Salpalinjan entisöidyt rakenteet

Salpalinja, viralliselta nimeltään Suomen Salpa, oli talvisodan jälkeen vuosina 1940-1941 ja 1944 Suomen itärajan läheisyyteen Virolahdelta Savukoskelle rakennettu puolustuslinja. Se tuli tärkeäksi talvisodan jälkeisten alueluovutusten vuoksi. Suurelta osin maamme itäraja oli jäänyt varsin suojattomaksi, koska olemassa olleet linnoitukset jäivät luovutetulle alueelle.

Salpalinja on suhteellisen kaukana nykyisestä itärajasta. Kauimpana rajasta, jopa yli 100 km:n päässä, linja on Pohjois-Karjalassa.

Salpalinjan pituus oli 1 200 km ja se koostui sadoista linnoitteista.

Salpalinja on yhä Suomen suurin rakennustyömaa. Sitä oli tekemässä enimmillään 35 000 miestä keväällä 1941 ja heitä muonittamassa oli 2 000 lottaa. Salpalinjassa oli betonisia tai kallioon louhittuja kantalinnoitteita kaikkiaan 728, puisia kenttälinnoitteita oli noin 3 000. Taistelu- ja yhteyshautaa oli kaivettu asemiin noin 350 km. Kiviesteitä oli yli 200 km, joissa oli noin 350 000 kappaletta keskimäärin kolme tonnia painavia kiviä.

Salpalinja oli sotataidollisesti viimeinen kiinteisiin puolustusasemiin perustuva linnoitusketju. Salpalinjaan päättyi satoja vuosia kestänyt linnoitusperinne.

Via Karelian tuntumassa olevat Salpalinjan kohteet

Via Karelian tuntumassa olevat Salpalinjan kohteet

Etelässä linjaa seuraa 50 km:n Salpapolku.

Virolahden bunkkerimuseoalue

Miehikkälän Salpalinja-museo
Ks. Sotahistorialliset museot

Ylämaan Salpa-asema, Hostikka
Ylämaa – Muurola tieosuudella lähellä Ihakselan tienristeystä Tuomistonmäellä on nähtävissä laaja kokonaisuus linnoitteita. Alueella on suuria kalliosuojia, miehistöbunkkereita, taistelukorsuja, taisteluhautoja, esteitä jne. Viitoitus paikalle on valtatie 7:ltä Ylämaan kirkonkylän eroavilta Ylijärven tienhaaroista. Pysäköintialue. Kesäisin avoinna joka päivä.

Joensuun Marjalan bunkkerimuseoalue
Ks. Sotahistorialliset museot

Lieksan Änäkäisen-Puuruun taistelulinjan Salpalinjakohteet
Änäkäisen asemissa on taisteltu joulukuussa 1939. Salpalinjan asemat on osittain rakennettu talvisodan taisteluasemien päälle. Anäkäisen asemissa on eräs harvinaisuus Salpalinjan rakenteisiin kuuluva luola. Luolan sisäänkäynti on tällä hetkellä suljettu.

Lieksa, Viisikko
Talvisodan syttyessä Viisikon linja oli parhaiten varustettu puolustusasema Lieksassa. Asemissa käytiin taisteluja 6.-25.12.1939. Välirauhan aikana puolustusasemaan rakennettiin lisää korsuja sekä pystytettiin nelirivistä kivistä panssariestettä.

Kuhmo Jyrkänkoski
Jyrkänkosken seuduilla taisteltiin talvisodan aikana. Välirauhan aikana puolustusasemaa vahvistettiin. Salpalinjan asemat ovat Jyrkänkosken muistomerkin alueella.

Kuhmon Saunajärvi, Kannas
Talvisodan aikaisiin Saunajärven taistelumaastoihin rakennettiin myös Salpalinjan rakenteita

Suomussalmi, Purasjoki
Talvisodan Raatteen tien Purasjoen asemia vahvistettiin Salpa-linjan rakentamisen yhteydessä.

Yhteystiedot

Via Karelia
PL 34
80101 JOENSUU

Email: info@viakarelia.fi
Puh: +358 400 723 0000

Via Karelia