Runon ja Rajan tie

Runon ja Rajan tie kulkee itärajaa noudatellen Suomenlahdelta Sallaan ja sen pituus on 1080 km.

Vuonna 2002 tie sai Tiehallinnon virallisen matkailutiestatuksen ja se merkittiin maastoon kansainvälisillä matkailutien merkeillä vuonna 2003–2004.

Organisaatioltaan Runon ja Rajan tie on rekisteröity yhdistys ja jäseninä ovat tien varren 11 kuntaa.

Maantieteellisesti etelässä Runon ja Rajan tielle on tyypillistä vesistöjen rikkoma Järvi-Suomi, jota hallitsee Suur-Saimaa, Pihlajavesi ja Puruvesi. Laatokan ilmastollinen vaikutus tuntuu Parikkalassa asti.

Pohjois-Karjalan alueella maasto kohoaa ja muodostaa karjalaisen vaaramaiseman, joista merkittävin on Kolin muodostama Suomen vanhinta kallioperää oleva vaarajono ja suuri Pielisjärvi.

Kainuulle tyypillistä ovat laajat metsät ja suuret korpimaiset erämaat.

Poronhoitoalueen raja peuraesteineen toivottaa tervetulleeksi Lappiin, sen erämaihin ja tuntureille.