Talvisota 30.11.1939-13.3.1940
Suomalaiset osasivat odottaa Neuvostoliiton hyökkäystä. Puolustussuunnitelma perustui ajatukseen, että Neuvostoliiton päähyökkäys tapahtuisi Karjalan kannaksella. Siellä vastustaja oli tarkoitus pysäyttää linjalle, jossa Kannaksen keskiosan järvivyöhyke ja Vuoksi ruuhkauttaisivat hyökkäävät joukot niin, että niiden toimintamahdollisuudet heikkenisivät.
Toinen hyökkäyksen painopistesuunta tulisi kohdistumaan Laatokan koillis- ja pohjoispuolelle Raja-Karjalaan, jossa myös oli kohtalaisen hyvä tieverkko. Siellä neuvostoarmeijalla arveltiin olevan myös edellytykset hyökätä suurin voimin. Tälle alueelle ryhmitettiin suomalaisen IV armeijakunnan kaksi divisioonaa. Ilomantsin tasalta pohjoiseen, koko pitkälle itärajalle oli sijoitettu sodan syttyessä vain erillisiä pataljoonia ja rajakomppanioita.
Todellisuus osoittautui vallan toisenlaiseksi. Neuvostoliitto oli ryhmittänyt myös pohjoisessa jokaisen idästä länteen johtavan tien suuntaan ainakin yhden divisioonan, joihinkin jopa kaksi divisioonaa. Hyökkäys alkoi kaikkien Suomeen johtavien teiden suunnassa yhtä aikaa. Seuraus oli, että suomalaiset joukot joutuivat Kannasta ja Raja-Karjalaa lukuun ottamatta kaikkialla vetäytymään sodan alussa pitkiä matkoja, 80-100 km. Ilomantsin tasalta pohjoiseen talvisodan taistelut ulottuivatkin nykyisen Suomen alueelle.
Melko pian alkoi kuitenkin muotoutua se, mitä myöhemmin on kutsuttu talvisodan ihmeeksi. Se näkyy hyvin kaikissa niissä talvisodan sotatapahtumissa, jotka ovat Via Karelian varrella olevien muistomerkkien aiheena.
Ilomantsissa ja siitä pohjoiseen sijainneiden tapahtumien valossa näyttää, että Neuvostoliitto epäonnistui talvisodan hyökkäyksessä perusteellisesti. Sillä alueella niin tapahtuikin. Lähes samantapainen tilanne vallitsi Raja-Karjalassa Laatokan pohjoispuolella. Neuvostoliitto kuitenkin keskitti helmikuussa 1940 ratkaisutaisteluiden painospisteen selkeästi Kannakselle. Siellä tilanne kävi niin kriittiseksi, että Suomi taipui rauhaan. Sodan tuloksena Suomi joutui luovuttamaan Karjalan kannaksen ja Laatokan Karjalan, osia Sallasta, Kuusamosta sekä joutui vuokraamaan Hankoniemen.
