Via Karelian sotamuistomerkit

Virolahdelta Sallaan kulkevan Via Karelian runsaat toisen maailmansodan aikaiset sotamuistomerkit kertovat sankarillisesta itsenäisyystaistelusta ja poikkeuksellisesta eurooppalaisesta selviytymistarinasta suursodan pyörteissä.

Suomi on ainoa suursodassa hävinneiden puolella taistellut maa, jota ei sodan aikana tai sen jälkeen miehitetty. Se on myös ainoa sotaan osallistunut Manner-Euroopan maa, jonka valtakunnan ydinalueet eivät koko maailmansodan aikana olleet maasodan näyttämönä. Kaikkialla muualla Manner-Euroopassa rintamat kulkivat kahteen suuntaan valtioiden läpi.

Via Karelian varrella on runsaasti toisen maailmasodan aikaisia muistomerkkejä. Ne kertovat oikeastaan kolmesta eri sodasta vuosina 1939-1945. Siksi niitä tien varrella kohdatessaan voi olla vaikea ymmärtää muistomerkkien keskinäisiä ajallisia ja sotilaallisia suhteita. Via Karelian varrella ei taisteltu yhtäjaksoisesti. Tien tuntumassa ei koskaan ole ollut yhtenäistä rintamalinjaa.

Tien eteläpäästä taistelumuistomerkit puuttuvat lähes kokonaan. Ilmiön selittää Neuvostoliitolle luovutetun Karjalan olemassaolo. Suomi menetti Talvisodan lopussa Karjalan kannaksen, Laatokan Karjalan ja Laatokan pohjoispuolella olleen Raja-Karjalan. Suomi menetti saman alueen uudelleen jatkosodan lopussa syksyllä 1944. Huomattava osa merkittävistä taisteluista käytiin siellä.

Ilomantsin eteläpuolella kaikki talvisodan ja Ilomantsia lukuun ottamatta lähes kaikki jatkosodan taistelut käytiin nykyisen rajan itäpuolella.

Ilomantsin eteläpuolella Via Karelian varrella ovat näkyvinä muistimerkkeinä lähes ainoastaan linnoitustöistä, kuten Suomen viimeiseksi puolustuslinjaksi rakennetusta Salpalinjasta kertovat rakenteet ja entisöidyt kohteet. Salpalinja jatkuu koko Via Karelian matkan. Sen linnoitteita ei koskaan jouduttu käyttämään taistelutoimintaan.

Jotkut Salpalinjan linnoitteet on rakennettu talvisodan taistelumaastoihin, koska paikat olivat strategisesti tärkeitä. Salpalinjan rakenteita ei ollut vielä talvisodan aikaan.

Liekkipatsas

Alvar Aalto: Liekkipatsas

Sotahistorialliset kohteet kartalla

Sotahistorialliset kohteet luettelona

Kollaa-museo

Vuonna 1983 perustettu museo sijaitsee Rautjärvellä entisen reservikasarmialueen sairastuvassa. Talvisodan maineikas taistelupaikka Kollaa-joki sijaitsee Laatokan pohjoispuolella, mutta siellä taisteli runsaasti rautjärveläisiä. Maineikas tarkkampuja Simo Häyhä oli myös rautjärveläisiä.

Lue lisää

Taistelijan talo Hattuvaarassa

Talossa on ravintolapalveluiden lisäksi sotahistoriallinen näyttely. Esineistöä on sisällä ja ulkona mm. tykkejä ja korsu ja mahdollisuus katsoa lyhytelokuvia. Talon pihapiiriin valmistui kesän 2012 lopulla tykkikatos. Taistelijan talon tuntumassa on…

Lue lisää

Möhkön ruukkimuseon sotahistoriallinen näyttely

Ruukkimuseon pääteema on raudan valmistus järvimalmista, mutta museon näyttely Möhkö sodassa esittelee talvi- ja jatkosodan vaiheita Möhkön suunnalla. Se kertoo myös ihmisistä sodan keskellä, evakkojen kohtalosta, pula-ajasta sekä sodanjälkeisestä jälleenrakentamisesta…

Lue lisää

Paloaukean museo

Paloaukean museo on kesäkuussa 2007 avattu Paloaukean Ajoneuvo- ja Asemuseo ry:n ylläpitämä museo, joka toimii Ylämyllyn varuskunnan entisellä asevarikolla Liperissä. Museossa on toiseen maailmansotaan liittyviä esineitä, mm. kenttätykki. Paloaukealle sijoittuu…

Lue lisää

Joensuun bunkkerimuseo

Joensuun bunkkerimuseo sijaitsee Marjalan kaupunginosassa, keskustasta noin 7 km Kuopion suuntaan. Marjalan eritasoliittymästä on opastus bunkkerimuseolle. Museo esittelee Salpalinjan rakenteita. Marjalan alueen linnoittaminen aloitettiin 27.8.1940. Höytiäisen kanavan eteläpäähän oli tarkoitus…

Lue lisää

Virolahden bunkkerimuseo

Valtatie 7:n varrella Haminasta noin 20 km Virojoelle päin sijaitsee bunkkerimuseo, jonka perustivat Virolahden kunta ja paikalliset sotaveteraanijärjestöt vuonna 1980. Museota hallinnoi Virolahden kunnanhallitus. Museon perusnäyttelyn nimi on ”Salpalinja alkaa…

Lue lisää

Miehikkälän Salpalinja-museo

Vuonna 1987 perustettu Suomen Salvan eli Salpalinjan rakennushistoriaa esittelevä museoalue on sijoitettu alun perin Salpalinjaan kuuluneen vahvennetun komppanian puolustuskeskukseen. Se on siis autenttinen paikka. Linjan rakennustyöt alkoivat heti talvisodan jälkeen.

Lue lisää

Raatteen vartiomuseo

Vartio on ollut kolmen vallan sotilaiden käytössä. Ensin se oli suomalaisten rajavartioasema, talvisodassa se palveli venäläisiä ja jatkosodassa saksalaisia. Rakennus on Suomen vanhin vartiorakennus ja ainoa säilynyt ennen sotia rakennettu.…

Lue lisää

Talvisotamuseo Raatteen portti

Museo on Via Karelian ja Raatteen tien risteyksessä. Sen ulkonäkö symboloi panssariestettä, jossa on räjähdysten jälkiä. Museo avattiin 1992. Näyttely esittelee monipuolisesti talvisotaa ja erityisesti Suomussalmen taisteluita.

Lue lisää

Kuhmon talvisotamuseo

Kuhmon kaupungin omistamassa talvisotamuseossa esitellään esinein, valokuvin, pienoismallein ja äänitehosteiden avulla talvisodan tapahtumia Kuhmossa. Siellä voi tutustua myös evakuoitavien siviilien arkeen.

Lue lisää

Rajakenraalin maja

Ilomantsin Parppeinvaaralla oleva maja on alkuaan kenraalimajuri Erkki Raappanan johtaman 14. divisioonan sodanaikainen komentopaikka. Sieltä johdettiin Rukajärven taisteluita.

Lue lisää