Vartio on ollut kolmen vallan sotilaiden käytössä. Ensin se oli suomalaisten rajavartioasema, talvisodassa se palveli venäläisiä ja jatkosodassa saksalaisia. Rakennus on Suomen vanhin vartiorakennus ja ainoa säilynyt ennen sotia rakennettu. Se rakennettiin 1923. Museo on entistetty 1930-luvun vartion kaltaiseksi. Se  avattiin 3.6.1988. Käyntiosoite: Raatteentie 183 Avoinna: 10.6.-11.8 joka päivä 10-19. Lisätietoja: www.suomussalmi.fi/matkailija/nahtavyydet_ja_kayntikohteet/suomussalmen_sotahistoria/raatteen_vartiomuseo
Talossa on ravintolapalveluiden lisäksi sotahistoriallinen näyttely. Esineistöä on sisällä ja ulkona mm. tykkejä ja korsu ja mahdollisuus katsoa lyhytelokuvia. Talon pihapiiriin valmistui kesän 2012 lopulla tykkikatos. Taistelijan talon tuntumassa on myös Ilomantsin taistelun viimeisiin päiviin liittyvä sotahistoriallinen polku. Sen tuntumaan pysähtyi Neuvostoliiton suurhyökkäyksen viimeinen vaihe heinä- elokuussa 1944. Osoite: Hatuntie 387 A, 82967 Hattu Lisätietoja:…
Ruukkimuseon pääteema on raudan valmistus järvimalmista, mutta museon näyttely Möhkö sodassa esittelee talvi- ja jatkosodan vaiheita Möhkön suunnalla. Se kertoo myös ihmisistä sodan keskellä, evakkojen kohtalosta, pula-ajasta sekä sodanjälkeisestä jälleenrakentamisesta Sijaintiosoite: Möhköntie 209, 82980 Möhkö. Puhelin 050 342 8825. Verkkosivut: www.mohkonruukki.fi ja www.mohko.net Aukioloajat: touko- ja elokuu: ti-su 10-16, kesä- ja heinäkuu: päivittäin 10-18.
Joensuun bunkkerimuseo sijaitsee Marjalan kaupunginosassa, keskustasta noin 7 km Kuopion suuntaan. Marjalan eritasoliittymästä on opastus bunkkerimuseolle. Museo esittelee Salpalinjan rakenteita. Marjalan alueen linnoittaminen aloitettiin 27.8.1940. Höytiäisen kanavan eteläpäähän oli tarkoitus rakentaa kolme teräsbetonikorsua. Niistä valmistui jatkosodan alkuun mennessä panssaritorjuntatykki- konekivääri ja 20 miehen majoituskorsu sekä toinen konekivääri- ja 20 miehen majoituskorsu. Korsuista ensin mainittu on…
Paloaukean museo on kesäkuussa 2007 avattu Paloaukean Ajoneuvo- ja Asemuseo ry:n ylläpitämä museo, joka toimii Ylämyllyn varuskunnan entisellä asevarikolla Liperissä. Museossa on toiseen maailmansotaan liittyviä esineitä, mm. kenttätykki. Paloaukealle sijoittuu Väinö Linnan Tuntematon sotilas-romaanin alku. Avoinna: ryhmille ympäri vuoden Lisätietoja: https://parnatupa.com/paloaukean-museo
Valtatie 7:n varrella Haminasta noin 20 km Virojoelle päin sijaitsee bunkkerimuseo, jonka perustivat Virolahden kunta ja paikalliset sotaveteraanijärjestöt vuonna 1980. Museota hallinnoi Virolahden kunnanhallitus. Museon perusnäyttelyn nimi on ”Salpalinja alkaa Virolahdelta”. Se kertoo 1940-1941 sekä 1944 tehdyistä Suomen itärajan kantalinnoitustöistä Suomenlahdelta Sallaan sekä kenttälinnoitustöistä Sallasta Pohjoiselle Jäämerelle. Museon lisäksi alueella on neljä entisöityä Salpalinjan kohdetta,…
Museo on Via Karelian ja Raatteen tien risteyksessä. Sen ulkonäkö symboloi panssariestettä, jossa on räjähdysten jälkiä. Museo avattiin 1992. Näyttely esittelee monipuolisesti talvisotaa ja erityisesti Suomussalmen taisteluita.
Kuhmon kaupungin omistamassa talvisotamuseossa esitellään esinein, valokuvin, pienoismallein ja äänitehosteiden avulla talvisodan tapahtumia Kuhmossa. Siellä voi tutustua myös evakuoitavien siviilien arkeen.
Ilomantsin Parppeinvaaralla oleva maja on alkuaan kenraalimajuri Erkki Raappanan johtaman 14. divisioonan sodanaikainen komentopaikka. Sieltä johdettiin Rukajärven taisteluita.
Vuonna 1983 perustettu museo sijaitsee Rautjärvellä entisen reservikasarmialueen sairastuvassa. Talvisodan maineikas taistelupaikka Kollaa-joki sijaitsee Laatokan pohjoispuolella, mutta siellä taisteli runsaasti rautjärveläisiä. Maineikas tarkkampuja Simo Häyhä oli myös rautjärveläisiä.
Vuonna 1987 perustettu Suomen Salvan eli Salpalinjan rakennushistoriaa esittelevä museoalue on sijoitettu alun perin Salpalinjaan kuuluneen vahvennetun komppanian puolustuskeskukseen. Se on siis autenttinen paikka. Linjan rakennustyöt alkoivat heti talvisodan jälkeen.
Sotahistoria arkistot - Via Karelia Skip to content

Sotahistoria

Vartio on ollut kolmen vallan sotilaiden käytössä. Ensin se oli suomalaisten rajavartioasema, talvisodassa se palveli venäläisiä ja jatkosodassa saksalaisia. Rakennus on Suomen vanhin vartiorakennus ja ainoa säilynyt ennen sotia rakennettu. Se rakennettiin 1923. Museo on entistetty 1930-luvun vartion kaltaiseksi. Se  avattiin 3.6.1988. Käyntiosoite: Raatteentie 183 Avoinna: 10.6.-11.8 joka päivä 10-19. Lisätietoja: www.suomussalmi.fi/matkailija/nahtavyydet_ja_kayntikohteet/suomussalmen_sotahistoria/raatteen_vartiomuseo
Talossa on ravintolapalveluiden lisäksi sotahistoriallinen näyttely. Esineistöä on sisällä ja ulkona mm. tykkejä ja korsu ja mahdollisuus katsoa lyhytelokuvia. Talon pihapiiriin valmistui kesän 2012 lopulla tykkikatos. Taistelijan talon tuntumassa on myös Ilomantsin taistelun viimeisiin päiviin liittyvä sotahistoriallinen polku. Sen tuntumaan pysähtyi Neuvostoliiton suurhyökkäyksen viimeinen vaihe heinä- elokuussa 1944. Osoite: Hatuntie 387 A, 82967 Hattu Lisätietoja:…
Ruukkimuseon pääteema on raudan valmistus järvimalmista, mutta museon näyttely Möhkö sodassa esittelee talvi- ja jatkosodan vaiheita Möhkön suunnalla. Se kertoo myös ihmisistä sodan keskellä, evakkojen kohtalosta, pula-ajasta sekä sodanjälkeisestä jälleenrakentamisesta Sijaintiosoite: Möhköntie 209, 82980 Möhkö. Puhelin 050 342 8825. Verkkosivut: www.mohkonruukki.fi ja www.mohko.net Aukioloajat: touko- ja elokuu: ti-su 10-16, kesä- ja heinäkuu: päivittäin 10-18.
Joensuun bunkkerimuseo sijaitsee Marjalan kaupunginosassa, keskustasta noin 7 km Kuopion suuntaan. Marjalan eritasoliittymästä on opastus bunkkerimuseolle. Museo esittelee Salpalinjan rakenteita. Marjalan alueen linnoittaminen aloitettiin 27.8.1940. Höytiäisen kanavan eteläpäähän oli tarkoitus rakentaa kolme teräsbetonikorsua. Niistä valmistui jatkosodan alkuun mennessä panssaritorjuntatykki- konekivääri ja 20 miehen majoituskorsu sekä toinen konekivääri- ja 20 miehen majoituskorsu. Korsuista ensin mainittu on…
Paloaukean museo on kesäkuussa 2007 avattu Paloaukean Ajoneuvo- ja Asemuseo ry:n ylläpitämä museo, joka toimii Ylämyllyn varuskunnan entisellä asevarikolla Liperissä. Museossa on toiseen maailmansotaan liittyviä esineitä, mm. kenttätykki. Paloaukealle sijoittuu Väinö Linnan Tuntematon sotilas-romaanin alku. Avoinna: ryhmille ympäri vuoden Lisätietoja: https://parnatupa.com/paloaukean-museo
Valtatie 7:n varrella Haminasta noin 20 km Virojoelle päin sijaitsee bunkkerimuseo, jonka perustivat Virolahden kunta ja paikalliset sotaveteraanijärjestöt vuonna 1980. Museota hallinnoi Virolahden kunnanhallitus. Museon perusnäyttelyn nimi on ”Salpalinja alkaa Virolahdelta”. Se kertoo 1940-1941 sekä 1944 tehdyistä Suomen itärajan kantalinnoitustöistä Suomenlahdelta Sallaan sekä kenttälinnoitustöistä Sallasta Pohjoiselle Jäämerelle. Museon lisäksi alueella on neljä entisöityä Salpalinjan kohdetta,…
Museo on Via Karelian ja Raatteen tien risteyksessä. Sen ulkonäkö symboloi panssariestettä, jossa on räjähdysten jälkiä. Museo avattiin 1992. Näyttely esittelee monipuolisesti talvisotaa ja erityisesti Suomussalmen taisteluita.
Kuhmon kaupungin omistamassa talvisotamuseossa esitellään esinein, valokuvin, pienoismallein ja äänitehosteiden avulla talvisodan tapahtumia Kuhmossa. Siellä voi tutustua myös evakuoitavien siviilien arkeen.
Ilomantsin Parppeinvaaralla oleva maja on alkuaan kenraalimajuri Erkki Raappanan johtaman 14. divisioonan sodanaikainen komentopaikka. Sieltä johdettiin Rukajärven taisteluita.
Vuonna 1983 perustettu museo sijaitsee Rautjärvellä entisen reservikasarmialueen sairastuvassa. Talvisodan maineikas taistelupaikka Kollaa-joki sijaitsee Laatokan pohjoispuolella, mutta siellä taisteli runsaasti rautjärveläisiä. Maineikas tarkkampuja Simo Häyhä oli myös rautjärveläisiä.
Vuonna 1987 perustettu Suomen Salvan eli Salpalinjan rakennushistoriaa esittelevä museoalue on sijoitettu alun perin Salpalinjaan kuuluneen vahvennetun komppanian puolustuskeskukseen. Se on siis autenttinen paikka. Linjan rakennustyöt alkoivat heti talvisodan jälkeen.
Scroll To Top