Villiyrtit – lähiruokaa luonnosta lautaselle

Metsän peitto on helposti kiireisen kulkijan silmien edessä. Kun kysyt lupaa metsän emäntä Mielikiltä astua sisään metsän ovesta, silmäsi avautuvat huomaamaan mitä aarteita kasvaakaan puhtaassa luonnossa!

Kuva-0041-Kuusenkerkkiä

Kaikissa kulttuureissa on ollut kasveja, jotka ovat olleet arvostettuja ja joilla on hoidettu kehoa ja mieltä. Superruokana markkinoidaan ulkomaalaisia tuotteita, mutta paluu juurillemme osoittaa, että aarreaitta löytyy läheltämme suomalaisesta luonnosta.

 

Kauneus on katsojan silmissä. Tulokulmaa vaihtamalla rikkaruohoina pidetyistä nokkosesta ja vuohenputkesta tulee voimarohtoja.

 

Nokkonen on ravintoarvoltaan tehopakkaus. Sitä on hyvä kiehauttaa vähässä vedessä ja valuttaa siivilässä. Tämä poistaa poltinkarvojen pistävyyden. Nokkosta voi säilöä kuivaamalla tai pakastamalla talven varalle. Nokkosta voi lisätä sämpylöihin, keittoihin, munakkaisiin, lettuihin ja suolaisten piirakoiden täytteisiin.

 

Vuohenputki on kevään ensimmäisiä villiyrttejä. Raikas maku on parhaimmillaan, kun lehdet kerätään vaaleanvihreinä ja hieman suppuisina. Niitä voidaan käyttää silputtuina salaateissa, keitoissa ja piirakoiden täytteissä. Hoitavana sitä on käytetty nivel-, kihti- ja virtsarakko-ongelmissa sekä rauhoittavana rohtona.

 

Kuusenkerkissä maistuu hento metsän maku. Niitä voi hauduttaa teeksi tai lisätä sellaisenaan salaatteihin ja smoothieen. Kokeilepa kuusenkerkkää tillin sijasta kalalle. Ne sopivat myös jälkiruokiin, jäätelöön ja silmänilona koristeeksi ruoka-annoksiin. Kuusenkerkkiä voi säilöä pakastamalla tai hunajassa. Niiden keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Kuusenkerkkä on vanha rohto, jossa on eteerisiä öljyjä. Ne vähentävät kehon tulehdustilaa, auttavat liman irrotuksessa ja keuhkoputken tulehduksessa. Yleiskunto kohentuu.

 

Katajan tummansiniset marjat sopivat yrttijuomiin ja riistaruokiin. Kasvisruuissa katajanmarjoja voidaan käyttää pippurin korvikkeena. Versot maustavat marinaadit lihalle.

 

Voikukan lehdissä on voimakas pippurisen kirpeä maku. Lehdistä kannattaa kerätä 2/3 latvasta ja poistaa karvas keskiruoti. Lehtisilppu sopii salaatteihin, muhennoksiin ja keittoihin. Salaattiin saa auringonvaloa keltaisen kurkistaessa vihreistä nupuista.

 

Maitohorsma on Pohjolan parsa. Se kerätään nuorena versona. Syötävät kukat sopivat somisteeksi.

 

Käytän villiyrttejä terveyden hoitamiseen ja saadakseni hyvää makua ruokiin. Luontoäidin apteekki on aina auki kulkijalle.

 

Helkky

 

3 kommenttia

  1. Julle 15.5.2020 klo 14:59

    Nokkoskastike on kalaruokien paras kaveri. Tunnen myös parin muun yrtin riemut, mutta laajempaa tuttavuutta en hallitse. Onko kukaan julkaissut luonnonyrtti opasta? Sienioppaita minulla on riittämiin ja sieniriemua ruokaohjeineen. Tarkat tunnistusohjeet ovat tärkeitä, sillä myrkkykasvejakin löytyy. Ai niin, hyvä pastakastikekin tarvitsee paljon yrttejä! Reseptejä peliin!!

    • Marja Rantala 25.5.2020 klo 13:03

      Lintulan luostarin yrttivastaava nunna Nektaria on kirjoittanut “Lintulan luostarin yrttioppaan”, jota saa myös tilata luostarin verkkokaupasta. Www. Lintulanluostari.fi

      N. 10 vuotta sitten julkaistiin “Villit nautinnot, yrttejä ja kasviherkkuja luonnosta”, jota ehkä saa vielä jostain.

      Moarie

  2. Julle 15.5.2020 klo 15:22

    Nokkoskastike on kalan paras ystävä. Pari muutakin luonnonyrttiä on hallinnassa, mutta laajempi osaaminen hakusessa. Olisiko joku julkaissut yrttioppaan, jossa tunnistuskuvat ja käyttökohteet -kuten sienioppaissa? Ja vielä. Ilman yrttejä ei pastakastikekaan onnistu, joten reseptejä peliin!

Kirjoita kommentti





Haluatko blogikirjoitukset ja tietoja sähköpostiisi

Liity Via Karelian postituslistalle tästä