Alueet
Kalevalainen runokulttuuri
Jokainen suullinen esitys on tuottanut runosta erilaisen toisinnon, improvisaatiolla on ollut oma roolinsa. Tietyt kiteytyneet ilmaisut runoissa ovat pitäneet niiden ydinmerkityksen kuitenkin kasassa. Runomittaa kutsutaan kalevalamitaksi, mutta ajallisesti nimitys on erheellinen, sillä itse runomitta on ainakin reilut 2000 vuotta itse Kalevalaa vanhempi. Runokulttuurit ovat olleet alueellisesti jakautuneita. Lännessä on vaikuttanut luterilainen usko, idässä taas ortodoksinen.…
Lue lisääKunnes kuolema teidät erottaa
Seuraavaksi siirrymmekin liki 300 vuotta ajassa eteenpäin. Jouluna 1943 saksalainen luutnantti Mannhard oli saanut muutaman päivän vapaata. Kuusamossa hän oli tavannut suomalaisen lotan, joka oli kotoisin Tampereelta. Kaksikko oli viettänyt aikaa yhdessä, istunut nuotiolla ja käynyt kävelyillä. Hirsikirkon kynttilöiden loisteessa ja myöhemmin kävellessään kimmeltävillä hangilla kirkonkellojen soidessa, Mannhard rakastui. Luutnantti halusi tavata lotan samassa paikassa…
Lue lisääPyhän Kolminaisuuden ja Pyhän Nektarios Eginalaisen kirkko
Kiteen ortodoksinen kirkko on omistettu Pyhälle Kolminaisuudelle ja Pyhälle Nektarios Eginalaiselle. Tyyliltään uusbysanttilainen kirkko on eksoottinen näky suomalaisen metsikön reunalla. Sen on suunnitellut Sirkka Sortti ja kirkko valmistui 1998. Kirkon arkkitehtuurissa yhdistyvät sekä Pohjois-Venäläinen että bysanttilainen tyylit.
Lue lisääElävien ja kuolleiden yhteisö
Kuoleman kohdatessa yhteisöä sen tasapaino järkkyi, ja tilanne tuli vakauttaa oikeanlaisia rituaaleja käyttämällä. Vienassa on vielä sata vuotta sitten eletty ortodoksisen ja vernakulaarin uskon yhteiseloa, joka oli yllättävän sopuisaa, eivätkä ihmiset nähneet asiassa juurikaan ristiriitaisuuksia. Itkuvirret ovat olleet tärkeä kommunikaatioväline vainajien ja tuonpuoleisen kanssa. Vienan Karjalassa uskottiin, että vainajat eivät ymmärrä tavallista, puhuttua kieltä, vaan…
Lue lisääKokeiltaisko kamera-autoa
Kun kuljeksin Googlen kamera-auton matkassa Riccionen katuja Italiassa, näen hyvin katujen varret, ravintoloiden kyltit, katukahvilat ja monet monet syyt miksi sinne taas lähtisin. Samalla tavoin kamera-auton kautta näkisimme Runon ja Rajan tien tienvarren maisemat. Sen lisäksi kamera-auto voisi pyörähtää RR:n jäsenkunnan keskustassa ja mukaan voisi liittää kuvaotoksia paikallisista palveluista. Tekniikka suo nykyään myös kuvalliset sisätilojen…
Lue lisääTaitokortteli
Joensuu Kierroksemme päätämme Taitokortteliin. Joensuun suuren liikemiehen Antti Juhana Mustosen perheelleen 1870 rakennuttamaan kotitaloon. Siellä voit istahtaa hetkeksi Kauppaneuvoksen kahvilaan virkistämään mieltä, vaikka kahvilla ja paikan päällä leivotuilla herkuilla. Loppu päivän voitkin viettää kiertelemällä pienissä putiikeissa, joita korttelista löytyy ja tunnelmoida vanhan pihapiirin kauneudessa.
Lue lisääCarelicum, Pohjois-Karjalan museo Hilma
Joensuun torin etelä laidalla on valtaisa monumentaalinen rakennus, joka muistuttaa 80-luvun rahamaailman vallasta ja kohtalosta. Tänä päivänä Säästöpankin rakennuksessa toimii Pohjois-Karjalan museo Hilma sekä Lippupalvelu. Täältä saa parhaan tiedon karjalaisuudesta sekä Pohjois-Karjalan alueen historiasta. Hilmasta löytyy lapsille ihan oma satukaupunki, joka muistuttaa entisaikojen Joensuuta. Mukulakatu esittelee leikin varjolla, miten tuolloin kaupungissa elettiin.
Lue lisääJoensuun tori
Kylläisellä vatsalla on mukava tehdä pieni jaloittelu Joensuun kuuluisalla torilla. Kauppatorit ovat aina olleet kaupunkielämän keskuksia ja kaiken kansan kohtauspaikkoja. Tällä torilla on tehty kauppaa, mutta aina ollut tarjolla myös kulttuuria. Sortavalan perinteiset laulujuhlat siirtyivät Joensuuhun 1980-luvulla ja yksi esitysten pitopaikka oli kauppatori. Nykyisin torikojuista saa niin kansainvälistä ruokaa kuin perinteisiä karjalanpiirakoita. Martta-kahvio järjestää lapsille…
Lue lisääMATELI KUIVALATTAREN JALANJÄLJISSÄ
Elias Lönnrot on maininnut jo Kantelettaren esipuheessa Kuivalattaren yhtenä tärkeimmistä teoksen runolaulajista. On onni, että Kuivalattaren runot on kyetty yhdistämään häneen, sillä Matelilta keränneillä perinteentutkijoilla, August Ahlqvistilla ja Elias Lönnrotilla, oli ajanhengen mukainen käsitys, että kansanrunot ovat kansan yhteistä omaisuutta, eikä näin ollen ollut tarpeen merkitä niiden esittäjien tai välttämättä edes laulupaikkakuntien nimiä. Lönnrot oli…
Lue lisääRavintola Kielo
Joensuu Pittää syyvvä, että jaksaa. Yksi karjalaisuuden tärkeimpiä piirteitä on, että syödään hyvin. Pohjois-Karjala projektin ansiosta ruoasta on tullut kevyempää ja terveellisempää. Makuja osataan yhdistellä ja siksipä esittelemme sinulle kaksi eri vaihtoehtoa ruokailupaikaksi. Ravintola Kielo sijaitsee korttelin verran museolta kohti luterilaista kirkkoa. Kielossa ruoka valmistetaan perinteitä kunnioittaen, mutta se tuodaan nykyaikaan leikkimielisyydellä ja yllätyksellisyydellä. Ruokailu…
Lue lisääJoensuun taidemuseo Onni
Joensuu Seuraavaksi lähdemme laskeutumaan Kirkkokatua pitkin kohti keskustaa. Kävelemme aina Onniin asti eli Joensuun taidemuseolle. Nimensä se on saanut historian professori Onni Okkoselta, joka on tehnyt merkittävän testamenttilahjoituksen museon kokoelmiin. Aikaisemmin jyhkeä Theodor Deckerin 1894 suunnittelema uusrenesanssi rakennus toimi Joensuun klasillisena poikalyseona. Se oli maamme toinen oppilaitos, joka antoi opetusta suomen kielellä. Museossa karjalaisuus näkyy…
Lue lisääPyhän Nikolaoksen kirkko
Joensuun ortodoksisen seurakunnan pääkirkko Matka jatkuu kohti keskustaa, punaiseksi asvaltoitua katua pitkin. Väri kertoo, että tuolla kadulla on polkupyöräilijöillä etuajo-oikeus. Ison virastotalon jälkeen käännytään oikealle kohti pyhän Nikolaoksen kirkkoa. Kirkko seisoo pienen mäen päällä Kirkkokadun pohjoispäässä. Kadun eteläpäästä siintää Joensuun luterilaisen seurakunnan pääkirkko. Ortodoksisuus on ollut karjalaisessa elämässä keskeinen tekijä. Se on rytmittänyt vuoden kulkua…
Lue lisääOrtodoksinen kulttuurikeskus
Joensuu Tulet kadulle, josta jatkat suoraan Kauppakatua pitkin eteenpäin kohti keskustaa. Ensimmäisessä korttelissa vasemmalla on suuri valkoinen suurin ikkunoin varustettu rakennus, Ortodoksinen kulttuurikeskus. Sen on suunnitellut Antti Torikka ja rakennus valmistui vuonna 2009. Kulttuurikeskuksen tiloissa voit tutustua näyttelyyn, joka kertoo kuvin ja sanoin miten ortodoksisuus kulkee ihmisen mukana kehdosta hautaan. Ravintola Eliaksen tiloissa on esillä…
Lue lisääPyhän Ristin tsasouna
Joensuun ortodoksinen hautausmaa Maha täynnä on hyvä lähteä tutustumaan Joensuun karjalaisiin kohteisiin.Reitti lähtee liikkeelle Pielisjoen rantaa pitkin kohti Sirkkalan-siltaa. Tuo jokin on tuonut asukkaat alueelle ja muinoin sitä pitkin käytiin kauppaa eteläistä Eurooppaa myöten ja antaa se edelleen elannon monelle. Kaikille kaupunkilaisille ranta-alue on tärkeä virkistymispaikka. Ilman jokea tuskin olisi kaupunkiakaan. ABC-huoltamon vastapäätä on sisäänkäynti…
Lue lisääHuoneistohotelli Lietsu
Lietsu Boutique Aparthotel Joensuu Koska matkaaja on todennäköisesti saapunut kaupunkiin iltajunalla, on hän majoittunut kaupungin karjalaisimpaan hotelliin Lietsuun. Hotelliin saapuessaan matkalainen saa sydämellisen vastaanoton ja majoittuu huoneeseen, joka on sisustettu ja nimetty karjalaisuuteen liittyvien teemojen mukaisesti kuten Čoma rouzu (kaunis ruusu) sekä Torguniekku (kauppias). Aamupala on teemaan sopiva, eikä taatusti jätä ketään nälkäiseksi. Lietsun takaa…
Lue lisääKatri Vala -kulttuurikeskus
Vanhasta hirsikoulusta on tehty kaunis näyttelytila. Yhteen huoneeseen on koottu koulussa opettaneen runoilija Katri Valasta kertova näyttely, muissa tiloissa on kesäisin vaihtuva näyttely. Ilomantissa järjestetään kesäisin ITE-taiteeseen ja karhun veistoon keskittyvä Karhu festivaali. Tuon tapahtuman ansiosta ympäri Ilomantsin keskustaa on esillä moottorisahalla veistettyjä veistoksia pääasiassa karhuja. Veistoksia on koottu myös Katri Vala keskusta ympäröivälle alueelle.
Lue lisääIlomantsin taitokeskus Piirolan piha
Idyllisessä vanhassa pihapiirissä sijaitsee Ilomantsin taitokeskus sekä Taito shop. Kesällä piha-aitoissa on vaihtuvia näyttelyitä ja navettarakennuksessa entisajan elämästä kertova Kotirintama sekä Mummon ja Ukin aitta näyttelyt. aukioloajat: ma 12-17 ti-pe 10-17
Lue lisääPyhän profeetta Elian kirkko
Ilomantsi Ilomantsin ortodoksinen kirkko seisoo ylväänä pienen mäen päällä. Historiallisten tietojen mukaan täällä ortodokseja on ollut jo 1200-luvulta lähtien ja seurakuntakin toiminut 1400-luvulta. Nykyinen kirkko on vihitty käyttöön 1892 ja on kuudes seurakunnan pääkirkko. Kirkko on pyhitetty pyhälle Elialle ja kirkon vuosijuhlaa eli Iljan praasniekkaa vietetään 20.7. Ilomantsi on Suomen ortodoksisin kunta, koska sen asukkaista…
Lue lisääIlomantsin luterilainen kirkko
”Sadan enkelin kirkko” eli Ilomantsin luterilainen kirkko vuodelta 1796 on harvinainen poikkeus luterilaisessa pelkistetyssä maailmassa. Kirkon seiniä koristavat värikkäät maalaukset ja kuvat yli sadasta enkelistä, ne heijastavat vertauskuvallisuudessaan uuden aikakauden ihanteita. Maalaukset toteutti koristemaalari Samuel Elmgren (1771-1834) 1830-luvulla. Kirkon vieressä oleva kellotapuli rakennettiin katovuoden ja nälänhädän takia vasta 1803. Siitä haluttiin tehdä kestävä ja koristeellisuus…
Lue lisääHermannin Viinitorni ja Viinitila
Ilomantsi Viinitorni on sykähdyttävä kokemus. Vanhan vesitornin huipulle rakennettu ravintola, jonka seinät on koristeltu heinäseipäin. Ulkoterassilta aukeaa mahtava järvimaisema yli Ilomantsinjärven ja vaaramaisemien. Tarjolla on viinitilan omia laadukkaita seurustelujuomia. Mäen alapuolelta löytyy Hermannin oma viinitilamyymälä (Käymiskuja 1).
Lue lisääPyhän Nikolaoksen kirkko
JoensuuOrtodoksinen kirkko Karjalaisuudesta kertovan reitin aloitamme Joensuun ortodoksiselta kirkolta. Karjalaisen perinteen mukaan aloitamme kierroksemme pienellä hiljentymisellä. Tapoihin kuuluu, että vähintään istutaan hetkeksi alas ennen matkalle lähtöä ja luetaan pieni rukous matkan onnistumiseksi. Nyt pysähdymme hetkeksi Joensuun ortodoksisen kirkon edessä. Ortodoksisuus on karjalaisessa elämässä ollut yksi keskeinen asia. Se on ollut mukana niin arjessa kuin juhlassa.…
Lue lisääPohjois-Karjalan museo Hilma ja Carelicum
JoensuuKulttuurihistoriallinen museo ja tapahtumien lipunmyynti sekä joukkoliikenteen neuvonta Seuraavaksi suuntaamme Pohjois-Karjalan museo Hilmaan. Siellä, jokaisen karjalaisuudesta ja alueen historiasta kiinnostuneen matkailijan kuten paikallisenkin, täytyy poiketa. Muinaisilla poluilla -kokonaisuus tarjoaa kävijälle runsaasti tietoa Pohjois-Karjalan esihistoriasta. Ensimmäiset merkit kivikautisesta asutuksesta Joensuun Mutalassa ovat 7000 vuoden takaa. Matkalla Karjalassa -näyttely taas kertoo, vuosisatojen saatossa Karjalan alueen läpi kulkeneiden…
Lue lisääHilun paikka
JoensuuKahvila konditoria, lounasta ja brunsseja Tuoreen pullan tuoksua ei voita mikään! Vielä kun siitä saa nauttia idyllisessä puujugend ympäristössä, vanhan Joensuun sydämessä. Rakennusta kutsutaan ”Vanhan kulmaksi”. Se on yksi kaupungin vanhimmista säilyneistä rakennuksista. Alunperin talo on 1850-luvun alusta, mutta saanut jugend vaikutteensa myöhemmin. Karjalassa pittää syyvvä, että jaksaa. Senpä vuoksi aloitamme päivän Hilun paikasta, josta…
Lue lisääParppeinpirtti ja Parppeinvaara
IlomantsiKarjalaisen ruokakulttuurin helmi ja runokylä Parppeinvaara on se paikka, jossa karjalan kävijän täytyy poiketa. Ravintola Parppeinpirtissä voit nauttia nykymakuun sovitetun karjalaisen aterian piirakoineen. Parppeinvaaran runokylässä pääset tutustumaana Runonlaulajan pirttiin, Mateli Kuivalattaren ja Korhosen museoaittoihin, Rajakenraali Raappanan majaan, Kaikkien Pyhien tsasounaan ja Luontopirtti Mesikkään. Linkin takaa löytyy mobiiliopas, jonka avulla voit tutustua runokylän kohteisiin sekä ilomantsilaiseen…
Lue lisääPyhän Hannan kirkko
Sonkajanranta, Tuupovaara, Joensuu Noin 50 km Joensuusta kääntyy tie vasemmalle Sonkajanrantaan, risteyksestä kymmenen kilometrin päästä löytyy Pyhän Hannan kirkko. Mäen päällä Sonkajanjärven rannalla, luonnon kauniilla paikalla sijaitsee ortodoksisen rakennuskulttuurin helmi, Sonkajanrannan ortodoksinen kirkko. Sen on suunnitellut Valamon luostarin teknikkomunkki Gennadi ja kirkko valmistui 1915. Yksi kirkon rakentamista edistänyt puuhamies oli Johannes Karhapää. Pyhä marttyyri ja…
Lue lisääPyhän Herman Alaskalaisen tsasouna
Kovero, Joensuu Toinen vaarakylä poikkeaa Ilomantsin tieltä oikealle Koveroon. Kyläraitin vieressä nököttää pikkuruinen Herman Alaskalaiselle pyhitetty tsasouna. Sen on alun alkaen rakennuttanut kirjailija Elina Karjalainen ja se siirrettiin Koveroon 2000-luvulla. Tsasouna on auki vierailijoita varten ja sen ikonit ovat erittäin kauniit Piispa Arsenin maalaamat. Oven yläpuolella on pieni muisto pyhäkön rakennuttajasta Uppo-Nallen muodossa. Koveron kylän…
Lue lisääHeinävaara ja Kristuksen käsittätehdyn ikonin tsasouna
Heinävaara, Joensuu Koljolan koivikossa on pieni tsasouna, Joensuun suunnasta tultaessa tsasouna ilmestyy oikealta ja vähän yllättäen. Heinävaaralla on ollut ortodoksista asutusta jo 1600-luvulla, ennen kuin savolaiset ajoivat heidät alueelta pois. Tsasouna kuuluu perinteiseen karjalaiseen ortodoksiseen kylämaisemaan. Ne rakennettiin yleensä hirsistä ja toimivat kyläläisten yhteisenä kokoontumispaikkoina läpi kirkkovuoden. Heinävaaran tsasounan on käsityönä rakentanut paikallinen taitaja Petri…
Lue lisääKulttuurimatka Ilomantsiin
Tämänkertaisen Ilomantsin päiväreissun ohjelmaan kuuluivat nähtävyydet kuten Magdaleena Ikosen, eli Mateli Kuivalattarena (1771-1846) tunnetun runonlaulajan muistomerkki sekä Parppeinvaaran runokylä, jonka välittömässä läheisyydessä olevassa ravintola Parppeinpirtissä nautimme nykykarjalaisen pitoaterian. Myös Ilomantsin viehättävä, pieni keskusta ja kauniit vaaramaisemat ovat näkemisen arvoisia. Lounasaikaan tarjolla olevaan nykykarjalaiseen pitoateriaan kuuluu suuri valikoima karjalaisia ruokia, kuten savusärkeä, karjalaista kaalia, smetanasilliä, graavilohta,…
Lue lisääMennään bussilla!
Via Karelian varrella on riittävästi nähtävää jo luonnon puolesta, mutta hyvänä lisänä kulttuurikohteet, sotamuistot, luostarit noin nopeasti sanottuna. Tarvitaan vain hyvät yöpymispaikat sopivien etäisyyksien päässä toisistaan ja läheltä nähtävyyksiä. Siellä missä ei ole rakennettua katsomista, mennään eräoppaan kanssa metsäretkelle tai järviretkelle. Koetaan metsän antimet villiyrtteineen ja järviemme antimet tuoreeltaan pyyntipaikoilla. Yöpymisiä varten laadukkaat tiipiit tai…
Lue lisääAnkkalammesta lähteeksi
Tapahtumakalenterin julkaisun voisi aloittaa nykyisten suurten tilaisuuksien esillepanolla aikatauluineen. Kuhmon Kamarimusiikki, IlosaariRock, Savonlinnan oopperajuhlat jne. Yhdistettynä Via Karelian sivuston infoon, ne toisivat lukijoilleen ymmärrystä niiden sijainnista juuri Itä-Suomessa. Samalla loisimme tilaisuuden ideoida uutta – saada siis lähde pulppuamaan. Uuden ideoinnin kanssa olisi hyvä pysyä juurilla. Maailman pisin Karjalanpiirakka tapahtuma saisi syntymään jonkin mielessä unelman Piirakan…
Lue lisääVilliyrtit – lähiruokaa luonnosta lautaselle
Kaikissa kulttuureissa on ollut kasveja, jotka ovat olleet arvostettuja ja joilla on hoidettu kehoa ja mieltä. Superruokana markkinoidaan ulkomaalaisia tuotteita, mutta paluu juurillemme osoittaa, että aarreaitta löytyy läheltämme suomalaisesta luonnosta. Kauneus on katsojan silmissä. Tulokulmaa vaihtamalla rikkaruohoina pidetyistä nokkosesta ja vuohenputkesta tulee voimarohtoja. Nokkonen on ravintoarvoltaan tehopakkaus. Sitä on hyvä kiehauttaa vähässä vedessä…
Lue lisääSähköistetty Runon ja Rajan tie
Mitäpä lähes ilmainen sähköautoilu sitten edellyttäisi vaikkapa Runon ja Rajan tieltä. Se edellyttäisi investointeja latauspisteisiin matkailunähtävyyksien, hotellien ja ravintoloiden läheisyyteen. Lähes ilmaisuus syntyisi tietysti ostoihin liittyvästä latauseduista ja muotoiltaisiin jonkinlaiseen etukorttiin tai pisteytysjärjestelmiin. Tähän liittyvän ajattelun ulkoistan mielelläni toisenlaisille ammattilaisille ja kauppaketjuille. Mutta mistäpä maksajat investoinneille. Löytyisikö EU:lta hankerahaa, jos kunnat ja yrittäjät löytäisivät yhteisen…
Lue lisääUnieni laituri
Unieni laituri on betoninen, kauaksi rannalta ulottuva ja haarakkeinen. Sen uloimpien kärkien väliin voi virittää verkot. Kävellen laiturilla! Sieltä voi heitellä virvelillä haukia, mato-onkia pulskia ahvenia ja merrastaa rapuja. Betoniset tukevat laiturit kelluvat vakaasti ja kestävät kaikki säätilat ympäri vuoden. Laiturille voi vetää sähköt. Sinne voi pystyttää vaikka pienen keittiön Ahdin antimille. Mutta miksi minä…
Lue lisääKarjalaisuus on tahtotila
”Ihanaa, vihdoinkin loma!” Loma ja työ mielletään toistensa vastakohdiksi. Lomaa ei ole ilman työtä ja nimenomaan sitä ei ole ilman palkkatyötä. ”Minne aiot mennä lomallasi?”, on yhtä yleinen kysymys kuin edellinen huudahduskin. Loma ja matka kuuluvat ihmisten ajattelussa ja puheessa usein yhteen. Matkailu syntyy ihmisten liikkeestä ja heidän oleskelustaan erilaisissa kohteissa. Turistin katse, tuijotus, suuntautuu…
Lue lisääRatsuväkimuseo
Hakkapeliitoista hurmahousuihin – Ratsuväkielämää vuosisatojen ajan Kesällä 2019 avattu uudistunut perusnäyttely esittelee suomalaisen ratsuväen vaiheita 1500-luvulta nykypäivään. Koe samalla myös muut Lappeenrannan museot
Lue lisääRaatteen vartiomuseo
Vartio on ollut kolmen vallan sotilaiden käytössä. Ensin se oli suomalaisten rajavartioasema, talvisodassa se palveli venäläisiä ja jatkosodassa saksalaisia. Rakennus on Suomen vanhin vartiorakennus ja ainoa säilynyt ennen sotia rakennettu. Se rakennettiin 1923. Museo on entistetty 1930-luvun vartion kaltaiseksi. Se avattiin 3.6.1988. Käyntiosoite: Raatteentie 183 Avoinna: 7.6.-15.8.2021 joka päivä klo 10-18 Lisätietoja: www.suomussalmi.fi/matkailija/nahtavyydet_ja_kayntikohteet/suomussalmen_sotahistoria/raatteen_vartiomuseo
Lue lisääTaistelijan talo Hattuvaarassa
Talossa on ravintolapalveluiden lisäksi sotahistoriallinen näyttely. Esineistöä on sisällä ja ulkona mm. tykkejä ja korsu ja mahdollisuus katsoa lyhytelokuvia. Talon pihapiiriin valmistui kesän 2012 lopulla tykkikatos. Taistelijan talon tuntumassa on myös Ilomantsin taistelun viimeisiin päiviin liittyvä sotahistoriallinen polku. Sen tuntumaan pysähtyi Neuvostoliiton suurhyökkäyksen viimeinen vaihe heinä- elokuussa 1944. Osoite: Hatuntie 387 A, 82967 Hattu Lisätietoja:…
Lue lisääMöhkön ruukkimuseon sotahistoriallinen näyttely
Ruukkimuseon pääteema on raudan valmistus järvimalmista, mutta museon näyttely Möhkö sodassa esittelee talvi- ja jatkosodan vaiheita Möhkön suunnalla. Se kertoo myös ihmisistä sodan keskellä, evakkojen kohtalosta, pula-ajasta sekä sodanjälkeisestä jälleenrakentamisesta Sijaintiosoite: Möhköntie 209, 82980 Möhkö. Puhelin 050 342 8825. Verkkosivut: www.mohkonruukki.fi ja www.mohko.net Aukioloajat: touko- ja elokuu: ti-su 10-16, kesä- ja heinäkuu: päivittäin 10-18.
Lue lisääJoensuun bunkkerimuseo
Joensuun bunkkerimuseo sijaitsee Marjalan kaupunginosassa, keskustasta noin 7 km Kuopion suuntaan. Marjalan eritasoliittymästä on opastus bunkkerimuseolle. Museo esittelee Salpalinjan rakenteita. Marjalan alueen linnoittaminen aloitettiin 27.8.1940. Höytiäisen kanavan eteläpäähän oli tarkoitus rakentaa kolme teräsbetonikorsua. Niistä valmistui jatkosodan alkuun mennessä panssaritorjuntatykki- konekivääri ja 20 miehen majoituskorsu sekä toinen konekivääri- ja 20 miehen majoituskorsu. Korsuista ensin mainittu on…
Lue lisääPaloaukean museo
Paloaukean museo on kesäkuussa 2007 avattu Paloaukean Ajoneuvo- ja Asemuseo ry:n ylläpitämä museo, joka toimii Ylämyllyn varuskunnan entisellä asevarikolla Liperissä. Museossa on toiseen maailmansotaan liittyviä esineitä, mm. kenttätykki. Paloaukealle sijoittuu Väinö Linnan Tuntematon sotilas-romaanin alku. Avoinna: ryhmille ympäri vuoden Lisätietoja: https://parnatupa.com/paloaukean-museo
Lue lisääVirolahden bunkkerimuseo
Valtatie 7:n varrella Haminasta noin 20 km Virojoelle päin sijaitsee bunkkerimuseo, jonka perustivat Virolahden kunta ja paikalliset sotaveteraanijärjestöt vuonna 1980. Museota hallinnoi Virolahden kunnanhallitus. Museon perusnäyttelyn nimi on ”Salpalinja alkaa Virolahdelta”. Se kertoo 1940-1941 sekä 1944 tehdyistä Suomen itärajan kantalinnoitustöistä Suomenlahdelta Sallaan sekä kenttälinnoitustöistä Sallasta Pohjoiselle Jäämerelle. Museon lisäksi alueella on neljä entisöityä Salpalinjan kohdetta,…
Lue lisääPatvinsuon kansallispuisto
Taso: * * * (kolme karhua) Oletko kulkenut suurella avosuolla? Se on kokemisen arvoista. Patvinsuolla horisontin avaruus muistuttaa laajaa saaristoista järvenselkää. Näkymässä vaihtelevat kunakin vuodenaikana eriväriset aavat suolakeudet, niistä kohoavat kuusikkoiset tai männikköiset vaaramaat, nauhamaisen puuston reunustamat jokien ja purojen varret ja pienet lammet. Sanotaan, että suomalaiset – ainakin kaupunkilaiset – pelkäävät suota. Se…
Lue lisääPetkeljärven kansallispuisto
Taso: (* * *) Kolme karhua Ilomantsissa sijaitseva Petkeljärven kansallispuisto on Suomen pienin kansallispuisto, mutta sinne mahtuu tiivis kattaus parasta harju-, – mäntykangas- ja järvenrantaluontoa. Vaikka puiston alueella on vanhoja juoksuhautoja ja entisöity korsukin, puiston alueella ei ole taisteltu, mutta aivan sen tuntumalla Oinassalmella ja Möhkössä sen sijaan on taisteltu niin talvi- kuin jatkosodassakin. Kansallispuiston…
Lue lisääSiikalahti
Taso: ( * * *) kolme karhua Simpelejärven Siikalahti on Sisä-Suomen arvokkain ja kansainvälisesti tunnettu lintuvesi. Lintujen lauluaikaan touko- kesäkuussa kaulushaikaran puhaltelu ja yölaulajien huumaava konsertti ovat unohtumattomia kokemuksia. Eikä se ole siinä. Itä-Suomen ylittävä muuttoreitti tuo lahdelle nähtävää ja kuultavaa huhtikuulta marraskuulle. Jos vierailee Siikalahdella vuoden ympäriinsä, voi kohdata lähes 200 lintulajia. Kaikkiaan siellä…
Lue lisääRuunaan retkeilyalue
Taso: (* *) Kaksi karhua Ruunaa on kuuluisa ennen kaikkea koskistaan. Lieksanjoen koskireitillä Matkalahdesta Ruunaan Luontotalolle Naarajoelle on mittaa noin 30 km. Matkailuyrittäjät järjestävät Ruunaan koskilla koskenlaskua puu- ja kumiveneillä. Alueella käy vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kosket voi laskea kanootilla myös omin neuvoin. Näiden sivujen melontareittiosuudessa on kuvaus Lieksanjoen melontareitistä. Kuuluisat Ruunaankosket ovat myös patikoijan…
Lue lisääRuunaan luonnonsuojelualue
Taso (*) Yksi karhu Aivan Venäjän rajan tuntumassa, Ruunaan retkeilyalueen ja Lieksanjoen takana sijaitseva Ruunaan luonnonsuojelualue on pääosin koskematonta saloa. Yli puolet suojelualueesta on rajavyöhykettä, jolla liikkuminen ilman rajavartioston lupaa on kielletty. Suojelualueen ydinosaan, joka on Lieksanjoessa olevan Ruunaanjärven takana, ei pääse kuin veneellä ja kanootilla tai talvella umpihankeen hiihtäen. Sinne vaivautuva tavoittaa alueen jossa…
Lue lisääPieni Ritojärvi
Taso: (*) yksi karhu Pieni Ritojärvi on ihastuttava päiväretkikohde. Ritojärven kierto (5,2 km) kokoaa alueen kauneimmat näkymät saman reitin varrelle. Rengasreitti johdattelee kulkijaansa suolla ja metsäisessä harjumaisemassa järven ympäri. Pienen Ritojärven laavulla voi nauttia eväitä Alueella on syksyisin hyvät puolukkamaat. Alue on Via Karelian (522) länsipuolella. Sinne pääsee vain Kontiovaaran tietä, joka on huikeana harjutienä…
Lue lisääReposuon alue
Taso: (*) Yksi karhu Reposuo on linnustollisesti arvokas suidensuojeluohjelman kohde aivan Pankakosken taajaman kupeessa. Siellä voi helposti seurata lintujen pesimäpuuhia tai muuttolintujen vierailuja. Pohjois-Karjalan suoluonnon monimuotoisuus on hyvin nähtävissä. Maisemat vaihtelevat Reposuolla yllätyksellisesti. Avosuo vaihtuu harjanteisiin ja Pankajärven rantanäkymiin. Päiväretki tarjoaa mahdollisuuden niin lintujen tarkkailuun, vaihtelevan suoluonnon tutkimiseen kuin marjanpoimintaankin. Alkukesällä suokukat kukkivat ja loppusyksyllä…
Lue lisääÄnäkäisen virkistysmetsä
Taso: (* *) Kaksi karhua Lieksassa sijaitsevaa Änäkäisen virkistyskalastusaluetta ympäröivät virkistysmetsät. Metsiä hakataan harvakseltaan ja retkeilyä kunnioittaen. Alue liittyy kiinteästi talvisodan taisteluihin ja samoihin paikkoihin rakennettiin välirauhan aikana Salpa-linjan linnoitteita. Kalastuksen lisäksi alueella voi siis tutustua sotahistoriaan. Suomen ja Venäjän välinen raja on kahdeksan kilometrin päässä. Alueen halki kulkeva Kivivaaran tie tunnettiin jatkosodan aikana Rukajärven…
Lue lisääUkonsärkkä
Taso: ( * ) Yksi karhu Ukonsärkkä on pieni hyvin kaunis päiväretkeilyyn sopiva kohde aivan Lieksan itäisimmässä kolkassa. Alueella on hieno harju vanhoine metsineen. Harva osuu alueelle sattumalta, mutta se palkitsee kävijänsä. Luonnonrauha on taattu, vaikka Ukonlammen laavulla saattaakin kohdata muita eräihmisiä. Alueen halki kulkee nauhamainen lyhyt Ukonpolku, joka esittelee harjumaisemia lampi- ja suonäkymineen. Aikaisemmin…
Lue lisääKolin kansallispuisto
Taso: (* * *) Kolme karhua Maisema Kolin huipulta Pieliselle on yksi suomalaisimmista maisemista. Alue on esitelty myös näiden sivujen kulttuurimaisemista kerrottaessa, koska Koli on nimetty erääksi Suomen kansallismaisemista. Kuuluisien taiteilijoiden ikuistamienvaaramaisemien lisäksi perinnemaisemat ja kaskenpoltto kuuluvat Koliin erottamattomasti. Kansallispuistossa on laaja polku- ja latuverkosto. Kolin vaarajono on muinaisen vuorijonon, Karelidien, jäänne. Pari miljardia vuotta…
Lue lisääRaesärkät
Taso (*) Yksi karhu Nurmeksen Raesärkät on kaunis päiväretkikohde kumpuilevassa harjumaisemassa. Alue on saanut nimensä luode-kaakkosuuntaisen kapean harjujakson mukaan. Maisemassa on harjujen lisäksi levollisia soita, joen mutkia ja vanhaa metsää monipuolisine asukkaineen. Raesärkkien maisemaa on käyty ihailemassa vuosikymmenten ajan. Se on suosittu lähivirkistäytymiskohde. Raesärkkien alue muodostuu suojelumetsästä ja virkistysmetsästä. Suojelumetsässä voidaan tehdä ennallistamis- ja luonnonhoitotoimenpiteitä,…
Lue lisääPeurajärven virkistysalue
Taso: (* *) Kaksi karhua Peurajärvi on ihanteellinen perhekohde. Pieneen ja rauhalliseen alueeseen ehtii hyvin tutustua päivänkin aikana, mutta viikonloppukin vierähtää siellä mukavasti, nähtävää ja tekemistä riittää patikoinnista uimiseen, kalastuksesta marjastamiseen. Yöpyä voi Mäntyjärven laavulla tai Iso-Valkeisen kodassa tai telttailla niiden ympäristössä. Karavaanareille on kolme aluetta. Lisäksi alueella on muutama varaustupa. Järvien ympäri kulkee kaksi…
Lue lisääMujejärven alue
Taso (* *) Kaksi karhua Nurmeksessa sijaitseva Mujejärven alue sopii retkeilijälle, joka haluaa nauttia rauhasta. Alue on Peurajärven virkistysalueen tuntumassa, mutta valtatie 75:n itäpuolella. Alueen luonto on hiukan toisenlainen kuin Peurajärvellä. Alueen länsilaidassa jylhä Uuronrotko. Muutoin maisema on kallioiden, harjujen ja järvien kirjomaa maisemaa Alueen järvet ovat usein melko pieniä ja tummavetisiä. Suurimmat järvet ovat…
Lue lisääKieverrysjärvet
Taso: (*) Yksi karhu Kieverrysjärvien alue on Kuhmon eteläosassa Via Karelian tuntumassa, paikassa, jossa Venäjän raja käy kauimpana lännessä. Alue on hieno, helppokulkuinen päiväretkikohde, jossa retkeilyreitti kulkee kuuden järven ja lammen Porojärven, Syrjälammen, Valkealammen, Syvälammen, Hukkalammen ja Juolungan täplittämää lähes luonnontilaista harjumaastoa. Alue on vanhojen metsien suojeluohjelman kohde, jossa on noin viisi kilometriä pitkä retkeilyreitti.…
Lue lisääJonkerinsalon luonnonsuojelualue
Taso: (* *) Kaksi karhua Jonkerinsalon luonnonsuojelualue sijaitsee Kuhmon eteläosassa Jongunjoen melontareitin länsipuolella. Alueen luonto on jylhän kaunista ja alueen keskellä oleva Louhipuron Hiidenportti on maakunnallisesti arvokas kanjoni, jossa korkeiden kalliojyrkänteiden välissä virtaa Louhipuro. Hiidenportin pohjoispäässä on laavu. Louhipuro on puroksi erikoinen. Kanjonin eteläpäässä Kagasvaaran parkkipaikalta Hiidenporttiin ja edelleen alueen länsilaidalla olevaan Pullukanvaaraan vievä polku…
Lue lisääHiidenportin kansallispuisto
Taso: (* * *) Kolme karhua Hiidenportin kansallispuisto on kahden vesistön rajamailla. Puisto perustettiin vuonna 1982 säilyttämään kainuulaisen erämaaluonnon perinnettä. Alueen tunnetuin kohde on koko puiston läpi luode-kaakkosuunnassa kulkeva rotkolaakso, jonka pohjalla virtaa Porttijoki. Kansallispuisto on nimetty alueen luoteiskulmassa olevan Hiidenportin kanjonin mukaan. Hiidenportin 20 metriset pystyt kallioseinämät ovat kansallispuiston keskeinen nähtävyys. Puisto on silti…
Lue lisääTeerisuo – Lososuo
Taso: (* *) Kaksi karhua Kuhmossa sijaitseva Teerisuon – Lososuon soidensuojelualue Kuhmon lounaispuolella Kuhmosta Valtimoon menevän tien 5284 tuntumassa on erämainen, maisemallisesti hyvin merkittävä alue. Alueen metsäsaarekkeet ja suot muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden. Pieni Teerisuo, Isosuo, Kuitisuo ja Lososuo muodostavat yli 8 km pitkän, lähes yhtenäisen ojittamattoman nevajonon. Soiden yli näkyvät metsän profiilit ovat ehjiä ja…
Lue lisääElimyssalon luonnonsuojelualue
Taso: ( * * ) Kaksi karhua Kuhmon itäpuolella rajanpinnassa sijaitseva Elimyssalo on metsäpeuran uuden tulemisen kotiseutu. Metsäpeura oli metsästetty Suomesta loppuun 1800-luvun loppuun mennessä. 1960-luvun lopulla Martti Montonen löysi Elimyssalolta metsäpeuroja, seurasi ja valokuvasi niitä kymmenkunta vuotta ja julkaisi 1974 kirjan Suomen peura. Kirjalla oli vahva vaikutus paitsi metsäpeurakantamme kehittymiseen, myös siihen, että Elimyssalo…
Lue lisääIso-Palosen – Maariasärkkien luonnonsuojelualue
Taso: (* * ) Kaksi karhua Iso-Palosen – Maariansärkkien luonnonsuojelualue on eräs Ystävyyden puistoon kuuluvista viidestä suojelualueesta Kuhmossa. Alue on pienten järvien, lukuisten lampien, mäntykankaiden ja jääkauden synnyttämien harjujen eli kainuulaisittain särkkien muodostama kokonaisuus Kuhmon itäosassa. Suojelualue ulottuu Venäjän rajalle saakka. Alueen halki kulkeva harjumuodostelma on ollut tärkeä metsäpeurojen vaellusreitti ja laidunalue. Pyyntikulttuurista kertovia jäänteitä…
Lue lisääYstävyyden puisto ja Ystävyyden luonnonsuojelualue
Ystävyyden puisto on Kuhmoon ja Suomussalmelle perustettu luonnonsuojelualueiden verkosto. Se koostuu viidestä erillisestä suojelualueesta, jotka kaikki on esitetty näillä sivuilla erikseen. Via Karelian varrella Ystävyyden puiston opasteet ohjaavat kulkijan Petolan luontokeskukseen. Selvyyden vuoksi on korostettava, ettei erillistä Ystävyyden puistoa siis ole. Kyse on suomalais-venäläisestä luonnonsuojeluhankkeesta, jonka suomalaiset osat ovat Ystävyyden puistoon kuuluvat Ulvinsalon luonnonpuisto, Juortanansalon…
Lue lisääLentuan luonnonsuojelualue
Taso: (* *) Kaksi karhua Lentua on Oulujoen vesistön suurin säännöstelemätön järvi ja koko Kainuun arvokkain järvikokonaisuus. Rannat ovat pääosin rakentamattomia, joten järvi on varsin erämainen. Lentua keskeiset vesialueet ja saaret sekä osa rannoista kuuluvat Naturaan. Lentuan eteläosassa on avaria selkiä, pohjoisempana on saaria ja niiden välissä puikkelehtivia salmia. Järven rannat ovat moni-ilmeiset. On laajoja…
Lue lisääLauttavaaran luontokoulumetsä
Taso (*) Yksi karhu Lauttavaaran luontokoulumetsä on Metsähallituksen näyteikkuna luonnon monimuotoisuuteen ja nykyaikaiseen ympäristöarvoja korostavaan metsien käsittelyyn. Se on Via Karelian varrella, noin 10 km Kuhmon keskustasta pohjoiseen. Sen tuntumassa ovat myös Lentuakosket ja Lentuan luontotupa sekä suojelualue. Luontokoulumetsä on suunniteltu erityisesti luonto-opastus ja –opetuskäyttöön, mutta sopii myös tavalliseen retkeilyyn. Alue on luonnon luokkahuone, jossa…
Lue lisääJuortanansalon – Lapinsuon luonnonsuojelualue
Taso: (* *) Kaksi karhua Ystävyydenpuistoon kuuluva Juortanansalon – Lapinsuon soidensuojelualue on todellista saloa. Se on todellinen helmi retkeilijälle joka pitää soista ja haluaa kulkea omia polkujaan. Kokemattomampikin voi tutustua alueeseen sen itäosan halki kulkevaa Kuhmon UKK-reittiä pitkin. Sen varrella on Riionlammen laavu. Ystävyyden puiston alueista tämä on jäänyt vähimmälle huomiolle, mutta sen merkitys ja…
Lue lisääJauhovaara
Taso: (*) Yksi karhu Jauhovaaran virkistysmetsä sijaitsee Kuhmon lounaisosassa. Näköalapaikkana tunnetun Jauhovaaran korkeus on 253,2 metriä merenpinnasta. Varsinkin vaaran pohjoispuoli on paikoin jyrkkärinteistä ja sieltä aukeaa hienot näköalat. Alue poikkeaa kuusivaltaisine metsineen selvästi karujen männiköiden ja soiden hallitsemasta ympäristöstään. Alueen erikoisuus on 1930 – 40 –luvuilla kokeilutarkoituksessa istutetut ulkomaiset havupuumetsiköt. Vaaralla on ollut vakituista asutusta…
Lue lisääJämäsvaaran virkistysmetsä
Taso (*) Yksi karhu Jämäsvaaran alueen keskusjärvi on Jämäsjärvi, jonka lähes koko valuma-alue on hakkaamaton ja ojittamaton. Jämäsjärven kaakkoisrannasta kohoaa jyrkästi kuusikkoinen Jämäsvaara. Lahopuuta on runsaasti ja aarniometsän kääpä- ja hyönteislajisto on erittäin monipuolinen. Metsän seassa on rämeitä ja paikoin lettolaikkuja. Alueella on runsaasti lampia ja puroja. Myös maisemaretkeilijän kannalta Jämäsvaara on monipuolinen kohde. Kuusi…
Lue lisääMurhisalon luonnonsuojelualue
Taso: (* * ) Kaksi karhua Murhisalo on Suomen ainoiden vienankarjalaisten kylien, Kuivajärven ja Hietajärven, ikiaikaista nautinta-aluetta. Eräkulttuurin ja muinaisten kulkureittien merkit ja vanhat kalasaunat tekevät alueesta kulttuurihistoriallisestikin arvokkaan. Alueen keskellä oleva Murhijärvi oli vienalaiskylien kala-aitta. Murhisalo koostuu Lososuon – Saarijärven soidensuojelualueesta ja sitä ympäröivistä vanhojen metsien suojeluohjelman alueista. Etelästä alue rajautuu Hietajärvi – Kuivajärven…
Lue lisääSäynäjäsuo – Matalasuon soidensuojelualue
Taso: (* *) Kaksi karhua Alue on Kainuun suurimpia ja linnustoltaan merkittävimpiä avosuoalueita. Sen monipuolisuutta lisäävät Säynäjärvi ja pienemmät suolammet. Alue on säilynyt erittäin luonnontilaisena. Suotyyppien kirjo alueella on hyvin suuri. Suurin osa suosta on karua, mutta pieniä reheviä laikkuja on siellä täällä. Soiden vetisyys vaihtelee kuivista nevoista upottaviin ruopparimpinevoihin, joiden ylittäminen onnistuu vain kapeita…
Lue lisääKalmosärkkä
Taso: (*) Yksi karhu Suomussalmella Juntusrannan kylän lounaispuolella sijaitseva Kalmosärkkä on esihistoriallinen asuinpaikka. Kalmosärkkä on museoviraston suojelukohde ja sitä hoitaa Metsähallitus. Alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin muinaisjäännöksiin. Kalmosärkkä on kapea, reilun kilometrin pituinen mäntyvaltainen hiekkaharjanne. Pohjoisessa harjanne haarautuu kahtia. Kalmosärkkä on myöhemmin palvellut myös väliaikaisena hautapaikkana, ja on saanut siitä nimensä. Kalmosärkän, samoin kuin läheisten Nuolisärkän,…
Lue lisääMartinselkosen luonnonsuojelualue
Taso: (* *) Kaksi karhua Martinselkonen on 6200 hehtaarin suuruinen lakisääteinen luonnonsuojelualue Suomussalmella Venäjän rajan mutkassa. Martinselkonen on yksi Suomen tärkeistä lintualueista ja se kuuluu Naturaan. Alue on tyypillistä pohjoiskainuulaista salomaata, varsinainen kainuunkorpi. Siellä on monipuoliset mahdollisuudet retkeilyyn, kalastukseen ja marjastukseen. Suomen ja Venäjän raja noudattelee pääosin vedenjakajaa. Suurin osa Martinselkosen vesistä virtaa länteen ja…
Lue lisääHossan kansallispuisto
Taso (* * ) Kaksi karhua Hossa on valtion retkeilyalue. Se on kuin luotu patikka-, hiihto-, ja melontaretkeilyyn sekä kalastukseen. Alueen metsät ovat pääasiassa helppokulkuisia ja kauniita männiköitä, sekä tasaisia kankaita että jääkauden muodostamia upeita harjuja. Metsät ovat pääosin erirakenteisia ja sisältävät iäkkäitäkin puita, vaikka vanhojen hakkuiden kantojakin on näkyvissä. Soita Hossan pinta-alasta on vain…
Lue lisääKylmäluoman retkeilyalue
Taso: (* *) Kaksi karhua Vuonna 1979 perustettu Kylmäluoman suhteellisen laaja retkeilyalue sijaitsee Taivalkoskella, valtatie 5 tuntumassa, noin 45 km Kuusamosta etelään. Retkeilyalueen maasto on pääosin karua mäntykangasta, jolle ovat tunnusomaisia vesistöjen varsia seurailevat korkeat harjujonot. Harjujen päällä kulkevilta retkeilypoluilta avautuvat näköalat komeille järvenselille. Kylmäluomalla on myös niitty- ja savottakulttuurin jäänteitä sekä poronhoitoon liittyviä rakenteita.…
Lue lisääNärängän luonnonmetsät
Taso: (*) Yksi karhu Kuusamossa sijaitsevat Närängän luonnonmetsien lähes koskematon luonto on ainutlaatuinen sekä Suomen että koko läntisen Euroopan mittakaavassa. Metsien lisäksi alueen pienvesistöt ja suot ovat säilyneet luonnontilaisina, joten monet vaateliaat eliölajit viihtyvät alueella. Suojelualue koostuu neljästä erillisestä metsäalueesta: Virmajoesta, Romevaarasta, Pajupurosta ja Närängästä. Närängän päiväreitillä (rengasreitti) voi tutustua alueen vivahteikkaaseen luontoon ja Näränkävaaran…
Lue lisääIivaara
Taso (*) Yksi karhu Etelä-Kuusamossa sijaitseva Iivaaran Natura-alue on vanhastaan ollut metsästys- ja kalastuskohde. Viime aikoina se on alkanut kiinnostaa myös retkeilijöitä. Iivaara on erämainen retkikohde. Alueen perusosan muodostavat arvokkaat vanhat metsät, jotka ovat pohjoista vaaraluontoa parhaimmillaan. Alueen läpi kulkee retkeilyreitti. Alueella on mahdollista samoilla myös erimittaisia rengasreittejä pitkin. Näätäslammella on autiotupa. Vaarojen lahopuuston runsauden…
Lue lisääValtavaara
Taso: (* * ) Kaksi karhua Valtavaaran suojelualue sijaitsee Rukatunturin koillispuolella. Kuusamon korkeimpiin kuuluva vaara tarjoaa jokaiselle luonnossa liikkujalle jotakin. Monimuotoiselta alueelta löytyy upeita näköaloja, karaistuneita tunturikasveja, harvinaisia lintuja ja talvisin satumaisia tykkykuusikoita. Valtavaara sopii erinomaisesti sekä kesä- että talviretkeilyyn. Tunnettu vaellusreitti Karhunkierros kulkee Valtavaaran kautta, mutta alueelle on tehty myös päiväretkeilyyn sopiva rengasreitti. Se…
Lue lisääTuntsan erämaa-alue
Taso: (* * *) Kolme karhua Tuntsan erämaa-alue soveltuu erinomaisesti retkeilyyn helppokulkuisuuden ja alueen selväpiirteisyyden vuoksi. Jotkut sanovat sitä yhdeksi Euroopan hienoimmista retkeilyalueista. Nykyinen lakisääteinen Tuntsan erämaa on vain pieni murunen laajempaa Tuntsan aluetta, jota metsänhoitaja, eräkirjallisuuden klassikko A.E.Järvinen aikoinaan kirjoissaan kuvaili. Osa siitä erämaasta on Venäjän rajan takana, koska osa vanhaa Sallaa jäi rajan…
Lue lisääOulangan kansallispuisto
Taso: (* * *) Kolme karhua Oulangan kansallispuisto tunnetaan ennen kaikkea kahdesta asiasta: Oulanka- ja Kitkajoen mahtavista koskista sekä Karhunkierros-retkeilyreitistä. Oulangan seutu on ollut luonnonkauneudestaan tunnettu kauan. Ensimmäiset suunnitelmat alueen suojelemiseksi tehtiin jo 1800-luvulla. Silti Oulankaa ei perustettu Suomen ensimmäisten kansallispuistojen joukossa vuonna 1938. Vasta vuonna 1956, maanomistusolojen selkiinnyttyä, aika oli kypsä kansallispuistolle. Sitä ennen…
Lue lisääSallatunturin alue
Taso: (* *) Kaksi karhua Sallatunturin alue Sallan kirkonkylän eteläpuolella Via Karelian (950) kahta puolta pitää sisällään erilaisia luonnonsuojelualueita, joihin kuuluu laajoja aapasoita, vanhoja metsiä ja tuntureita. Myös suojelualueiden ulkopuolella on hienoja luontokohteita: erämaisia vaaroja, laajoja soita ja reheviä jokivarsia. Alueella on runsaasti matkailuyrityksiä, merkittyjä retkeilyreittejä ja talvella monipuolinen latuverkosto. Alueen valtionmaita hoitaa Metsähallitus. Yksityismailla…
Lue lisääPohjanrannan lintutorni
Avoin, yksitasoinen torni on matalan lahden rannalla, ympärillä on rantaniittyä ja peltoa. Keväisin paikalla on runsaasti sorsia ja sotkia Ajo-ohje: Etelästä 6-tietä tultaessa lon Saaren taajaman jälkeen viitoitus oikealle Uukuniemeen (4021). Aja tietä vajaa 1 kilometri ja käänny ensimmäisestä risteyksestä oikealle. Aja vajaa kilometri, kunnes vasemmalla on viitta lintutornille. Jätä auto pysäköintipaikalle. Torni on parinsadan…
Lue lisääRautalahden lintutorni
Avoin yksitasoinen ja kolme metriä korkea torni on kortteikkoisen lahden rannalla, missä on myös pensaikkoa ja metsää. Toukokuun alussa Rautalahdelle kertyy suuret määrät joutsenia, niiden seasta voi löytyä pikkujoutseniakin. Alkukesästä lahti on erinomainen yölaulajapaikka. Ajo-ohje: Torni on aivan 6-tien kupeessa, noin 6 km Särkisalmelta pohjoiseen. Etelästä tullessa noin kilometri ennen tornia on oikealle viitta Rautalahti.…
Lue lisääHaapajärven lintutorni
Kansainvälisesti arvokkaaksi lintuvedeksi luokiteltu rehevä, metsä ja peltorantainen lintujärvi. Kevätmuutolla nähdään runsaasti vesilintuja, kahlaajia, lokkeja ja tiiroja. Heinä-elokuussa alueelle kerääntyy runsaasti sulkivia vesilintuja ja poikueita. Torni on avoin ja yksikerroksinen ja noin viisi metriä korkea. Ajo-ohje: Aja Lappeenrannan keskustasta Viipuriin ja Vainikkalaan menevää tietä 390 noin 20 km Haapajärven kylän laidalle. Käänny siellä oikealle Lintutorni-viitan…
Lue lisääKonnunsuon lintutornit
Konnunsuolla on laajalla peltoaukeamalla kaksi tornia puolen kilometrin päässä toisistaan. Eräs Kaakkois-Suomen kautta muuttavien lintujen pääreiteistä kulkee Konnunsuon peltojen kautta. Keväällä siellä näkee laulu- ja pikkujoutsenia, sorsalajeja, kahlaajia, eri hanhi-lajeja sekä kurkia. Elo-lokakuussa peltojen yllä saalistavat varpus-, kana-, sinisuo- ja ruskosuohaukat sekä piekanat. Konnunsuon yli kulkee myös meri- ja maakotkien syysmuuttoreitti. Parhaita lintuaikoja ovat huhti-kesäkuu…
Lue lisääCafé Rantakivi
Café Rantakivi on rento ja raikas kahvilaravintola Puruveden rannalla. Ruoka on lähiruokaa Puruveden muikuista ja ahvenista aina puutarhatilojen kasviksiin ja myöhemmin kesällä marjoihin ja sieniin. Café Rantakivi on mukava yhdistelmä kahvilatuotteita ja luonnonkaunista miljöötä.
Lue lisääHotelli Punkaharju
Punkaharju, Savonlinna Hotelli Punkaharju, viehättävä 165-vuotias rakennus, maittava lounaspöytä, korkeatasoinen a la carte -lista.
Lue lisääLuostariravintola Trapesa
Valamon_luostari, Heinävesi Luostariravintola Trapesa, sesonkiin sopivia ruokia ja leivonnaisia luostarimiljöössä. Herkullinen pitopöytä erityisesti viikonloppuisin ja Pääsiäisenä.
Lue lisääKaks ruusua
Walter Ahlström Oy:n kansankeittiöksi suunnittelema tunnelmallinen ravintola tarjoaa paikallista lounasruokaa historiallisessa ympäristössä aivan Varkauden paperitehtaan kupeessa.
Lue lisääIsäntä Matin museo
Kursu, Salla Tasalan talossa on aito 1950-luvun miljöö ja siellä tarjotaan tilauksesta lappilaista perinneruokaa, jonka raaka-aineet saadaan lähimetsästä ja järvestä. Talossa on kaunis Arabian posliiniastioiden kokoelma. Sijaitsee Napapiirin retkeilyreitin varrella.
Lue lisääPohjolan Pirtti
Kuusamo, Koillismaa Pohjolan Pirtti sijaitsee Vuotungissa, noin 34 km päässä Kuusamon keskustasta itään päin. Avoinna tilauksesta.
Lue lisääErämaaravintola Huilinki
Kuusamo Loma-Lopotin erämaaravintola Huilingissa on tarjolla kuusamolaisia herkkuja, kuten tuoretta kalaa eri muodoissa, perinteistä poronkäristystä sekä pikkulämpimäisiä. Lähes kaikki tarjoilut valmistetaan lähiruoasta ja oman metsän antimista. Avoinna tilauksesta.
Lue lisääRukan Salonki
Ruka, Kuusamo Rukan salongin tilausravintola Kultalan menu sisältää lukuisia Lapin ruokaerikoisuuksia, kuten poroa, lohta ja riekkoa. Avoinna tilauksesta.
Lue lisääOivangin lomakartano
Kuusamo, Koillismaa Oivangin lomakartano on jykevistä kelohongista, perinteisesti käsityönä rakennettu perheravintola, joka vaalii edellisten sukupolvien ruokaperinteitä nykyaikaan sovellettuna. Avoinna tilauksesta.
Lue lisääStudioravintola Tundra
Kuusamo, Koillismaa Studioravintola Tundra – tunnelmallisen tilausravintola, kokkauskursseja ja keramiikkastudio. Avoinna tilauksesta.
Lue lisääIsokenkäisten Klubi
Kuusamo, Kainuu Isokenkäisten Klubi on matkailupalveluihin keskittynyt perheyritys, joka sijaitsee luonnonhelmassa Heikinjärven rannalla, vain parin kilometrin päässä Venäjän rajavyöhykkeeltä. Avoinna tilauksesta.
Lue lisääOllilan lomamajat
Ollilan lomamajat on erikoistunut kalaruokiin. Useat omaperäiset yksityiskohdat tekevät tilavasta Juomuskota ravintolasta erityisen tunnelmallisen. Avoinna tilauksesta.
Lue lisääArolan Maatila- ja Erälomat
Ruhtinaansalmi, Suomussalmi Arolan Maatila- ja Erälomat, perinteistä maalaisruokaa tilauksesta. Raaka-aineet omalta tilalta ja lähijärvistä. Leivät leivotaan Arolan pirtissä ja paistetaan puu-uunissa. Pirtissä 25 asiakaspaikkaa.
Lue lisääHossan poropuisto
Ruhtinaansalmi, Suomussalmi Porotila, jossa on kotaravintola A-oikeuksilla. Herkullisia pororuokia tilauksesta. Poron lihaa ja porotuotteita myytävänä.
Lue lisääLounaskahvila-konditoria Herkkusuu
Suomussalmi, Kainuu Herkkusuussa voit nauttia tuoreista leivonnaisista, piirakoista ja rieskoista, joita voi myös ostaa mukaan. Kotiruokatyyppinen lounas ja kaunis maisema Kiantajärven rannalla. Ja kun Suomussalmella ollaan, niin täältä saa myös pettuleipä!
Lue lisääKahvila-Ravintola Kultainen kukko
Suomussalmi, Kainuu Kahvila-Ravintola Kultainen kukko tarjoaa paikallisia ruokia ja lounasta kodikkaassa ravintolatilassa. Suurempia juhlia järjestetään tilauksesta Vanha Kurimo -nimisessä päärakennuksessa.
Lue lisääHotelli Kalevala
Kuhmo Luonnonkauniilla paikalla sijaitseva moderni, Kalevala-henkinen hotelli, jonka ravintolan ruokalistalta löytyy lähiseudun raaka-aineita. Tarjolla on niin perinteisiä kuin kansainvälisiäkin ruokia paikallisella otteella silattuna.
Lue lisääMajatalo Puukarin pysäkki
Karjalaisen ruokaperinteen mukaista aitoa lähiruokaa ja ystävällistä palvelua kotoisessa miljöössä.
Lue lisääLieksan leipomo ja kahvila
Lieksa, Pohjois-Karjala Tuoreita leivonnaisia ja hyvää kahvia
Lue lisääIsäntärenki
Vuonisjärvi, Lieksa Isäntärenki on toimiva maatila, joka on suuntautunut luomu- ja lammastuotantoon. Talon emäntä valmistaa villasta käyttö- ja taidetekstiilejä. Perinteinen rakennus, lampaita, pitoruokaa tilauksesta, laadukkaita kudonnaisia.
Lue lisääKestikievari Herranniemi
Vuonislahti, Lieksa Herranniemi on toiminut kestikievarina jo 1800-luvun alussa. Siihen aikaan liikuttiin hevosilla tai jalkaisin. Vieraat nukkuivat isossa tuvassa ja hevoset saivat tallista leposijansa. Monenlaiset kulkijat kohtasivat toisensa kievarissa. Tänä päivänä Herranniemi toimii kestikievarina jo neljännessä sukupolvessa – vanhaa perinnettä kunnioittaen. Herranniemi lukeutuukin maakunnan vanhimpiin edelleen toiminnassa oleviin matkailuyrityksiin ja se tarjoaa majoitusta, perinteistä ruokaa…
Lue lisääHurtan holvi
Lieksa, Pohjois-Karjala Maukasta suomalaista kotiruokaa. Lounas päivittäin ja pitopalvelua tilauksesta. Ravintola sijaitsee vanhassa pankin hirsirunkoisessa konttorissa. Rakennuksen historia on hyödynnetty sisustuksessa kauniisti.
Lue lisääKotileipomo Viipukka
Uimaharju, Joensuu Kotileipomo Viipukka, aitoa ruisleipää ja tuoreita leivonnaisia
Lue lisääRavintola Parppeinpirtti
Ilomantsi, Parppeinvaara Ravintola Parppeinpirtti sijaitsee Ilomantsin, keskustaajaman kupeessa sijaitsevassa Parppeinvaaran runokylässä. Se on saanut nimensä siellä 1800-luvulla asuneen runonlaulajana tunnetun talonpojan Jaakko Parppein mukaan. Parppein pirtin ravintola tarjoaa pitopöydästään nykykarjalaista ruokaa perinteiseen karjalaiseen tyyliin rakennetussa rakennuksessa. Tarjolla myös aitoja karjalanpiirakoita, leivontanäytöksiä sekä leipomisen historiaa.
Lue lisääHermannin Viinitorni
Ilomantsi, Pohjois-Karjala Hermannin Viinitorni, luovien viininvalmistajien viinikahvila sijaitsee Ilomantsin vanhassa vesitornissa. Tornilta on huikea näköala yli karjalaisten vaarojen aina Venäjälle saakka. Torniravintolan A-oikeudet mahdollistavat oivan tilaisuuden tutustua viinitilan kaikkiin tuotteisiin. Saatavana myös kahvia ja pikkupurtavaa.
Lue lisääAhvenisen kesäkahvila
Ahveninen, Joensuu Ahveninen, Pohjois-Karjala Levähdysalueella tien 518 varrella Enon ja Lieksan välillä idyllinen kesäkahvila terasseineen. Tuoretta kahvia, leivonnaisia, erityisen kaunis maisema.
Lue lisääKahvila Houkutus
Joensuun keskusta Kahvila Houkutus, tuoreet leivonnaiset ja konditoriatuotteet mukavassa miljöössä.
Lue lisääKauppaneuvoksen kahvila
Joensuu, Taitokortteli Kauppaneuvoksen kahvila on sisustettu maalaisromanttiseen tyyliin ja täällä voit maistella erilaisia kotileivonnaisia ja karjalaisia perinneherkkuja. Kahvilamme tarjoaa kiireettömän aistinautinnon upeassa ympäristössä. Mukava miljöö, tuoreet leivonnaiset, historiallinen rakennus.
Lue lisääKarjalantalo & Ravintola Kerubi
Joensuu, Ilosaari Joensuun parhaalla paikalla Ilosaaressa, historiallinen rakennus. Kerubi on laadukas ja omaleimainen ruoka- ja seurusteluravintola, jossa voit viettää aikaa, kuunnella musiikkia ja tavata ihmisiä.
Lue lisääRavintola Kielo
Joensuu, Pohjois-Karjala Ravintola Kielo tarjoaa laadukkaista, sesongeittain vaihtuvista raaka-aineista tehtyjä rehellisiä ja puhtaita makuja. Suomalaista ruokaa, taidokkaat annokset. Avoinna iltaisin.
Lue lisääUtran Uittotupa
Joensuu, Utra Tilausravintolana toimiva Utran Uittotupa tarjoaa pohjoiskarjalaista lähiruokaa ammattitaitoisten kokkien valmistamana. Mielenkiintoinen miljöö Pielisjoen rannan tuntumassa.
Lue lisääJuhanantupa
Hummovaara, Kesälahti Juhanantupa on jyhkeistä hirsistä rakennettu komea karjalaistalo, joka sijaitsee Hummovaaran idyllisessä kylämaisemassa. Tuvan tunnus on komea honka, jonka juurella Elias Lönnrot laulatti runonlaulaja Juhana Kainulaista. Tupa henkii modernia karjalaista tunnelmaa. Avoinna kesästä syksyyn. Koti- ja retroruokaa.
Lue lisääRuokkeen lomakylä
Kesälahti, Pohjois-Karjala Ruokkeen lomakylä sijaitsee luonnonkauniilla paikalla. Lomamökkejä ja leirintäalue. Mahdollisuudet pilkkimiseen ja retkiin Vienan Karjalaan.
Lue lisääLohela
Puntala, Ruokolahti Lohela on lohen käsittelyyn erikoistunut yritys, joka käyttää kotimaista kirjolohta. Tulikiviuunin pehmeässä lämmössä, omalla mausteseoksellamme miedosti suolatut lohet savustamme kahviomme kalankäsittelytiloissa joka päivä aamusta iltaan. Kalat pakkaamme siten, että ne säilyvät lämpiminä n. 4 tuntia, jonka vuoksi ne ovat mainio tuliainen pitemmänkin matkan päähän vietäväksi.
Lue lisääRavintola Buttenhoff
Imatra, kävelykatu Ravintola Buttenhoff tarjoaa perinteisiä ruokia. Ravintola löytyy Imatran kosken ja Valtionhotellin läheltä, kävelykadun päästä, toisesta kerroksesta. Kokeile sesonkiruokia, kuten parsaa, kalakeittoa ja blinejä. Alakerrassa myös kahvila.
Lue lisääRavintola Wanha Makasiini
Lappeenranta Etelä-Karjala Lappeenrannan sataman tuntumassa sijaitseva tunnelmallinen makasiiniravintola, jonka sisustus yhdistelee modernia ja mennyttä aikaa. Raikas ruokalista poimii vaikutteita paikallisesta lähiruoasta ja klassisista herkuista. Sopii perheille. Tiedustele lähiruokaa. Reipas ja ystävällinen palvelu. Tila sopii mainiosti myös yksityistilaisuuksiin. Pieni kodikas ulkoterassi.
Lue lisääRavintola Wolkoff
Lappeenranta Etelä-Karjala Ravintola Wolkoff tarjoaa perinteistä ja paikallista gourmet-ruokaa sekä tunnelmaa 160 vuotta vanhassa historiallisessa miljöössä.
Lue lisääSalla
Vaakunan hopeinen kaari sinisessä kentässä kuvaa kunnan tunturimaista luontoa. Kunta sijaitsee Itä-Lapissa melkein kokonaan napapiirin pohjoispuolella. Kunnan talviurheilun keskus on Sallatunturin hiihtokeskus. Erämaisinta Sallaa on kunnan pohjoisosassa Tuntsan erämaa-alueella. Sallassa on kansainvälinen rajanylityspaikka.
Lue lisääKuusamo
Kunnan vaakunan taivaalla loimottavat revontulet ja juokseva poro kuvaavat aikaa, jolloin Kuusamo kuului Lapinmaahan sen eteläisimpänä kylänä. Kuusamo on luontomatkailijan paratiisi. Kaupungin pohjoisosassa on Oulangan kansallispuisto. Siellä maisemaa hallitsevat jylhät kanjonit, kosket ja vaarat. Laajat virkistysreitistöt ilahduttavat mm. vaelluksen, melonnan ja moottorikelkkailun ystäviä.
Lue lisääSuomussalmi
Vaakunan neljä palavaa pärettä viittaavat niihin neljään kantataloon, jotka mainitaan asiakirjoissa vuonna 1604. Sadat kivikautiset asuinpaikat ja Värikallion kalliomaalaukset Hossan kansallispuistossa kertovat alueella asutun jo tuhansia vuosia. Suomussalmella sijaitsevat myös Suomen ainoat vienalaiskylät Kuivajärvi ja Hietajärvi. Suomussalmi tunnetaan myös lukuisista talvisodan taistelupaikoista, kuuluisimpana Raatteen tie.
Lue lisääKuhmo
Vaakunan kolme kultaista kuusta viittaavat kunnan erämaavaltaiseen luontoon. Kaupungista ei voi puhua mainitsematta kamarimusiikkia. Mutta pinta-alaltaan Euroopan suurimmassa kaupungissa havumetsävyöhykkeen eli taigan vaikutus näkyy karhun ja muiden suurpetojen runsautena. Luontoon liittyvien aktiviteettien lisäksi kaupungissa on Talvisotamuseo.
Lue lisääTohmajärvi
Tohmajärven vaakunan on suunnitellut Olof Eriksson. Vaakunan selitys on ”hopeakentässä musta alasin, josta nousee punainen lieska”. Se on alun perin Värtsilän kunnanvaakuna. Sen vuoksi aihe viittaa seudun vanhaan rautateollisuuteen. Tohmajärven vaakuna siitä tuli vuonna 2005 kuntaliitoksen yhteydessä. Tohmajärvi on korkeiden vaarojen ja suurten soiden pitäjä. Laatokan lehtovyöhykkeen luonto on vehreää, monipuolista ja näyttävän näköistä. Kunnan…
Lue lisääNurmes
Vaakunan karhukeihäiden terät viittaavat menneiden aikojen riistanpyyntiin sekä vainolaisia vastaan käyneeseen talonpoikaissoturiin Olli Tiaiseen. Kaupungin luonto koostuu laajoista, metsäisistä vaara-alueista ja Pielisen vesistön pohjoisosasta. Kaupungin laidalla oleva Bomban talo ja sen yhteydessä oleva karjalainen kylä on rakennettu kertomaan karjalaisen kulttuurin rikkaudesta.
Lue lisääLieksa
Kunnan vaakunan käsijousen jännittänyt talonpoika on aiheena peräisin entisen Brahean kaupungin sinetistä vuodelta 1669. Kaupunki sijaitsee Pielisen järven ja Venäjän rajan välissä. Se tunnetaan ennen kaikkea kahdesta nähtävyydestään: Kolista ja Ruunaan koskista. Kolin vaarat ovat miljoonia vuosia vanhan vuorijonon jäänteitä. Kolilta avautuvat näkymät ovat keskeinen osa suomalaisen kansallisromantiikan kuvastoa.
Lue lisääKitee
Vaakunan ruoriratas viittaa siihen, kun maamme ensimmäinen höyrylaiva Ilmarinen laskettiin vesille Kiteen Puhoksessa 1833. Kunnan alueella on ollut pysyvää asutusta ainakin 1400-luvulta lähtien. Opastettuja luontopolkuja vaeltamalla saa käsityksen seudun luonnosta, sen kymmenistä pienistä lehdoista, harjuista, järvistä ja soista.
Lue lisääJoensuu
Vaakunan punainen ja musta ovat tyypillisiä värejä Karjalalle. Aiheen aaltokoro viittaa kaupungin sijaintiin Pielisjoen varrella ja vallikoro asemaan itärajan tuntumassa. Joensuu on Pohjois-Karjalan maakuntakeskus, joka sijaitsee Pyhäselän pohjoisrannalla Pielisjoen suulla ja se on asukasluvultaan Itä-Suomen toiseksi suurin kaupunki.
Lue lisääIlomantsi
Iloisten ihmisten Ilomantsi tunnetaan Suomen ja EU:n itäisimpänä manneralueen kuntana, sotahistorian näyttämönä, Kalevala-kuntana, Suomen ortodoksisimpana kuntana, erämaisen luonnon ja suurpetojen alueena sekä karjalaisen kulttuurin vaalijana. Vaakunan kolme viisikielistä kannelta on omistettu rajakunnan lukuisille runonlaulajille. Kunnan rikkaaseen karjalaiseen perinteeseen kuuluvat vieraanvaraisuus, runonlaulu ja kantelemusiikki sekä perinneruoat. Kunnassa on Suomen suurin ortodoksinen puukirkko. Lukuisat muistomerkit kertovat toisen…
Lue lisääKolvananuuron luonnonsuojelualue
Taso: (**) Kaksi karhua Kolvananuuro on upea miljoonia vuosia vanha rotkolaakso Joensuusta Kajaaniin menevän valtatie kuuden ja Joensuusta Lieksaan menevän tien 73 välissä. Alue poikkeaa täysin ympäröivästä maisemasta. Siellä kulkee louhikkoisesta maaston halki vaativa retkeilypolku, mutta näkymät ovat erittäin antoisia. Puusto on iäkästä, matkalla on saniaislehto ja puron solina säestää kulkijan mielenmaisemaa.. Suojelualue on runsaat…
Lue lisääPyhien Pietarin ja Paavalin tsasouna
Ilomantsin Hattuvaarassa oleva tsasouna on ainoa Suomen puolella oleva karjalainen tsasouna. Se on rakennettu 1700- ja 1800-lukujen taitteessa. Hirsitsasouna on peruskorjattu 1980. Silloin se muutettiin myös talvikäyttöön soveltuvaksi.
Lue lisääTihvinäläisen Jumalanäidin ikonin kirkko
Viinijärvellä sijaitseva Taipaleen ortodoksisen seurakunnan pääkirkko valmistui 1906. Sitä edeltäneessä 1700-luvulla rakennetussa kirkossa alettiin vuonna 1858 ensimmäisenä maassamme toimittaa jumalanpalveluksia säännöllisesti suomen kielellä.
Lue lisääKristuksen kirkastumisen kirkko
Luostarin vanhin kirkko koottiin vuonna 1940 kahdesta vajasta Laatokalta evakuoidun veljistön väliaikaiseksi kirkoksi. Se muistuttaa siitä, että kristityllä ei ole maan päällä pysyväistä sijaa, hän on aina muukalainen.
Lue lisääParikkala – Mikkolanniemi 35 km
Tämä osuus alkaa Parikkalan rautatieasemalta ja sen toisessa päässä on Mikkolanniemen toimintakeskus Saaren Akonpohjan ja Pieni Rautjärven itäpuolella tien 4014 varressa. Tämä osuus on itse asiassa pyöräilyreitti, sillä se on viitoitettu koko matkan teille.
Lue lisääKahvila Majurska
Lappeenrannan historiallisessa linnoituksessa sijaitseva Kahvila Majurska on yksi Lappeenrannan tunnetuimmista kahviloista. Kahvila Majurska tunnetaan erityisesti historiaa huokuvasta tyylistään ja rauhallisesta ilmapiiristään.
Lue lisää
