Oulangan kansallispuisto
Taso: (* * *) Kolme karhua
Oulangan kansallispuisto tunnetaan ennen kaikkea kahdesta asiasta: Oulanka- ja Kitkajoen mahtavista koskista sekä Karhunkierros-retkeilyreitistä.
Oulangan seutu on ollut luonnonkauneudestaan tunnettu kauan. Ensimmäiset suunnitelmat alueen suojelemiseksi tehtiin jo 1800-luvulla. Silti Oulankaa ei perustettu Suomen ensimmäisten kansallispuistojen joukossa vuonna 1938. Vasta vuonna 1956, maanomistusolojen selkiinnyttyä, aika oli kypsä kansallispuistolle.
Sitä ennen alueesta käytiin koskisota. 1950-luvun alkupuolella Oulangan jokien vesivoima olisi haluttu valjastaa energiantuotantoon, mutta hanke torjuttiin ja kosket säästyivät kansallispuiston sisään.
Alkuaan kansallispuisto käsitti Oulankajoen ja sen sivujoen Savinajoen yläjuoksut ja niitä ympäröivät metsät. Puistoa laajennettiin 1980-luvulla toisaalta Kitkajoen ja toisaalta koillisnurkan Kerojärven suuntaan.
Oulankajoki on moniulotteinen joki. Yläjuoksullaan se virtaa syvässä pahtaseinäisessä kanjonissa, keskivaiheilla ovat Taivalköngäs sekä mahtava Kiutaköngäs. Alajuoksulla joki kiemurtelee hiljalleen hiekkarantojen ympäröimänä.
Kitkajoki puolestaan on koskien väylä. Juumajärven jälkeen koski seuraa toistaan ja päätyy lopuksi Jyrävän kymmenmetriseen putoukseen.
Puiston erämaisuutta ilmentävät taivaan valtiaat maa- ja merikotka ja metsän kuningas karhu. Tavallisempia nähtäviä ovat kuitenkin poro ja hirvi, metsäkanalinnut, tikat ja erilaiset pikkulinnut
Kuusamon ja Sallan korvissa liikkui ihminen jo kivikaudella ja eränkäyntiä Oulangan alueella on harrastettu nykypäivään asti. Savotat ja uitot olivat Oulangalla käynnissä hetken aikaa 1800-luvun lopussa.
Aluetta on esitelty näillä sivuilla myös kulttuurimaisemien ja melontareittien kohdalla.
Retkeily Oulangalla
Oulangan kansallispuistosta löytyy merkittävä palanen suomalaista retkeilyn historiaa. Karhunkierros on Suomen tunnetuin retkeilyreitti, tai ainakin kahden tunnetuimman joukossa. Hetta – Pallas kamppailee tittelistä melko lailla rinta rinnan.
Termi Karhunkierros tarkoitti alkuaan, Suomen ollessa vielä osa Venäjää maanteitse kulkenutta matkailureittiä Kuusamosta Paanajärvelle, Tuutikylään, Käylään ja edelleen takaisin Kuusamon kirkolle. Sanottiin, että kun tämän kierroksen kiertää, sen sisään jää varmasti ainakin yksi karhu.
Oulangan ja etenkin Paanajärven seutu on tunnettu matkailukohteena jo kauan, mutta Paanajärvi jäi itärajan tuolle puolen. Reppuretkeilykohteena mm. partiolaiset tunsivat Oulangan jo 1950-luvulla. Alueella oli jo silloin joitakin autiotupia, kuten Taivalköngäs ja Siilasmaja.
Vuonna 1954 aloitettiin pitkän vaellusreitin merkitseminen maastoon Ristikalliolta Oulanka- ja Kitkajokien kautta Rukatunturille. Sekin oli tuolloin rakentamatonta erämaata. Reitin nimi ei aivan aluksi ollut nykyinen, mutta jo vuoden 1958 Kuusamon retkeilykartassa reitti esitellään nimellä eräpolku Karhunkierros.
Karhunkierros ei nimestään huolimatta ole kierros. Se kulkee Rukatunturilta Sallan Hautajärven luontotalolle. Alueeseen tutustuvalle on kuitenkin tarjolla lyhyempiä rengasreittejä. Oulangan luontokeskus sijaitsee Kiutakönkään tuntumassa. Jos haluaa tutustua vain koskeen, matkaa on kilometri suuntaansa. Jos on aikaa tutustua alueeseen hiukan laajemmin, Hiidenlammen luontopolku erkanee Kiutakönkään polusta oikealle. vastapäivään kierrettäväksi tarkoitettu 5 km:n mittainen rengaspolku esittelee mm. poroerotusaidan, näkötornin sekä niittyladon. Loppumatkan kruununa on Kiutaköngäs.
Samaa suuntaa voi laajentaa Kiutakönkään päiväreitillä. 8-kilometrinen reitti jatkaa matkaa pitemmälle Oulankajoen varteen. Merenojan suussa on nuotiopaikka.
Rytisuon luontopolku lähtee Oulangan leirintäalueelta, joka sijaitsee luontokeskuksen vieressä, tien toisella puolella. 7 km pitkän rengasreitin teemoina ovat etenkin suoluonto ja niittykulttuuri.
Kansallispuiston päiväreittien kuningas on Juuman kylästä lähtevä 12 km pitkä Pieni Karhunkierros. Rengasreitti on maastoltaan vaativa ja siihen on syytä varata enemmän aikaa kuin samanpituiseen kävelyyn tasamaalla. Jymisevä Jyrävä on lenkin kohokohta, mutta matkalla on runsaasti muutakin nähtävää.
Oulanka pähkinänkuoressa
Kuusamo ja Salla, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi
Pinta-ala 270 km2
Perustettu 1956
Lisätietoja:
Jouni Laaksonen: Retkeilijän kansallispuistot, Otava 2011
Ajo-ohje:
Via Karelialta (950) on selkeä opastus sekä Juuman kylään että Oulangan luontokeskukselle.
Osoite
Kuusamo
