Torin etelä laidalla on valtaisa monumentaalinen rakennus, joka muistuttaa 80-luvun rahamaailman vallasta ja kohtalosta. Tänä päivänä Säästöpankin rakennuksessa toimii Pohjois-Karjalan museo Hilma sekä Lippupalvelu. Täältä saa parhaan tiedon karjalaisuudesta sekä Pohjois-Karjalan alueen historiasta. Hilmasta löytyy lapsille ihan oma satukaupunki, joka muistuttaa entisaikojen Joensuuta. Mukulakatu esittelee leikin varjolla, miten tuolloin kaupungissa elettiin.
Joensuun ortodoksisen seurakunnan pääkirkko Matka jatkuu kohti keskustaa, punaiseksi asvaltoitua katua pitkin. Väri kertoo, että tuolla kadulla on polkupyöräilijöillä etuajo-oikeus. Ison virastotalon jälkeen käännytään oikealle kohti pyhän Nikolaoksen kirkkoa. Kirkko seisoo pienen mäen päällä Kirkkokadun pohjoispäässä. Kadun eteläpäästä siintää Joensuun luterilaisen seurakunnan pääkirkko. Ortodoksisuus on ollut karjalaisessa elämässä keskeinen tekijä. Se on rytmittänyt vuoden kulkua…
Joensuu Tulet kadulle, josta jatkat suoraan Kauppakatua pitkin eteenpäin kohti keskustaa. Ensimmäisessä korttelissa vasemmalla on suuri valkoinen suurin ikkunoin varustettu rakennus, Ortodoksinen kulttuurikeskus. Sen on suunnitellut Antti Torikka ja rakennus valmistui vuonna 2009. Kulttuurikeskuksen tiloissa voit tutustua näyttelyyn, joka kertoo kuvin ja sanoin miten ortodoksisuus kulkee ihmisen mukana kehdosta hautaan. Ravintola Eliaksen tiloissa on esillä…
Joensuun ortodoksinen hautausmaa Maha täynnä on hyvä lähteä tutustumaan Joensuun karjalaisiin kohteisiin.Reitti lähtee liikkeelle Pielisjoen rantaa pitkin kohti Sirkkalan-siltaa. Tuo jokin on tuonut asukkaat alueelle ja muinoin sitä pitkin käytiin kauppaa eteläistä Eurooppaa myöten ja antaa se edelleen elannon monelle. Kaikille kaupunkilaisille ranta-alue on tärkeä virkistymispaikka. Ilman jokea tuskin olisi kaupunkiakaan. ABC-huoltamon vastapäätä on sisäänkäynti…
Ilomantsi Ilomantsin ortodoksinen kirkko seisoo ylväänä pienen mäen päällä. Historiallisten tietojen mukaan täällä ortodokseja on ollut jo 1200-luvulta lähtien ja seurakuntakin toiminut 1400-luvulta. Nykyinen kirkko on vihitty käyttöön 1892 ja on kuudes seurakunnan pääkirkko. Kirkko on pyhitetty pyhälle Elialle ja kirkon vuosijuhlaa eli Iljan praasniekkaa vietetään 20.7. Ilomantsi on Suomen ortodoksisin kunta, koska sen asukkaista…
JoensuuOrtodoksinen kirkko Karjalaisuudesta kertovan reitin aloitamme Joensuun ortodoksiselta kirkolta. Karjalaisen perinteen mukaan aloitamme kierroksemme pienellä hiljentymisellä. Tapoihin kuuluu, että vähintään istutaan hetkeksi alas ennen matkalle lähtöä ja luetaan pieni rukous matkan onnistumiseksi. Nyt pysähdymme hetkeksi Joensuun ortodoksisen kirkon edessä. Ortodoksisuus on karjalaisessa elämässä ollut yksi keskeinen asia. Se on ollut mukana niin arjessa kuin juhlassa.…
IlomantsiKarjalaisen ruokakulttuurin helmi ja runokylä Parppeinvaara on se paikka, jossa karjalan kävijän täytyy poiketa. Ravintola Parppeinpirtissä voit nauttia nykymakuun sovitetun karjalaisen aterian piirakoineen. Parppeinvaaran runokylässä pääset tutustumaana Runonlaulajan pirttiin, Mateli Kuivalattaren ja Korhosen museoaittoihin, Rajakenraali Raappanan majaan, Kaikkien Pyhien tsasounaan ja Luontopirtti Mesikkään. Linkin takaa löytyy mobiiliopas, jonka avulla voit tutustua runokylän kohteisiin sekä ilomantsilaiseen…
Sonkajanranta, Tuupovaara, Joensuu Noin 50 km Joensuusta kääntyy tie vasemmalle Sonkajanrantaan, risteyksestä kymmenen kilometrin päästä löytyy Pyhän Hannan kirkko. Mäen päällä Sonkajanjärven rannalla, luonnon kauniilla paikalla sijaitsee ortodoksisen rakennuskulttuurin helmi, Sonkajanrannan ortodoksinen kirkko. Sen on suunnitellut Valamon luostarin teknikkomunkki Gennadi ja kirkko valmistui 1915. Yksi kirkon rakentamista edistänyt puuhamies oli Johannes Karhapää. Pyhä marttyyri ja…
Kovero, Joensuu Toinen vaarakylä poikkeaa Ilomantsin tieltä oikealle Koveroon. Kyläraitin vieressä nököttää pikkuruinen Herman Alaskalaiselle pyhitetty tsasouna. Sen on alun alkaen rakennuttanut kirjailija Elina Karjalainen ja se siirrettiin Koveroon 2000-luvulla. Tsasouna on auki vierailijoita varten ja sen ikonit ovat erittäin kauniit Piispa Arsenin maalaamat. Oven yläpuolella on pieni muisto pyhäkön rakennuttajasta Uppo-Nallen muodossa. Koveron kylän…
Heinävaara, Joensuu Koljolan koivikossa on pieni tsasouna, Joensuun suunnasta tultaessa tsasouna ilmestyy oikealta ja vähän yllättäen. Heinävaaralla on ollut ortodoksista asutusta jo 1600-luvulla, ennen kuin savolaiset ajoivat heidät alueelta pois. Tsasouna kuuluu perinteiseen karjalaiseen ortodoksiseen kylämaisemaan. Ne rakennettiin yleensä hirsistä ja toimivat kyläläisten yhteisenä kokoontumispaikkoina läpi kirkkovuoden. Heinävaaran tsasounan on käsityönä rakentanut paikallinen taitaja Petri…
Ilomantsin Hattuvaarassa oleva tsasouna on ainoa Suomen puolella oleva karjalainen tsasouna. Se on rakennettu 1700- ja 1800-lukujen taitteessa. Hirsitsasouna on peruskorjattu 1980. Silloin se muutettiin myös talvikäyttöön soveltuvaksi.
Ilomantsin Pyhän profeetta Elian kirkko valmistui 1891. Nykyisessä kirkonkylässä on ollut ortodoksinen pyhäkkö ainakin 1400-luvun jälkipuoliskolta. Niin sisältä kuin ulkoa kaunis rakennus on Suomen suurin ortodoksinen puukirkko.
Tuupovaaran Sonkajanrannassa oleva pyhän Hannan kirkko on koru. 1900-luvun alkuvuosina. Pyhän Hannan kirkossa on ainutlaatuinen ilmapiiri. Sisäväreissä kertautuvat Karjalan punainen ja musta, ulkomuoto on siro.
Joensuun vuonna 1887 valmistunut kirkko on kaupungin viidenneksi vanhin rakennus. Temppeliä pidetään 1800-luvun puuarkkitehtuurin hyvänä esimerkkinä. Se on eräs Suomen arvokkaimmista ortodoksisista kirkoista.
Rukoushuone sijaitsee Polvijärven kunnan Sotkuman kylässä. Se valmistui 1914, mutta vihittiin käyttöön vasta 1916. Suorakaiteen muotoinen hirsirakennus on arkkitehtuuriltaan vaatimaton.
Polvijärvellä sijaitseva kirkko valmistui 1914. Kirkko rakennettiin Suomen suuriruhtinaan, tsaari Nikolai II:n lahjoitusvarojen turvin. Myös kirkon kellot ja monet sakraaliesineet kuuluivat keisarin lahjoitukseen ja ne valmistettiin Pietarissa.
Viinijärvellä sijaitseva Taipaleen ortodoksisen seurakunnan pääkirkko valmistui 1906. Sitä edeltäneessä 1700-luvulla rakennetussa kirkossa alettiin vuonna 1858 ensimmäisenä maassamme toimittaa jumalanpalveluksia säännöllisesti suomen kielellä.
Rukoushuone on rakennettu 1986 Laatokan Mantsin saaressa olleen tsasounan mukaiseksi. Se sijaitsee luostarin laivarannassa. Vesillä liikkuvat voivat pyytää matkaajien suojelijalta Pyhältä Nikolaokselta suojelusta ja sytyttää tuohuksen tsasounassa.
Tsasouna sijaitsee luostarin hautausmaalla. Se valmistui 1981 hautaus- ja muistopalvelusten toimituspaikaksi. Kesäisin se on suosittu hiljentymispaikka.
Pääkirkon sivussa, samassa rakennuksessa, on Valamon perustajille pyhitetty ns. talvikirkko. Siellä toimitetaan palveluksia vain talven hiljaisina aikoina. Lähes kaikki sen ikonit on maalattu tätä pikkukirkkoa varten.
Valamon luostarin pääkirkko vihittiin käyttöön 1977, kun vietettiin Valamon luostarin 800-vuotisjuhlaa. Kivikirkko edustaa perinteistä pohjoisen Venäjän kirkkoarkkitehtuuria.
Luostarin vanhin kirkko koottiin vuonna 1940 kahdesta vajasta Laatokalta evakuoidun veljistön väliaikaiseksi kirkoksi. Se muistuttaa siitä, että kristityllä ei ole maan päällä pysyväistä sijaa, hän on aina muukalainen.
Heinävedellä Uuden Valamon luostarissa on samassa pihapiirissä viisi Jumalanhuonetta eli kirkkoa.
Viihtyisä kirkko valmistui vuonna 1973. Kirkossa on mm. vanhasta Lintulasta pelastettu Jerusalemin Jumalanäidin ikoni sekä Petrus Sasakin maalaama suurikokoinen Jumalanäidin ennusmerkki -ikoni.