Viinijärvellä sijaitseva Taipaleen ortodoksisen seurakunnan pääkirkko valmistui 1906. Sitä edeltäneessä 1700-luvulla rakennetussa kirkossa alettiin vuonna 1858 ensimmäisenä maassamme toimittaa jumalanpalveluksia säännöllisesti suomen kielellä.
Lue lisää about Tihvinäläisen Jumalanäidin ikonin kirkko

Pyhän Nikolaoksen rantatsasouna

Valamon luostarin rukoushuone on rakennettu 1986 Laatokan Mantsin saaressa olleen tsasounan mukaiseksi. Se sijaitsee luostarin laivarannassa. Vesillä liikkuvat voivat pyytää matkaajien suojelijalta Pyhältä Nikolaokselta suojelusta ja sytyttää tuohuksen tsasounassa.
Lue lisää about Pyhän Nikolaoksen rantatsasouna

Pyhän Nikolaoksen kirkko

Joensuun vuonna 1887 valmistunut kirkko on kaupungin viidenneksi vanhin rakennus. Temppeliä pidetään 1800-luvun puuarkkitehtuurin hyvänä esimerkkinä. Se on eräs Suomen arvokkaimmista ortodoksisista kirkoista.
Lue lisää about Pyhän Nikolaoksen kirkko

Pyhän profeetta Elian tsasouna

Rukoushuone sijaitsee Polvijärven kunnan Sotkuman kylässä. Se valmistui 1914, mutta vihittiin käyttöön vasta 1916. Suorakaiteen muotoinen hirsirakennus on arkkitehtuuriltaan vaatimaton.
Lue lisää about Pyhän profeetta Elian tsasouna

Lintulan Pyhän Kolminaisuuden naisluostari

Lintulan luostari perustettiin alkuaan 1895 Kivennavalle Kannaksella. Se evakuoitiin talvisodan jaloista. Luostarin lopullinen sijoituspaikka löytyi 1946 Heinäveden Palokista.
Lue lisää about Lintulan Pyhän Kolminaisuuden naisluostari

Pyhien Pietarin ja Paavalin tsasouna

Ilomantsin Hattuvaarassa oleva tsasouna on ainoa Suomen puolella oleva karjalainen tsasouna. Se on rakennettu 1700- ja 1800-lukujen taitteessa. Hirsitsasouna on peruskorjattu 1980. Silloin se muutettiin myös talvikäyttöön soveltuvaksi.
Lue lisää about Pyhien Pietarin ja Paavalin tsasouna

Kristuksen kirkastumisen kirkko

Valamon luostarin vanhin kirkko koottiin vuonna 1940 kahdesta vajasta Laatokalta evakuoidun veljistön väliaikaiseksi kirkoksi. Se muistuttaa siitä, että kristityllä ei ole maan päällä pysyväistä sijaa, hän on aina muukalainen.
Lue lisää about Kristuksen kirkastumisen kirkko

Sonkajanrannan pyhän Hannan kirkko

Tuupovaaran Sonkajanrannassa oleva pyhän Hannan kirkko on koru. 1900-luvun alkuvuosina. Pyhän Hannan kirkossa on ainutlaatuinen ilmapiiri. Sisäväreissä kertautuvat Karjalan punainen ja musta, ulkomuoto on siro.
Lue lisää about Sonkajanrannan pyhän Hannan kirkko

Pyhän Johannes Kastajan kirkko

Polvijärvellä sijaitseva kirkko valmistui 1914. Kirkko rakennettiin Suomen suuriruhtinaan, tsaari Nikolai II:n lahjoitusvarojen turvin. Myös kirkon kellot ja monet sakraaliesineet kuuluivat keisarin lahjoitukseen ja ne valmistettiin Pietarissa.
Lue lisää about Pyhän Johannes Kastajan kirkko

Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko

Kiteen ortodoksinen kirkko on omistettu Pyhälle Kolminaisuudelle ja Pyhälle Nektarios Eginalaiselle. Tyyliltään uusbysanttilainen kirkko on eksoottinen näky suomalaisen metsikön reunalla. Sen on suunnitellut Sirkka Sortti ja kirkko valmistui 1998. Kirkon...
Lue lisää about Pyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko

Pyhän Herman Alaskalaisen tsasouna

Tsasouna sijaitsee Valamon luostarin hautausmaalla. Se valmistui 1981 hautaus- ja muistopalvelusten toimituspaikaksi. Kesäisin se on suosittu hiljentymispaikka.
Lue lisää about Pyhän Herman Alaskalaisen tsasouna