Taso: *  *  * (kolme karhua)   Oletko kulkenut suurella avosuolla? Se on kokemisen arvoista. Patvinsuolla horisontin avaruus muistuttaa laajaa saaristoista järvenselkää. Näkymässä vaihtelevat kunakin vuodenaikana eriväriset aavat suolakeudet, niistä kohoavat kuusikkoiset tai männikköiset vaaramaat, nauhamaisen puuston reunustamat jokien ja purojen varret ja pienet lammet. Sanotaan, että suomalaiset – ainakin kaupunkilaiset – pelkäävät suota. Se…
Taso: (*  *  *) Kolme karhua Ilomantsissa sijaitseva Petkeljärven kansallispuisto on Suomen pienin kansallispuisto, mutta sinne mahtuu tiivis kattaus parasta harju-, – mäntykangas- ja järvenrantaluontoa. Vaikka puiston alueella on vanhoja juoksuhautoja ja entisöity korsukin, puiston alueella ei ole taisteltu, mutta aivan sen tuntumalla Oinassalmella ja Möhkössä sen sijaan on taisteltu niin talvi- kuin jatkosodassakin. Kansallispuiston…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Ruunaa on kuuluisa ennen kaikkea koskistaan. Lieksanjoen koskireitillä Matkalahdesta Ruunaan Luontotalolle Naarajoelle on mittaa noin 30 km. Matkailuyrittäjät järjestävät Ruunaan koskilla koskenlaskua puu- ja kumiveneillä. Alueella käy vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kosket voi laskea kanootilla myös omin neuvoin. Näiden sivujen melontareittiosuudessa on kuvaus Lieksanjoen melontareitistä. Kuuluisat Ruunaankosket ovat myös patikoijan…
Taso (*) Yksi karhu Aivan Venäjän rajan tuntumassa, Ruunaan retkeilyalueen ja Lieksanjoen takana sijaitseva Ruunaan luonnonsuojelualue on pääosin koskematonta saloa. Yli puolet suojelualueesta on rajavyöhykettä, jolla liikkuminen ilman rajavartioston lupaa on kielletty. Suojelualueen ydinosaan, joka on Lieksanjoessa olevan Ruunaanjärven takana, ei pääse kuin veneellä ja kanootilla tai talvella umpihankeen hiihtäen. Sinne vaivautuva tavoittaa alueen jossa…
Taso: (*) yksi karhu Pieni Ritojärvi on ihastuttava päiväretkikohde. Ritojärven kierto (5,2 km) kokoaa alueen kauneimmat näkymät saman reitin varrelle. Rengasreitti johdattelee kulkijaansa suolla ja metsäisessä harjumaisemassa järven ympäri. Pienen Ritojärven laavulla voi nauttia eväitä Alueella on syksyisin hyvät puolukkamaat. Alue on Via Karelian (522) länsipuolella. Sinne pääsee vain Kontiovaaran tietä, joka on huikeana harjutienä…
Taso: (*) Yksi karhu Reposuo on linnustollisesti arvokas suidensuojeluohjelman kohde aivan Pankakosken taajaman kupeessa. Siellä voi helposti seurata lintujen pesimäpuuhia tai muuttolintujen vierailuja. Pohjois-Karjalan suoluonnon monimuotoisuus on hyvin nähtävissä. Maisemat vaihtelevat Reposuolla yllätyksellisesti. Avosuo vaihtuu harjanteisiin ja Pankajärven rantanäkymiin. Päiväretki tarjoaa mahdollisuuden niin lintujen tarkkailuun, vaihtelevan suoluonnon tutkimiseen kuin marjanpoimintaankin. Alkukesällä suokukat kukkivat ja loppusyksyllä…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Lieksassa sijaitsevaa Änäkäisen virkistyskalastusaluetta ympäröivät virkistysmetsät. Metsiä hakataan harvakseltaan ja retkeilyä kunnioittaen. Alue liittyy kiinteästi talvisodan taisteluihin ja samoihin paikkoihin rakennettiin välirauhan aikana Salpa-linjan linnoitteita. Kalastuksen lisäksi alueella voi siis tutustua sotahistoriaan. Suomen ja Venäjän välinen raja on kahdeksan kilometrin päässä. Alueen halki kulkeva Kivivaaran tie tunnettiin jatkosodan aikana Rukajärven…
Taso: ( * ) Yksi karhu Ukonsärkkä on pieni hyvin kaunis päiväretkeilyyn sopiva kohde aivan Lieksan itäisimmässä kolkassa. Alueella on hieno harju vanhoine metsineen. Harva osuu alueelle sattumalta, mutta se palkitsee kävijänsä. Luonnonrauha on taattu, vaikka Ukonlammen laavulla saattaakin kohdata muita eräihmisiä. Alueen halki kulkee nauhamainen lyhyt Ukonpolku, joka esittelee harjumaisemia lampi- ja suonäkymineen. Aikaisemmin…
Taso: (*  *  *) Kolme karhua Maisema Kolin huipulta Pieliselle on yksi suomalaisimmista maisemista. Alue on esitelty myös näiden sivujen kulttuurimaisemista kerrottaessa, koska Koli on nimetty erääksi Suomen kansallismaisemista. Kuuluisien taiteilijoiden ikuistamienvaaramaisemien lisäksi perinnemaisemat ja kaskenpoltto kuuluvat Koliin erottamattomasti. Kansallispuistossa on laaja polku- ja latuverkosto. Kolin vaarajono on muinaisen vuorijonon, Karelidien, jäänne. Pari miljardia vuotta…
Taso (*) Yksi karhu Nurmeksen Raesärkät on kaunis päiväretkikohde kumpuilevassa harjumaisemassa. Alue on saanut nimensä luode-kaakkosuuntaisen kapean harjujakson mukaan. Maisemassa on harjujen lisäksi levollisia soita, joen mutkia ja vanhaa metsää monipuolisine asukkaineen. Raesärkkien maisemaa on käyty ihailemassa vuosikymmenten ajan. Se on suosittu lähivirkistäytymiskohde. Raesärkkien alue muodostuu suojelumetsästä ja virkistysmetsästä. Suojelumetsässä voidaan tehdä ennallistamis- ja luonnonhoitotoimenpiteitä,…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Peurajärvi on ihanteellinen perhekohde. Pieneen ja rauhalliseen alueeseen ehtii hyvin tutustua päivänkin aikana, mutta viikonloppukin vierähtää siellä mukavasti, nähtävää ja tekemistä riittää patikoinnista uimiseen, kalastuksesta marjastamiseen. Yöpyä voi Mäntyjärven laavulla tai Iso-Valkeisen kodassa tai telttailla niiden ympäristössä. Karavaanareille on kolme aluetta. Lisäksi alueella on muutama varaustupa. Järvien ympäri kulkee kaksi…
Taso (*  *) Kaksi karhua Nurmeksessa sijaitseva Mujejärven alue sopii retkeilijälle, joka haluaa nauttia rauhasta. Alue on Peurajärven virkistysalueen tuntumassa, mutta valtatie 75:n itäpuolella. Alueen luonto on hiukan toisenlainen kuin Peurajärvellä. Alueen länsilaidassa jylhä Uuronrotko. Muutoin maisema on kallioiden, harjujen ja järvien kirjomaa maisemaa Alueen järvet ovat usein melko pieniä ja tummavetisiä. Suurimmat järvet ovat…
Tuoreita leivonnaisia ja hyvää kahvia  
Isäntärenki on toimiva maatila, joka on suuntautunut luomu- ja lammastuotantoon. Talon emäntä valmistaa villasta käyttö- ja taidetekstiilejä. Perinteinen rakennus, lampaita, pitoruokaa tilauksesta, laadukkaita kudonnaisia.
Kylätalo Kukko, perinteinen rakennus, kotiruokaa, karjalanpiirakoita.
Herranniemi on toiminut kestikievarina jo 1800-luvun alussa. Siihen aikaan liikuttiin hevosilla tai jalkaisin. Vieraat nukkuivat isossa tuvassa ja hevoset saivat tallista leposijansa. Monenlaiset kulkijat kohtasivat toisensa kievarissa. Tänä päivänä Herranniemi toimii kestikievarina jo neljännessä sukupolvessa – vanhaa perinnettä kunnioittaen. Herranniemi lukeutuukin maakunnan vanhimpiin edelleen toiminnassa oleviin matkailuyrityksiin ja se tarjoaa majoitusta, perinteistä ruokaa ja kesäteatterielämyksiä.
Kotileipomo Viipukka, aitoa ruisleipää ja tuoreita leivonnaisia
Maalaisleipomo Ilomäki, perinteisiä karjalanpiirakoita. Piirakoiden täytteenä omien lehmien maitoon leivottu puuro.
Ravintola Parppeinpirtti sijaitsee Ilomantsin, keskustaajaman kupeessa sijaitsevassa Parppeinvaaran runokylässä. Se on saanut nimensä siellä 1800-luvulla asuneen runonlaulajana tunnetun talonpojan Jaakko Parppein mukaan. Parppein pirtin ravintola tarjoaa pitopöydästään nykykarjalaista ruokaa perinteiseen karjalaiseen tyyliin rakennetussa rakennuksessa. Tarjolla myös aitoja karjalanpiirakoita, leivontanäytöksiä sekä leipomisen historiaa.    
Levähdysalueella tien 518 varrella Enon ja Lieksan välillä idyllinen kesäkahvila terasseineen. Tuoretta kahvia, leivonnaisia, erityisen kaunis maisema.
Kahvila Houkutus, tuoreet leivonnaiset ja konditoriatuotteet
Kauppaneuvoksen kahvila on sisustettu maalaisromanttiseen tyyliin ja täällä voit maistella erilaisia kotileivonnaisia ja karjalaisia perinneherkkuja. Kahvilamme tarjoaa kiireettömän aistinautinnon upeassa ympäristössä. Mukava miljöö, tuoreet leivonnaiset, historiallinen rakennus.
Joensuun parhaalla paikalla Ilosaaressa, historiallinen rakennus. Kerubi on laadukas ja omaleimainen ruoka- ja seurusteluravintola, jossa voit viettää aikaa, kuunnella musiikkia ja tavata ihmisiä.
Ravintola Kielo tarjoaa laadukkaista, sesongeittain vaihtuvista raaka-aineista tehtyjä rehellisiä ja puhtaita makuja. Suomalaista ruokaa, taidokkaat annokset
Utran Uittotupa pohjoiskarjalaista lähiruokaa ammattitaitoisten kokkien valmistamana. Mielenkiintoinen miljöö Pielisjoen rannan tuntumassa.
Juhanantupa on jyhkeistä hirsistä rakennettu komea karjalaistalo, joka sijaitsee Hummovaaran idyllisessä kylämaisemassa. Tuvan tunnus on komea honka, jonka juurella Elias Lönnrot laulatti runonlaulaja Juhana Kainulaista. Tupa henkii modernia karjalaista tunnelmaa. Avoinna kesästä syksyyn. Koti- ja retroruokaa.
Ruokkeen lomakylä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla. Lomamökkejä ja leirintäalue. Mahdollisuudet pilkkimiseen ja retkiin Vienan Karjalaan.
Vaakunan pystyssä kulkeva susi ja seitsemän kultarahaa viittaavat paikalliseen kansantarinaan Simo Hurtasta ja hänen raa’asta veronkannostaan. Pohjois-Karjalan pohjoisimman kunnan maisemaan kuuluvat avarat peltomaisemat ja erämaaluonto, jossa jylhimpien vaarojen huiput kohoavat yli 300 metrin korkeuteen. Kunta on oivallinen kohde retkeilyn harrastajille.
Vaakunan kolmilehtinen koivunoksa kuvaa Karjalan koivikoita Kunta on korkeiden vaarojen ja suurten soiden pitäjä. Laatokan lehtovyöhykkeen luonto on vehreää, monipuolista ja näyttävän näköistä. Kunnan kiinnostavin kulttuurikohde on Kirkkoniemessä sijaitseva seudun vanhin säilynyt puukirkko vuodelta 1756. Sen sijaintia on kutsuttu Suomen kauneimmaksi kirkon paikaksi.
Vaakunan karhukeihäiden terät viittaavat menneiden aikojen riistanpyyntiin sekä vainolaisia vastaan käyneeseen talonpoikaissoturiin Olli Tiaiseen. Kaupungin luonto koostuu laajoista, metsäisistä vaara-alueista ja Pielisen vesistön pohjoisosasta. Kaupungin laidalla oleva Bomban talo ja sen yhteydessä oleva karjalainen kylä on rakennettu kertomaan karjalaisen kulttuurin rikkaudesta.
Kunnan vaakunan käsijousen jännittänyt talonpoika on aiheena peräisin entisen Brahean kaupungin sinetistä vuodelta 1669. Kaupunki sijaitsee Pielisen järven ja Venäjän rajan välissä. Se tunnetaan ennen kaikkea kahdesta nähtävyydestään: Kolista ja Ruunaan koskista. Kolin vaarat ovat miljoonia vuosia vanhan vuorijonon jäänteitä. Kolilta avautuvat näkymät ovat keskeinen osa suomalaisen kansallisromantiikan kuvastoa.
Vaakunan ruoriratas viittaa siihen, kun maamme ensimmäinen höyrylaiva Ilmarinen laskettiin vesille Kiteen Puhoksessa 1833. Kunnan alueella on ollut pysyvää asutusta ainakin 1400-luvulta lähtien. Opastettuja luontopolkuja vaeltamalla saa käsityksen seudun luonnosta, sen kymmenistä pienistä lehdoista, harjuista, järvistä ja soista.
Iloisten ihmisten Ilomantsi tunnetaan Suomen ja EU:n itäisimpänä manneralueen kuntana, sotahistorian näyttämönä, Kalevala-kuntana, Suomen ortodoksisimpana kuntana, erämaisen luonnon ja suurpetojen alueena sekä karjalaisen kulttuurin vaalijana. Vaakunan kolme viisikielistä kannelta on omistettu rajakunnan lukuisille runonlaulajille. Kunnan rikkaaseen karjalaiseen perinteeseen kuuluvat vieraanvaraisuus, runonlaulu ja kantelemusiikki sekä perinneruoat. Kunnassa on Suomen suurin ortodoksinen puukirkko. Lukuisat muistomerkit kertovat toisen…
Taso: (**) Kaksi karhua Kolvananuuro on upea miljoonia vuosia vanha rotkolaakso Joensuusta Kajaaniin menevän valtatie kuuden ja Joensuusta Lieksaan menevän tien 73 välissä. Alue poikkeaa täysin ympäröivästä maisemasta. Siellä kulkee louhikkoisesta maaston halki vaativa retkeilypolku, mutta näkymät ovat erittäin antoisia. Puusto on iäkästä, matkalla on saniaislehto ja puron solina säestää kulkijan mielenmaisemaa.. Suojelualue on runsaat…
Ilomantsin Hattuvaarassa oleva tsasouna on ainoa Suomen puolella oleva karjalainen tsasouna. Se on rakennettu 1700- ja 1800-lukujen taitteessa. Hirsitsasouna on peruskorjattu 1980. Silloin se muutettiin myös talvikäyttöön soveltuvaksi.
Viinijärvellä sijaitseva Taipaleen ortodoksisen seurakunnan pääkirkko valmistui 1906. Sitä edeltäneessä 1700-luvulla rakennetussa kirkossa alettiin vuonna 1858 ensimmäisenä maassamme toimittaa jumalanpalveluksia säännöllisesti suomen kielellä.
Luostarin vanhin kirkko koottiin vuonna 1940 kahdesta vajasta Laatokalta evakuoidun veljistön väliaikaiseksi kirkoksi. Se muistuttaa siitä, että kristityllä ei ole maan päällä pysyväistä sijaa, hän on aina muukalainen.
Pohjois-Karjala arkistot - Via Karelia Skip to content

Pohjois-Karjala

Taso: *  *  * (kolme karhua)   Oletko kulkenut suurella avosuolla? Se on kokemisen arvoista. Patvinsuolla horisontin avaruus muistuttaa laajaa saaristoista järvenselkää. Näkymässä vaihtelevat kunakin vuodenaikana eriväriset aavat suolakeudet, niistä kohoavat kuusikkoiset tai männikköiset vaaramaat, nauhamaisen puuston reunustamat jokien ja purojen varret ja pienet lammet. Sanotaan, että suomalaiset – ainakin kaupunkilaiset – pelkäävät suota. Se…
Taso: (*  *  *) Kolme karhua Ilomantsissa sijaitseva Petkeljärven kansallispuisto on Suomen pienin kansallispuisto, mutta sinne mahtuu tiivis kattaus parasta harju-, – mäntykangas- ja järvenrantaluontoa. Vaikka puiston alueella on vanhoja juoksuhautoja ja entisöity korsukin, puiston alueella ei ole taisteltu, mutta aivan sen tuntumalla Oinassalmella ja Möhkössä sen sijaan on taisteltu niin talvi- kuin jatkosodassakin. Kansallispuiston…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Ruunaa on kuuluisa ennen kaikkea koskistaan. Lieksanjoen koskireitillä Matkalahdesta Ruunaan Luontotalolle Naarajoelle on mittaa noin 30 km. Matkailuyrittäjät järjestävät Ruunaan koskilla koskenlaskua puu- ja kumiveneillä. Alueella käy vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kosket voi laskea kanootilla myös omin neuvoin. Näiden sivujen melontareittiosuudessa on kuvaus Lieksanjoen melontareitistä. Kuuluisat Ruunaankosket ovat myös patikoijan…
Taso (*) Yksi karhu Aivan Venäjän rajan tuntumassa, Ruunaan retkeilyalueen ja Lieksanjoen takana sijaitseva Ruunaan luonnonsuojelualue on pääosin koskematonta saloa. Yli puolet suojelualueesta on rajavyöhykettä, jolla liikkuminen ilman rajavartioston lupaa on kielletty. Suojelualueen ydinosaan, joka on Lieksanjoessa olevan Ruunaanjärven takana, ei pääse kuin veneellä ja kanootilla tai talvella umpihankeen hiihtäen. Sinne vaivautuva tavoittaa alueen jossa…
Taso: (*) yksi karhu Pieni Ritojärvi on ihastuttava päiväretkikohde. Ritojärven kierto (5,2 km) kokoaa alueen kauneimmat näkymät saman reitin varrelle. Rengasreitti johdattelee kulkijaansa suolla ja metsäisessä harjumaisemassa järven ympäri. Pienen Ritojärven laavulla voi nauttia eväitä Alueella on syksyisin hyvät puolukkamaat. Alue on Via Karelian (522) länsipuolella. Sinne pääsee vain Kontiovaaran tietä, joka on huikeana harjutienä…
Taso: (*) Yksi karhu Reposuo on linnustollisesti arvokas suidensuojeluohjelman kohde aivan Pankakosken taajaman kupeessa. Siellä voi helposti seurata lintujen pesimäpuuhia tai muuttolintujen vierailuja. Pohjois-Karjalan suoluonnon monimuotoisuus on hyvin nähtävissä. Maisemat vaihtelevat Reposuolla yllätyksellisesti. Avosuo vaihtuu harjanteisiin ja Pankajärven rantanäkymiin. Päiväretki tarjoaa mahdollisuuden niin lintujen tarkkailuun, vaihtelevan suoluonnon tutkimiseen kuin marjanpoimintaankin. Alkukesällä suokukat kukkivat ja loppusyksyllä…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Lieksassa sijaitsevaa Änäkäisen virkistyskalastusaluetta ympäröivät virkistysmetsät. Metsiä hakataan harvakseltaan ja retkeilyä kunnioittaen. Alue liittyy kiinteästi talvisodan taisteluihin ja samoihin paikkoihin rakennettiin välirauhan aikana Salpa-linjan linnoitteita. Kalastuksen lisäksi alueella voi siis tutustua sotahistoriaan. Suomen ja Venäjän välinen raja on kahdeksan kilometrin päässä. Alueen halki kulkeva Kivivaaran tie tunnettiin jatkosodan aikana Rukajärven…
Taso: ( * ) Yksi karhu Ukonsärkkä on pieni hyvin kaunis päiväretkeilyyn sopiva kohde aivan Lieksan itäisimmässä kolkassa. Alueella on hieno harju vanhoine metsineen. Harva osuu alueelle sattumalta, mutta se palkitsee kävijänsä. Luonnonrauha on taattu, vaikka Ukonlammen laavulla saattaakin kohdata muita eräihmisiä. Alueen halki kulkee nauhamainen lyhyt Ukonpolku, joka esittelee harjumaisemia lampi- ja suonäkymineen. Aikaisemmin…
Taso: (*  *  *) Kolme karhua Maisema Kolin huipulta Pieliselle on yksi suomalaisimmista maisemista. Alue on esitelty myös näiden sivujen kulttuurimaisemista kerrottaessa, koska Koli on nimetty erääksi Suomen kansallismaisemista. Kuuluisien taiteilijoiden ikuistamienvaaramaisemien lisäksi perinnemaisemat ja kaskenpoltto kuuluvat Koliin erottamattomasti. Kansallispuistossa on laaja polku- ja latuverkosto. Kolin vaarajono on muinaisen vuorijonon, Karelidien, jäänne. Pari miljardia vuotta…
Taso (*) Yksi karhu Nurmeksen Raesärkät on kaunis päiväretkikohde kumpuilevassa harjumaisemassa. Alue on saanut nimensä luode-kaakkosuuntaisen kapean harjujakson mukaan. Maisemassa on harjujen lisäksi levollisia soita, joen mutkia ja vanhaa metsää monipuolisine asukkaineen. Raesärkkien maisemaa on käyty ihailemassa vuosikymmenten ajan. Se on suosittu lähivirkistäytymiskohde. Raesärkkien alue muodostuu suojelumetsästä ja virkistysmetsästä. Suojelumetsässä voidaan tehdä ennallistamis- ja luonnonhoitotoimenpiteitä,…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Peurajärvi on ihanteellinen perhekohde. Pieneen ja rauhalliseen alueeseen ehtii hyvin tutustua päivänkin aikana, mutta viikonloppukin vierähtää siellä mukavasti, nähtävää ja tekemistä riittää patikoinnista uimiseen, kalastuksesta marjastamiseen. Yöpyä voi Mäntyjärven laavulla tai Iso-Valkeisen kodassa tai telttailla niiden ympäristössä. Karavaanareille on kolme aluetta. Lisäksi alueella on muutama varaustupa. Järvien ympäri kulkee kaksi…
Taso (*  *) Kaksi karhua Nurmeksessa sijaitseva Mujejärven alue sopii retkeilijälle, joka haluaa nauttia rauhasta. Alue on Peurajärven virkistysalueen tuntumassa, mutta valtatie 75:n itäpuolella. Alueen luonto on hiukan toisenlainen kuin Peurajärvellä. Alueen länsilaidassa jylhä Uuronrotko. Muutoin maisema on kallioiden, harjujen ja järvien kirjomaa maisemaa Alueen järvet ovat usein melko pieniä ja tummavetisiä. Suurimmat järvet ovat…
Isäntärenki on toimiva maatila, joka on suuntautunut luomu- ja lammastuotantoon. Talon emäntä valmistaa villasta käyttö- ja taidetekstiilejä. Perinteinen rakennus, lampaita, pitoruokaa tilauksesta, laadukkaita kudonnaisia.
Herranniemi on toiminut kestikievarina jo 1800-luvun alussa. Siihen aikaan liikuttiin hevosilla tai jalkaisin. Vieraat nukkuivat isossa tuvassa ja hevoset saivat tallista leposijansa. Monenlaiset kulkijat kohtasivat toisensa kievarissa. Tänä päivänä Herranniemi toimii kestikievarina jo neljännessä sukupolvessa – vanhaa perinnettä kunnioittaen. Herranniemi lukeutuukin maakunnan vanhimpiin edelleen toiminnassa oleviin matkailuyrityksiin ja se tarjoaa majoitusta, perinteistä ruokaa ja kesäteatterielämyksiä.
Maalaisleipomo Ilomäki, perinteisiä karjalanpiirakoita. Piirakoiden täytteenä omien lehmien maitoon leivottu puuro.
Ravintola Parppeinpirtti sijaitsee Ilomantsin, keskustaajaman kupeessa sijaitsevassa Parppeinvaaran runokylässä. Se on saanut nimensä siellä 1800-luvulla asuneen runonlaulajana tunnetun talonpojan Jaakko Parppein mukaan. Parppein pirtin ravintola tarjoaa pitopöydästään nykykarjalaista ruokaa perinteiseen karjalaiseen tyyliin rakennetussa rakennuksessa. Tarjolla myös aitoja karjalanpiirakoita, leivontanäytöksiä sekä leipomisen historiaa.    
Levähdysalueella tien 518 varrella Enon ja Lieksan välillä idyllinen kesäkahvila terasseineen. Tuoretta kahvia, leivonnaisia, erityisen kaunis maisema.
Kauppaneuvoksen kahvila on sisustettu maalaisromanttiseen tyyliin ja täällä voit maistella erilaisia kotileivonnaisia ja karjalaisia perinneherkkuja. Kahvilamme tarjoaa kiireettömän aistinautinnon upeassa ympäristössä. Mukava miljöö, tuoreet leivonnaiset, historiallinen rakennus.
Joensuun parhaalla paikalla Ilosaaressa, historiallinen rakennus. Kerubi on laadukas ja omaleimainen ruoka- ja seurusteluravintola, jossa voit viettää aikaa, kuunnella musiikkia ja tavata ihmisiä.
Ravintola Kielo tarjoaa laadukkaista, sesongeittain vaihtuvista raaka-aineista tehtyjä rehellisiä ja puhtaita makuja. Suomalaista ruokaa, taidokkaat annokset
Utran Uittotupa pohjoiskarjalaista lähiruokaa ammattitaitoisten kokkien valmistamana. Mielenkiintoinen miljöö Pielisjoen rannan tuntumassa.
Juhanantupa on jyhkeistä hirsistä rakennettu komea karjalaistalo, joka sijaitsee Hummovaaran idyllisessä kylämaisemassa. Tuvan tunnus on komea honka, jonka juurella Elias Lönnrot laulatti runonlaulaja Juhana Kainulaista. Tupa henkii modernia karjalaista tunnelmaa. Avoinna kesästä syksyyn. Koti- ja retroruokaa.
Ruokkeen lomakylä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla. Lomamökkejä ja leirintäalue. Mahdollisuudet pilkkimiseen ja retkiin Vienan Karjalaan.
Vaakunan pystyssä kulkeva susi ja seitsemän kultarahaa viittaavat paikalliseen kansantarinaan Simo Hurtasta ja hänen raa’asta veronkannostaan. Pohjois-Karjalan pohjoisimman kunnan maisemaan kuuluvat avarat peltomaisemat ja erämaaluonto, jossa jylhimpien vaarojen huiput kohoavat yli 300 metrin korkeuteen. Kunta on oivallinen kohde retkeilyn harrastajille.
Vaakunan kolmilehtinen koivunoksa kuvaa Karjalan koivikoita Kunta on korkeiden vaarojen ja suurten soiden pitäjä. Laatokan lehtovyöhykkeen luonto on vehreää, monipuolista ja näyttävän näköistä. Kunnan kiinnostavin kulttuurikohde on Kirkkoniemessä sijaitseva seudun vanhin säilynyt puukirkko vuodelta 1756. Sen sijaintia on kutsuttu Suomen kauneimmaksi kirkon paikaksi.
Vaakunan karhukeihäiden terät viittaavat menneiden aikojen riistanpyyntiin sekä vainolaisia vastaan käyneeseen talonpoikaissoturiin Olli Tiaiseen. Kaupungin luonto koostuu laajoista, metsäisistä vaara-alueista ja Pielisen vesistön pohjoisosasta. Kaupungin laidalla oleva Bomban talo ja sen yhteydessä oleva karjalainen kylä on rakennettu kertomaan karjalaisen kulttuurin rikkaudesta.
Kunnan vaakunan käsijousen jännittänyt talonpoika on aiheena peräisin entisen Brahean kaupungin sinetistä vuodelta 1669. Kaupunki sijaitsee Pielisen järven ja Venäjän rajan välissä. Se tunnetaan ennen kaikkea kahdesta nähtävyydestään: Kolista ja Ruunaan koskista. Kolin vaarat ovat miljoonia vuosia vanhan vuorijonon jäänteitä. Kolilta avautuvat näkymät ovat keskeinen osa suomalaisen kansallisromantiikan kuvastoa.
Vaakunan ruoriratas viittaa siihen, kun maamme ensimmäinen höyrylaiva Ilmarinen laskettiin vesille Kiteen Puhoksessa 1833. Kunnan alueella on ollut pysyvää asutusta ainakin 1400-luvulta lähtien. Opastettuja luontopolkuja vaeltamalla saa käsityksen seudun luonnosta, sen kymmenistä pienistä lehdoista, harjuista, järvistä ja soista.
Iloisten ihmisten Ilomantsi tunnetaan Suomen ja EU:n itäisimpänä manneralueen kuntana, sotahistorian näyttämönä, Kalevala-kuntana, Suomen ortodoksisimpana kuntana, erämaisen luonnon ja suurpetojen alueena sekä karjalaisen kulttuurin vaalijana. Vaakunan kolme viisikielistä kannelta on omistettu rajakunnan lukuisille runonlaulajille. Kunnan rikkaaseen karjalaiseen perinteeseen kuuluvat vieraanvaraisuus, runonlaulu ja kantelemusiikki sekä perinneruoat. Kunnassa on Suomen suurin ortodoksinen puukirkko. Lukuisat muistomerkit kertovat toisen…
Taso: (**) Kaksi karhua Kolvananuuro on upea miljoonia vuosia vanha rotkolaakso Joensuusta Kajaaniin menevän valtatie kuuden ja Joensuusta Lieksaan menevän tien 73 välissä. Alue poikkeaa täysin ympäröivästä maisemasta. Siellä kulkee louhikkoisesta maaston halki vaativa retkeilypolku, mutta näkymät ovat erittäin antoisia. Puusto on iäkästä, matkalla on saniaislehto ja puron solina säestää kulkijan mielenmaisemaa.. Suojelualue on runsaat…
Ilomantsin Hattuvaarassa oleva tsasouna on ainoa Suomen puolella oleva karjalainen tsasouna. Se on rakennettu 1700- ja 1800-lukujen taitteessa. Hirsitsasouna on peruskorjattu 1980. Silloin se muutettiin myös talvikäyttöön soveltuvaksi.
Viinijärvellä sijaitseva Taipaleen ortodoksisen seurakunnan pääkirkko valmistui 1906. Sitä edeltäneessä 1700-luvulla rakennetussa kirkossa alettiin vuonna 1858 ensimmäisenä maassamme toimittaa jumalanpalveluksia säännöllisesti suomen kielellä.
Luostarin vanhin kirkko koottiin vuonna 1940 kahdesta vajasta Laatokalta evakuoidun veljistön väliaikaiseksi kirkoksi. Se muistuttaa siitä, että kristityllä ei ole maan päällä pysyväistä sijaa, hän on aina muukalainen.
Scroll To Top