Taso: (*  *  *) Kolme karhua

Maisema Kolin huipulta Pieliselle on yksi suomalaisimmista maisemista. Alue on esitelty myös näiden sivujen kulttuurimaisemista kerrottaessa, koska Koli on nimetty erääksi Suomen kansallismaisemista. Kuuluisien taiteilijoiden ikuistamienvaaramaisemien lisäksi perinnemaisemat ja kaskenpoltto kuuluvat Koliin erottamattomasti. Kansallispuistossa on laaja polku- ja latuverkosto.

Kolin vaarajono on muinaisen vuorijonon, Karelidien, jäänne. Pari miljardia vuotta sitten mannerlaattojen työntyessä toistensa päälle, Karelidit olivat Himalajan veroinen vuoristo. Eroosio on kuluttanut vuoret vähiin. Kolin kohdalla vuoriston kova ydin, kvartsiittikalliot, ovat kestäneet jääkausien ja muiden mullistusten vaikutukset.

Ukko-Kolin korkein huippu on 347 metriä merenpinnan ja 253 metriä Pielisen pinnan yläpuolella. Molemmat luvut ovat koko eteläinen Suomi huomioiden huimia. Kolin monella huipulla on laajoja avokallioita, jotka putoavat jyrkänteinä alas. Siksi näköalat kaukana alhaalla siintävälle järvelle ovat poikkeuksellisen vaikuttavat.

Kolilla on huomattava määrä erimittaisia rengasreittejä ja niiden muuntelumahdollisuuksia.

Ehdoton kohde kaikille Kolin kävijöille on Ukko-Koli. Kun hissi tuo aivan huipun tuntumaan, hotellin ja Luontokeskus Ukon pihaan, pääsy korkeimmalle maisemapaikalle on tehty helpoksi. Patikointi luontokeskukselta Ukko-Kolin huipulle ja rengasreittinä eri polkua takaisin on vain noin 0,8 km.

Huippujen kierroskaan ei ole kuin 1,3 km. Ukko-Kolilta jatketaan Paha-Kolille ja palataan takaisin Akka-Kolin kautta. Ukko ja Paha näyttävät maisemia Pieliselle, Akka länsipuolen metsämerta ja Hiljaisuuden temppelin.

Kolinuuron kierros on 3,5 km:n pituinen luontopolku. Sen aiheita ovat mm.geologia, lumituhot ja Kolinuuron suoniitty. Tämäkin reitti lähtee Ukko-Kolin yläpihalta, mutta aluksi ei nousta huipulle vaan aloitetaan kierros alempaa idän puolen rinnettä pitkin. Sitten noustaan Pienelle Kolille ja jatketaan Mäkränaholle. Sieltä noustaan Paha-Kolin ja Ukko-Kolin huippujen kautta takaisin lähtöpaikkaan.

Mäkrän polku on jo pitempi ja vaativampi. Runsaan seitsemän kilometrin polku jatkaa huippurykelmältä Mäkrän- ja Purolanahoille ja edelleen jyrkästi ylös Mäkrälle. Juuri täältä Eero Järnefelt maalasi kuuluisan taulunsa Syysmaisema Pielisjärvellä. Reitti päättyy Ukko-Kolin alemmalle pysäköintialueelle.

Ukko-Kolin huipulta laskeutuu useita retkeilyreittejä alas Pielisen rantatielle. Ne tarjoavat useita retkeilymahdollisuuksia. Mäkränahosta Tarhapuron vesiputouksen kautta Likolahden parkki- ja tulipaikalle on matkaa kaksi kilometriä.  Pieneltä Kolilta Likolahteen on noin kilometri. Sataman polku eli reitti Ukko-Kolin yläpihan Uhrihalkeamalta, Ipatin sivuitse satamaan on reilut kaksi kilometriä.

Sataman ja Kolin kylän välillä kulkee viiden kilometrin pituinen luontopolku Kasken kierros. Mäkräahon lounaispuolella on kolmen kilometrin mittainen rengasluontopolku Paimenen polku. Kasken kierros esittelee kaskikulttuuria, Paimenen polku lehtoja ja metsäkasvillisuutta.

Kansallispuiston kaakkoisosassa on erillinen päiväretkikohde, Pirunkirkon z-kirjaimen muotoinen pitkä luola ja sen parkkipaikalta lähtevä 3,5 km:n Ennallistajan polku kertoo käsiteltyjen metsien ennallistamisesta kohti luonnontilaa.

Kolin kansallispuistoon kuuluu myös Pielisen saaria, joissa on yhteensä kuusi tulentekopaikkaa.

Koli pähkinänkuoressa

Lieksa, Joensuu. Kontiolahti

Pinta-ala 30 km2

Perustettu 1991

Lisätietoja:

www.luontoon.fi/koli

Jouni Laaksonen: Retkeilijän kansallispuistot, Edita 2011.

Ajo-ohje:

Koli on Pielisen länsirannalla. Sinne on opastus Nurmes Joensuu valtatieltä 6. Kolin päälähtöpaikka on Ukko-Koli. Ukko-Kolin huipun tuntumassa ovat luontokeskus Ukko ja Hotelli Koli. Puistossa on lukuisia muita pysäköintialueita, joilta lähtee merkitty polku. Kolin kylä ja Kolin satama sopivat monen retken lähtöpisteeksi.