Taso: *  *  * (kolme karhua)   Oletko kulkenut suurella avosuolla? Se on kokemisen arvoista. Patvinsuolla horisontin avaruus muistuttaa laajaa saaristoista järvenselkää. Näkymässä vaihtelevat kunakin vuodenaikana eriväriset aavat suolakeudet, niistä kohoavat kuusikkoiset tai männikköiset vaaramaat, nauhamaisen puuston reunustamat jokien ja purojen varret ja pienet lammet. Sanotaan, että suomalaiset – ainakin kaupunkilaiset – pelkäävät suota. Se…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Koitajoen luonnonsuojelualue Hattuvaaran kylän itäpuolella rajavyöhykkeen tuntumassa on erinomainen erämainen retkeilykohde. Alueen halki virtaa rauhallinen Koitajoki pienine koskineen. Joki on esitelty myös melontareittien kohdalla. Koitajoen alue koostuu Rosmesuon – Hanhisuon soidensuojelualueesta ja kauniista Koivusuon luonnonpuistosta sekä niiden välisestä alueesta mutkaisen Koitajoen varrella. Koitajoen alue kuuluu mm. Patvinsuon ja Petkeljärven kansallispuistojen…
Taso: (*  *  *) Kolme karhua Ilomantsissa sijaitseva Petkeljärven kansallispuisto on Suomen pienin kansallispuisto, mutta sinne mahtuu tiivis kattaus parasta harju-, – mäntykangas- ja järvenrantaluontoa. Vaikka puiston alueella on vanhoja juoksuhautoja ja entisöity korsukin, puiston alueella ei ole taisteltu, mutta aivan sen tuntumalla Oinassalmella ja Möhkössä sen sijaan on taisteltu niin talvi- kuin jatkosodassakin. Kansallispuiston…
Taso: ( *  *  *) kolme karhua Simpelejärven Siikalahti on Sisä-Suomen arvokkain ja kansainvälisesti tunnettu lintuvesi. Lintujen lauluaikaan touko- kesäkuussa kaulushaikaran puhaltelu ja yölaulajien huumaava konsertti ovat unohtumattomia kokemuksia. Eikä se ole siinä. Itä-Suomen ylittävä muuttoreitti tuo lahdelle nähtävää ja kuultavaa huhtikuulta marraskuulle. Jos vierailee Siikalahdella vuoden ympäriinsä, voi kohdata lähes 200 lintulajia. Kaikkiaan siellä…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Ruunaa on kuuluisa ennen kaikkea koskistaan. Lieksanjoen koskireitillä Matkalahdesta Ruunaan Luontotalolle Naarajoelle on mittaa noin 30 km. Matkailuyrittäjät järjestävät Ruunaan koskilla koskenlaskua puu- ja kumiveneillä. Alueella käy vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kosket voi laskea kanootilla myös omin neuvoin. Näiden sivujen melontareittiosuudessa on kuvaus Lieksanjoen melontareitistä. Kuuluisat Ruunaankosket ovat myös patikoijan…
Taso (*) Yksi karhu Aivan Venäjän rajan tuntumassa, Ruunaan retkeilyalueen ja Lieksanjoen takana sijaitseva Ruunaan luonnonsuojelualue on pääosin koskematonta saloa. Yli puolet suojelualueesta on rajavyöhykettä, jolla liikkuminen ilman rajavartioston lupaa on kielletty. Suojelualueen ydinosaan, joka on Lieksanjoessa olevan Ruunaanjärven takana, ei pääse kuin veneellä ja kanootilla tai talvella umpihankeen hiihtäen. Sinne vaivautuva tavoittaa alueen jossa…
Taso: (*) yksi karhu Pieni Ritojärvi on ihastuttava päiväretkikohde. Ritojärven kierto (5,2 km) kokoaa alueen kauneimmat näkymät saman reitin varrelle. Rengasreitti johdattelee kulkijaansa suolla ja metsäisessä harjumaisemassa järven ympäri. Pienen Ritojärven laavulla voi nauttia eväitä Alueella on syksyisin hyvät puolukkamaat. Alue on Via Karelian (522) länsipuolella. Sinne pääsee vain Kontiovaaran tietä, joka on huikeana harjutienä…
Taso: (*) Yksi karhu Reposuo on linnustollisesti arvokas suidensuojeluohjelman kohde aivan Pankakosken taajaman kupeessa. Siellä voi helposti seurata lintujen pesimäpuuhia tai muuttolintujen vierailuja. Pohjois-Karjalan suoluonnon monimuotoisuus on hyvin nähtävissä. Maisemat vaihtelevat Reposuolla yllätyksellisesti. Avosuo vaihtuu harjanteisiin ja Pankajärven rantanäkymiin. Päiväretki tarjoaa mahdollisuuden niin lintujen tarkkailuun, vaihtelevan suoluonnon tutkimiseen kuin marjanpoimintaankin. Alkukesällä suokukat kukkivat ja loppusyksyllä…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Lieksassa sijaitsevaa Änäkäisen virkistyskalastusaluetta ympäröivät virkistysmetsät. Metsiä hakataan harvakseltaan ja retkeilyä kunnioittaen. Alue liittyy kiinteästi talvisodan taisteluihin ja samoihin paikkoihin rakennettiin välirauhan aikana Salpa-linjan linnoitteita. Kalastuksen lisäksi alueella voi siis tutustua sotahistoriaan. Suomen ja Venäjän välinen raja on kahdeksan kilometrin päässä. Alueen halki kulkeva Kivivaaran tie tunnettiin jatkosodan aikana Rukajärven…
Taso: ( * ) Yksi karhu Ukonsärkkä on pieni hyvin kaunis päiväretkeilyyn sopiva kohde aivan Lieksan itäisimmässä kolkassa. Alueella on hieno harju vanhoine metsineen. Harva osuu alueelle sattumalta, mutta se palkitsee kävijänsä. Luonnonrauha on taattu, vaikka Ukonlammen laavulla saattaakin kohdata muita eräihmisiä. Alueen halki kulkee nauhamainen lyhyt Ukonpolku, joka esittelee harjumaisemia lampi- ja suonäkymineen. Aikaisemmin…
Taso: (*  *  *) Kolme karhua Maisema Kolin huipulta Pieliselle on yksi suomalaisimmista maisemista. Alue on esitelty myös näiden sivujen kulttuurimaisemista kerrottaessa, koska Koli on nimetty erääksi Suomen kansallismaisemista. Kuuluisien taiteilijoiden ikuistamienvaaramaisemien lisäksi perinnemaisemat ja kaskenpoltto kuuluvat Koliin erottamattomasti. Kansallispuistossa on laaja polku- ja latuverkosto. Kolin vaarajono on muinaisen vuorijonon, Karelidien, jäänne. Pari miljardia vuotta…
Taso (*) Yksi karhu Nurmeksen Raesärkät on kaunis päiväretkikohde kumpuilevassa harjumaisemassa. Alue on saanut nimensä luode-kaakkosuuntaisen kapean harjujakson mukaan. Maisemassa on harjujen lisäksi levollisia soita, joen mutkia ja vanhaa metsää monipuolisine asukkaineen. Raesärkkien maisemaa on käyty ihailemassa vuosikymmenten ajan. Se on suosittu lähivirkistäytymiskohde. Raesärkkien alue muodostuu suojelumetsästä ja virkistysmetsästä. Suojelumetsässä voidaan tehdä ennallistamis- ja luonnonhoitotoimenpiteitä,…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Peurajärvi on ihanteellinen perhekohde. Pieneen ja rauhalliseen alueeseen ehtii hyvin tutustua päivänkin aikana, mutta viikonloppukin vierähtää siellä mukavasti, nähtävää ja tekemistä riittää patikoinnista uimiseen, kalastuksesta marjastamiseen. Yöpyä voi Mäntyjärven laavulla tai Iso-Valkeisen kodassa tai telttailla niiden ympäristössä. Karavaanareille on kolme aluetta. Lisäksi alueella on muutama varaustupa. Järvien ympäri kulkee kaksi…
Taso (*  *) Kaksi karhua Nurmeksessa sijaitseva Mujejärven alue sopii retkeilijälle, joka haluaa nauttia rauhasta. Alue on Peurajärven virkistysalueen tuntumassa, mutta valtatie 75:n itäpuolella. Alueen luonto on hiukan toisenlainen kuin Peurajärvellä. Alueen länsilaidassa jylhä Uuronrotko. Muutoin maisema on kallioiden, harjujen ja järvien kirjomaa maisemaa Alueen järvet ovat usein melko pieniä ja tummavetisiä. Suurimmat järvet ovat…
Taso: (*) Yksi karhu Kieverrysjärvien alue on Kuhmon eteläosassa Via Karelian tuntumassa, paikassa, jossa Venäjän raja käy kauimpana lännessä. Alue on hieno, helppokulkuinen päiväretkikohde, jossa retkeilyreitti kulkee kuuden järven ja lammen Porojärven, Syrjälammen, Valkealammen, Syvälammen, Hukkalammen ja Juolungan täplittämää lähes luonnontilaista harjumaastoa. Alue on vanhojen metsien suojeluohjelman kohde, jossa on noin viisi kilometriä pitkä retkeilyreitti.…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Jonkerinsalon luonnonsuojelualue sijaitsee Kuhmon eteläosassa Jongunjoen melontareitin länsipuolella. Alueen luonto on jylhän kaunista ja alueen keskellä oleva Louhipuron Hiidenportti on  maakunnallisesti arvokas kanjoni, jossa korkeiden kalliojyrkänteiden välissä virtaa Louhipuro. Hiidenportin pohjoispäässä on laavu. Louhipuro on puroksi erikoinen. Kanjonin eteläpäässä Kagasvaaran parkkipaikalta Hiidenporttiin ja edelleen alueen länsilaidalla olevaan Pullukanvaaraan vievä polku…
Taso: (*  *  *) Kolme karhua Hiidenportin kansallispuisto on kahden vesistön rajamailla. Puisto perustettiin vuonna 1982 säilyttämään kainuulaisen erämaaluonnon perinnettä. Alueen tunnetuin kohde on koko puiston läpi luode-kaakkosuunnassa kulkeva rotkolaakso, jonka pohjalla virtaa Porttijoki. Kansallispuisto on nimetty alueen luoteiskulmassa olevan Hiidenportin kanjonin mukaan.  Hiidenportin 20 metriset pystyt kallioseinämät ovat kansallispuiston keskeinen nähtävyys. Puisto on silti…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Kuhmossa sijaitseva Teerisuon – Lososuon soidensuojelualue Kuhmon lounaispuolella Kuhmosta Valtimoon menevän tien 5284 tuntumassa on erämainen, maisemallisesti hyvin merkittävä alue. Alueen metsäsaarekkeet ja suot muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden. Pieni Teerisuo, Isosuo, Kuitisuo ja Lososuo muodostavat yli 8 km pitkän, lähes yhtenäisen ojittamattoman nevajonon. Soiden yli näkyvät metsän profiilit ovat ehjiä ja…
Taso: ( *  * ) Kaksi karhua Kuhmon itäpuolella rajanpinnassa sijaitseva Elimyssalo on metsäpeuran uuden tulemisen kotiseutu. Metsäpeura oli metsästetty Suomesta loppuun 1800-luvun loppuun mennessä. 1960-luvun lopulla Martti Montonen löysi Elimyssalolta metsäpeuroja, seurasi ja valokuvasi niitä kymmenkunta vuotta ja julkaisi 1974 kirjan Suomen peura.  Kirjalla oli vahva vaikutus paitsi metsäpeurakantamme kehittymiseen, myös siihen, että Elimyssalo…
Taso: (*  * ) Kaksi karhua Iso-Palosen – Maariansärkkien luonnonsuojelualue on eräs Ystävyyden puistoon kuuluvista viidestä suojelualueesta Kuhmossa. Alue on pienten järvien, lukuisten lampien, mäntykankaiden ja jääkauden synnyttämien harjujen eli kainuulaisittain särkkien  muodostama kokonaisuus Kuhmon itäosassa. Suojelualue ulottuu Venäjän rajalle saakka. Alueen halki kulkeva harjumuodostelma on ollut tärkeä metsäpeurojen vaellusreitti ja laidunalue. Pyyntikulttuurista kertovia jäänteitä…
Ystävyyden puisto on Kuhmoon ja Suomussalmelle perustettu luonnonsuojelualueiden verkosto. Se koostuu viidestä erillisestä suojelualueesta, jotka kaikki on esitetty näillä sivuilla erikseen. Via Karelian varrella Ystävyyden puiston opasteet ohjaavat kulkijan Petolan luontokeskukseen. Selvyyden vuoksi on korostettava, ettei erillistä Ystävyyden puistoa siis ole. Kyse on suomalais-venäläisestä luonnonsuojeluhankkeesta, jonka suomalaiset osat ovat Ystävyyden puistoon kuuluvat Ulvinsalon luonnonpuisto, Juortanansalon…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Lentua on Oulujoen vesistön suurin säännöstelemätön järvi ja koko Kainuun arvokkain järvikokonaisuus. Rannat ovat pääosin rakentamattomia, joten järvi on varsin erämainen. Lentua keskeiset vesialueet ja saaret sekä osa rannoista kuuluvat Naturaan. Lentuan eteläosassa on avaria selkiä, pohjoisempana on saaria ja niiden välissä puikkelehtivia salmia. Järven rannat ovat moni-ilmeiset. On laajoja…
Taso (*) Yksi karhu Lauttavaaran luontokoulumetsä on Metsähallituksen näyteikkuna luonnon monimuotoisuuteen ja nykyaikaiseen ympäristöarvoja korostavaan metsien käsittelyyn. Se on Via Karelian varrella, noin 10 km Kuhmon keskustasta pohjoiseen. Sen tuntumassa ovat myös Lentuakosket ja Lentuan luontotupa sekä suojelualue. Luontokoulumetsä on suunniteltu erityisesti luonto-opastus ja –opetuskäyttöön, mutta sopii myös tavalliseen retkeilyyn. Alue on luonnon luokkahuone, jossa…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Ystävyydenpuistoon kuuluva Juortanansalon – Lapinsuon soidensuojelualue on todellista saloa. Se on todellinen helmi retkeilijälle joka pitää soista ja haluaa kulkea omia polkujaan. Kokemattomampikin voi tutustua alueeseen sen itäosan halki kulkevaa Kuhmon UKK-reittiä pitkin. Sen varrella on Riionlammen laavu. Ystävyyden puiston alueista tämä on jäänyt vähimmälle huomiolle, mutta sen merkitys ja…
Taso: (*) Yksi karhu Jauhovaaran virkistysmetsä sijaitsee Kuhmon lounaisosassa. Näköalapaikkana tunnetun Jauhovaaran korkeus on 253,2 metriä merenpinnasta. Varsinkin vaaran pohjoispuoli on paikoin jyrkkärinteistä ja sieltä aukeaa hienot näköalat. Alue poikkeaa kuusivaltaisine metsineen selvästi karujen männiköiden ja soiden hallitsemasta ympäristöstään. Alueen erikoisuus on 1930 – 40 –luvuilla kokeilutarkoituksessa istutetut ulkomaiset havupuumetsiköt. Vaaralla on ollut vakituista asutusta…
Taso (*) Yksi karhu Jämäsvaaran alueen keskusjärvi on Jämäsjärvi, jonka lähes koko valuma-alue on hakkaamaton ja ojittamaton. Jämäsjärven kaakkoisrannasta kohoaa jyrkästi kuusikkoinen Jämäsvaara. Lahopuuta on runsaasti ja aarniometsän kääpä- ja hyönteislajisto on erittäin monipuolinen. Metsän seassa on rämeitä ja paikoin lettolaikkuja. Alueella on runsaasti lampia ja puroja. Myös maisemaretkeilijän kannalta Jämäsvaara on monipuolinen kohde. Kuusi…
Taso: (*  * ) Kaksi karhua Murhisalo on Suomen ainoiden vienankarjalaisten kylien, Kuivajärven ja Hietajärven, ikiaikaista nautinta-aluetta. Eräkulttuurin ja muinaisten kulkureittien merkit ja vanhat kalasaunat tekevät alueesta kulttuurihistoriallisestikin arvokkaan. Alueen keskellä oleva Murhijärvi oli vienalaiskylien kala-aitta. Murhisalo koostuu Lososuon – Saarijärven soidensuojelualueesta ja sitä ympäröivistä vanhojen metsien suojeluohjelman alueista. Etelästä alue rajautuu Hietajärvi – Kuivajärven…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Alue on Kainuun suurimpia ja linnustoltaan merkittävimpiä avosuoalueita. Sen monipuolisuutta lisäävät Säynäjärvi ja pienemmät suolammet. Alue on säilynyt erittäin luonnontilaisena. Suotyyppien kirjo alueella on hyvin suuri. Suurin osa suosta on karua, mutta pieniä reheviä laikkuja on siellä täällä. Soiden vetisyys vaihtelee kuivista nevoista upottaviin ruopparimpinevoihin, joiden ylittäminen onnistuu vain kapeita…
Taso: (*) Yksi karhu Suomussalmella Juntusrannan kylän lounaispuolella sijaitseva Kalmosärkkä on esihistoriallinen asuinpaikka. Kalmosärkkä on museoviraston suojelukohde ja sitä hoitaa Metsähallitus. Alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin muinaisjäännöksiin. Kalmosärkkä on kapea, reilun kilometrin pituinen mäntyvaltainen hiekkaharjanne. Pohjoisessa harjanne haarautuu kahtia. Kalmosärkkä on myöhemmin palvellut myös väliaikaisena hautapaikkana, ja on saanut siitä nimensä. Kalmosärkän, samoin kuin läheisten Nuolisärkän,…
Taso: (* *) Kaksi karhua Martinselkonen on 6200 hehtaarin suuruinen lakisääteinen luonnonsuojelualue Suomussalmella Venäjän rajan mutkassa. Martinselkonen on yksi Suomen tärkeistä lintualueista ja se kuuluu Naturaan. Alue on tyypillistä pohjoiskainuulaista salomaata, varsinainen kainuunkorpi. Siellä on monipuoliset mahdollisuudet retkeilyyn, kalastukseen ja marjastukseen. Suomen ja Venäjän raja noudattelee pääosin vedenjakajaa. Suurin osa Martinselkosen vesistä virtaa länteen ja…
Taso (*  *  ) Kaksi karhua Hossa on valtion retkeilyalue. Se on kuin luotu patikka-, hiihto-, ja melontaretkeilyyn sekä kalastukseen. Alueen metsät ovat pääasiassa helppokulkuisia ja kauniita männiköitä, sekä tasaisia kankaita että jääkauden muodostamia upeita harjuja. Metsät ovat pääosin erirakenteisia ja sisältävät iäkkäitäkin puita, vaikka vanhojen hakkuiden kantojakin on näkyvissä. Soita Hossan pinta-alasta on vain…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Vuonna 1979 perustettu Kylmäluoman suhteellisen laaja retkeilyalue sijaitsee Taivalkoskella, valtatie 5 tuntumassa, noin 45 km Kuusamosta etelään. Retkeilyalueen maasto on pääosin karua mäntykangasta, jolle ovat tunnusomaisia vesistöjen varsia seurailevat korkeat harjujonot. Harjujen päällä kulkevilta retkeilypoluilta avautuvat näköalat komeille järvenselille. Kylmäluomalla on myös niitty- ja savottakulttuurin jäänteitä sekä poronhoitoon liittyviä rakenteita.…
Taso: (*) Yksi karhu Kuusamossa sijaitsevat Närängän luonnonmetsien lähes koskematon luonto on ainutlaatuinen sekä Suomen että koko läntisen Euroopan mittakaavassa. Metsien lisäksi alueen pienvesistöt ja suot ovat säilyneet luonnontilaisina, joten monet vaateliaat eliölajit viihtyvät alueella. Suojelualue koostuu neljästä erillisestä metsäalueesta: Virmajoesta, Romevaarasta, Pajupurosta ja Närängästä. Närängän päiväreitillä (rengasreitti) voi tutustua alueen vivahteikkaaseen luontoon ja Näränkävaaran…
Taso (*) Yksi karhu Etelä-Kuusamossa sijaitseva Iivaaran Natura-alue on vanhastaan ollut metsästys- ja kalastuskohde. Viime aikoina se on alkanut kiinnostaa myös retkeilijöitä. Iivaara on erämainen retkikohde. Alueen perusosan muodostavat arvokkaat vanhat metsät, jotka ovat pohjoista vaaraluontoa parhaimmillaan. Alueen läpi kulkee retkeilyreitti. Alueella on mahdollista samoilla myös erimittaisia rengasreittejä pitkin. Näätäslammella on autiotupa. Vaarojen lahopuuston runsauden…
Taso: (*  * ) Kaksi karhua Valtavaaran suojelualue sijaitsee Rukatunturin koillispuolella. Kuusamon korkeimpiin kuuluva vaara tarjoaa jokaiselle luonnossa liikkujalle jotakin. Monimuotoiselta alueelta löytyy upeita näköaloja, karaistuneita tunturikasveja, harvinaisia lintuja ja talvisin satumaisia tykkykuusikoita. Valtavaara sopii erinomaisesti sekä kesä- että talviretkeilyyn. Tunnettu vaellusreitti Karhunkierros kulkee Valtavaaran kautta, mutta alueelle on tehty myös päiväretkeilyyn sopiva rengasreitti. Se…
Taso: (*  *  *) Kolme karhua Tuntsan erämaa-alue soveltuu erinomaisesti retkeilyyn helppokulkuisuuden ja alueen selväpiirteisyyden vuoksi. Jotkut sanovat sitä yhdeksi Euroopan hienoimmista retkeilyalueista. Nykyinen lakisääteinen Tuntsan erämaa on vain pieni murunen laajempaa Tuntsan aluetta, jota metsänhoitaja, eräkirjallisuuden klassikko A.E.Järvinen aikoinaan kirjoissaan kuvaili. Osa siitä erämaasta on Venäjän rajan takana, koska osa vanhaa Sallaa jäi rajan…
Taso: (*  *  *) Kolme karhua Oulangan kansallispuisto tunnetaan ennen kaikkea kahdesta asiasta: Oulanka- ja Kitkajoen mahtavista koskista sekä Karhunkierros-retkeilyreitistä. Oulangan seutu on ollut luonnonkauneudestaan tunnettu kauan. Ensimmäiset suunnitelmat alueen suojelemiseksi tehtiin jo 1800-luvulla. Silti Oulankaa ei perustettu Suomen ensimmäisten kansallispuistojen joukossa vuonna 1938. Vasta vuonna 1956, maanomistusolojen selkiinnyttyä, aika oli kypsä kansallispuistolle. Sitä ennen…
Taso: (* *) Kaksi karhua Sallatunturin alue Sallan kirkonkylän eteläpuolella Via Karelian (950) kahta puolta pitää sisällään erilaisia luonnonsuojelualueita, joihin kuuluu laajoja aapasoita, vanhoja metsiä ja tuntureita. Myös suojelualueiden ulkopuolella on hienoja luontokohteita: erämaisia vaaroja, laajoja soita ja reheviä jokivarsia. Alueella on runsaasti matkailuyrityksiä, merkittyjä retkeilyreittejä ja talvella monipuolinen latuverkosto. Alueen valtionmaita hoitaa Metsähallitus. Yksityismailla…
Avoin, yksitasoinen torni on matalan lahden rannalla, ympärillä on rantaniittyä ja peltoa. Keväisin paikalla on  runsaasti sorsia ja sotkia Ajo-ohje: Etelästä 6-tietä tultaessa lon Saaren taajaman jälkeen viitoitus oikealle Uukuniemeen (4021). Aja tietä vajaa 1 kilometri ja käänny ensimmäisestä risteyksestä oikealle. Aja vajaa kilometri, kunnes vasemmalla on viitta lintutornille. Jätä auto pysäköintipaikalle. Torni on parinsadan…
Avoin yksitasoinen ja kolme metriä korkea torni on kortteikkoisen lahden rannalla, missä on myös pensaikkoa ja metsää. Toukokuun alussa Rautalahdelle kertyy suuret määrät joutsenia, niiden seasta voi löytyä pikkujoutseniakin. Alkukesästä lahti on erinomainen yölaulajapaikka. Ajo-ohje: Torni on aivan 6-tien kupeessa, noin 6 km Särkisalmelta pohjoiseen. Etelästä tullessa noin kilometri ennen tornia on oikealle viitta Rautalahti.…
Kansainvälisesti arvokkaaksi lintuvedeksi luokiteltu rehevä, metsä ja peltorantainen lintujärvi. Kevätmuutolla nähdään runsaasti vesilintuja, kahlaajia, lokkeja ja tiiroja. Heinä-elokuussa alueelle kerääntyy runsaasti sulkivia vesilintuja ja poikueita. Torni on avoin ja yksikerroksinen ja noin viisi metriä korkea. Ajo-ohje: Aja Lappeenrannan keskustasta Viipuriin ja Vainikkalaan menevää tietä 390 noin 20 km Haapajärven kylän laidalle. Käänny siellä oikealle Lintutorni-viitan…
Konnunsuolla on laajalla peltoaukeamalla kaksi  tornia puolen kilometrin päässä toisistaan. Eräs Kaakkois-Suomen kautta muuttavien lintujen pääreiteistä kulkee Konnunsuon peltojen kautta. Keväällä siellä näkee laulu- ja pikkujoutsenia, sorsalajeja, kahlaajia, eri hanhi-lajeja sekä kurkia. Elo-lokakuussa peltojen yllä saalistavat varpus-, kana-, sinisuo- ja ruskosuohaukat sekä piekanat. Konnunsuon yli kulkee myös meri- ja maakotkien syysmuuttoreitti. Parhaita lintuaikoja ovat huhti-kesäkuu…
Taso: (**) Kaksi karhua Kolvananuuro on upea miljoonia vuosia vanha rotkolaakso Joensuusta Kajaaniin menevän valtatie kuuden ja Joensuusta Lieksaan menevän tien 73 välissä. Alue poikkeaa täysin ympäröivästä maisemasta. Siellä kulkee louhikkoisesta maaston halki vaativa retkeilypolku, mutta näkymät ovat erittäin antoisia. Puusto on iäkästä, matkalla on saniaislehto ja puron solina säestää kulkijan mielenmaisemaa.. Suojelualue on runsaat…
Tornin ympäristö on matalaa merenlahtea. Tornista näkee muutolla lepäileviä vesilintuja ja kahlaajia. Parasta lintuaikaa on huhti-toukokuu.
Muutonseurantatorni on parhaimmillaan syksyllä, vaikka siellä kannattaa poiketa myös kevätmuuton aikaan. Tornista näkee erityisesti petolintuja ja arktisia vesilintuja. Mäellä olevasta tornista aukeaa näköala Suomenlahdelle ja Vilkkilänturalle.
Männikköinen niemenkärki merenrannalla. Torni sopii erityisesti arktisen muuton seurantaan toukokuussa. Tornissa on yksi avoin taso. Rakennusvuosi on 1983.
Kurkela on Suomen varmin paikka nähdä rajan takana pesivät mustahaikara, haarahaukka ja kiljukotka. Lisäksi tornista voi nähdä arktisten vesilintujen muuttoa ja varsinkin syksyllä petomuuttoa.
Salpapolku on vaellusreitti, jonka eteläinen lähtöpiste on Virolahden Majaniemessä, ja reitti päättyy Miehikkälän Takamaan erämaametsiin Syvä-Valkjärven eteläpuolelle. Reitti on merkitty sinisillä opasteilla sekä Salpapolku- ja saukkotunnuksin
Joutsenossa kiertelee laaja retkeilyreitistö kunnan keskustaajaman ympärillä. Suuri osa reiteistä on Myllymäen laskettelukeskuksen ympäristössä. Yksi haara johtaa Hinkanrannan kautta Saimaan rantoja seuraten Imatran kylpylään. Toinen jotos vie Kähärilän kylän kautta Soskuan sululle Saimaan kanavalle.
Reitti alkaa etelässä Imatran kylpylältä, koukkaa Ruokolahden urheilukeskukselle ja päättyy Rautjärven kunnan keskukseen eli Simpeleelle. Reitti kulkee monin paikoin useampaa haaraa niin, että matkan pituutta voi muunnella. Reitti myös ylittää usein pienempiä teitä, joten polkua voi kulkea haluamansa matkan. Vanhempi Ruokolahti – Rautjärvi –retkeilyreitti on kesällä 2004 viitoitettu alkamaan Imatralta saakka. Näin ollen Joutsenon reitistö,…
Tämä osuus alkaa Parikkalan rautatieasemalta ja sen toisessa päässä on Mikkolanniemen toimintakeskus Saaren Akonpohjan ja Pieni Rautjärven itäpuolella tien 4014 varressa. Tämä osuus on itse asiassa pyöräilyreitti, sillä se on viitoitettu koko matkan teille.
Parikkalan seudulla oli 2000-luvun puolivälissä kehittämishanke ”Liiku Lintuinmaan luonnossa”. Silloin kunnostettiin ja rakennettiin retkeilyreittejä. Niitä on kaikkiaan lähes sata kilometriä. Ne jakautuvat kolmeen selkeästi eri osaan, joten ne esitellään erikseen. Ensimmäinen osa on 30 km:n taival Pöröpeikon polku – Parikkala.
Reitin eteläpää on Mikkolanniemen toimintakeskuksessa Pieni Rautjärven itärannalla ja se päättyy Papinniemen leirintäalueelle Pyhäjärven niemeen Uukuniemen kirkonkylällä. Mikkolanniemestä patikointireitti jatkuu Mikkiksen tarinapolkuna. Heti alussa on kota ja tarinapolun toisessa päässä Virtsalammella on laavu lähellä tietä, jota varsinainen reitti kulkee.
Nauhamaisesti kulkeva luontopolku aarniometsässä, osin jäkäläkalliolla, osin rehevässä sekametsässä. Korkeuserot ovat huomattavia. Reitti käy lammen rannassa ja nousee kallioille. Kalliolammen jyrkänteellä on laavu. Vesi täytyy kuitenkin tuoda mukanaan jyrkänteen alla olevasta lammesta.
Kiteen erä- ja riistapolku on Oriveden rantamaisemissa oleva kahden rengasreitin kokonaisuus. Se esittelee metsäluontoa, metsänhoitoa, riistanhoitoa ja eräperinnettä.
Tohmajärvellä sijaitseva rauhoitetun ukonhattulehdon kautta kulkeva rengaspolku vaihtelevissa järvenranta-, lehto- ja kulttuurimaisemissa.
Pyhäselän Kalliojärven kierros on rengasreitti, joka kulkee kalliorotkon pohjalla uinuvan Suuren Kalliojärven ympäri. Reitillä on metsäpolkua, pitkospuita, nousuja ja laskuja sekä kalliojyrkänteitä, joilla ei ole kaiteita. Lasten kanssa on oltava varovainen myös jyrkkärantaisella nuotiopaikalla.
Joensuun kaupungin keskustan tuntumassa kulkevat kaksi pientä rengasreittiä kulkevat vanhan ortodoksisen luostarin ja saarimetsän maisemissa Pyhäselän aavalla rannalla. Polut ovat selkeitä ja melko helppokulkuisia, mutta Pyhäselän rantaosuuksilla on kivikkoista.
Joensuun ja Kontiolahden alueilla kulkeva Jaaman kierros sopii paremmin pyöräilyyn kuin patikoimiseen, koska se kulkee teitä myöten. Sitä voi luonnehtia Joensuun keskustasta lähteväksi kuuden uimarannan rengasreitiksi, joka kulkee mm. Höytiäisen kanavan ja Jaamankankaan kautta takaisin kaupungin keskustaan.
Kontiolahden kirkonkylän maisemissa ja Höytiäisen rannan poluilla kiertelevä rengasreitti. Matkalla on metsäpolkua, pitkospuita, pikkuteitä ja pätkä kylän pääkatua.
Kaltimon kierto on 25 km:n mittainen rengasreitti Enossa Uimaharjuntien (73) pohjoispuolella. Reitiltä on yhteys Kolvananuuron kautta Kolinpolulle ja Suppuralammelta Patvinpolkua myöten Uimaharjun ja Kivilahden kautta Patvinsuon kansallispuistoon.
Kontiolahden Uuron huoltoasemalta, teiden 6 ja 73 risteyksestä lähtee Kolinpolku. Reitti kulkee mm. Kolvananuuron luonnonsuojelualueen kautta Kiviniemeen ja edelleen Herajärven kierrosta pitkin Kolille. Matkan varrella on viitisentoista taukopaikkaa, joita Kontiolahden kunta hoitaa.
Herajärven kierros on soikiolenkki, jonka lähtöpiste on Ukko-Kolin huipulla. Reitti kulkee osan matkaa Kolin kansallispuistossa. Nimensä mukaisesti se kiertää Kolin eteläpuolella olevan Herajärven. Sinisellä merkitty reitti on suurien korkeuserojen vuoksi vaativa.
Petkeljärven kansallispuistosta Ilomantsin pohjoispuolella olevaan Mekrijärven kylään ja runonlaulaja Simana Sissosen kotitaloon Sissolaan päättyvä retkeilyreitti. Reitti ohittaa Ilomantsin kirkonkylän, mutta Taitajan Taipaleen Hiisjärven laavulta on 8 km:n reittiyhteys Ilomantsin kirkonkylään.
Luontokohteet arkistot - Via Karelia

Luontokohteet

Taso: *  *  * (kolme karhua)   Oletko kulkenut suurella avosuolla? Se on kokemisen arvoista. Patvinsuolla horisontin avaruus muistuttaa laajaa saaristoista järvenselkää. Näkymässä vaihtelevat kunakin vuodenaikana eriväriset aavat suolakeudet, niistä kohoavat kuusikkoiset tai männikköiset vaaramaat, nauhamaisen puuston reunustamat jokien ja purojen varret ja pienet lammet. Sanotaan, että suomalaiset – ainakin kaupunkilaiset – pelkäävät suota. Se…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Koitajoen luonnonsuojelualue Hattuvaaran kylän itäpuolella rajavyöhykkeen tuntumassa on erinomainen erämainen retkeilykohde. Alueen halki virtaa rauhallinen Koitajoki pienine koskineen. Joki on esitelty myös melontareittien kohdalla. Koitajoen alue koostuu Rosmesuon – Hanhisuon soidensuojelualueesta ja kauniista Koivusuon luonnonpuistosta sekä niiden välisestä alueesta mutkaisen Koitajoen varrella. Koitajoen alue kuuluu mm. Patvinsuon ja Petkeljärven kansallispuistojen…
Taso: (*  *  *) Kolme karhua Ilomantsissa sijaitseva Petkeljärven kansallispuisto on Suomen pienin kansallispuisto, mutta sinne mahtuu tiivis kattaus parasta harju-, – mäntykangas- ja järvenrantaluontoa. Vaikka puiston alueella on vanhoja juoksuhautoja ja entisöity korsukin, puiston alueella ei ole taisteltu, mutta aivan sen tuntumalla Oinassalmella ja Möhkössä sen sijaan on taisteltu niin talvi- kuin jatkosodassakin. Kansallispuiston…
Taso: ( *  *  *) kolme karhua Simpelejärven Siikalahti on Sisä-Suomen arvokkain ja kansainvälisesti tunnettu lintuvesi. Lintujen lauluaikaan touko- kesäkuussa kaulushaikaran puhaltelu ja yölaulajien huumaava konsertti ovat unohtumattomia kokemuksia. Eikä se ole siinä. Itä-Suomen ylittävä muuttoreitti tuo lahdelle nähtävää ja kuultavaa huhtikuulta marraskuulle. Jos vierailee Siikalahdella vuoden ympäriinsä, voi kohdata lähes 200 lintulajia. Kaikkiaan siellä…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Ruunaa on kuuluisa ennen kaikkea koskistaan. Lieksanjoen koskireitillä Matkalahdesta Ruunaan Luontotalolle Naarajoelle on mittaa noin 30 km. Matkailuyrittäjät järjestävät Ruunaan koskilla koskenlaskua puu- ja kumiveneillä. Alueella käy vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. Kosket voi laskea kanootilla myös omin neuvoin. Näiden sivujen melontareittiosuudessa on kuvaus Lieksanjoen melontareitistä. Kuuluisat Ruunaankosket ovat myös patikoijan…
Taso (*) Yksi karhu Aivan Venäjän rajan tuntumassa, Ruunaan retkeilyalueen ja Lieksanjoen takana sijaitseva Ruunaan luonnonsuojelualue on pääosin koskematonta saloa. Yli puolet suojelualueesta on rajavyöhykettä, jolla liikkuminen ilman rajavartioston lupaa on kielletty. Suojelualueen ydinosaan, joka on Lieksanjoessa olevan Ruunaanjärven takana, ei pääse kuin veneellä ja kanootilla tai talvella umpihankeen hiihtäen. Sinne vaivautuva tavoittaa alueen jossa…
Taso: (*) yksi karhu Pieni Ritojärvi on ihastuttava päiväretkikohde. Ritojärven kierto (5,2 km) kokoaa alueen kauneimmat näkymät saman reitin varrelle. Rengasreitti johdattelee kulkijaansa suolla ja metsäisessä harjumaisemassa järven ympäri. Pienen Ritojärven laavulla voi nauttia eväitä Alueella on syksyisin hyvät puolukkamaat. Alue on Via Karelian (522) länsipuolella. Sinne pääsee vain Kontiovaaran tietä, joka on huikeana harjutienä…
Taso: (*) Yksi karhu Reposuo on linnustollisesti arvokas suidensuojeluohjelman kohde aivan Pankakosken taajaman kupeessa. Siellä voi helposti seurata lintujen pesimäpuuhia tai muuttolintujen vierailuja. Pohjois-Karjalan suoluonnon monimuotoisuus on hyvin nähtävissä. Maisemat vaihtelevat Reposuolla yllätyksellisesti. Avosuo vaihtuu harjanteisiin ja Pankajärven rantanäkymiin. Päiväretki tarjoaa mahdollisuuden niin lintujen tarkkailuun, vaihtelevan suoluonnon tutkimiseen kuin marjanpoimintaankin. Alkukesällä suokukat kukkivat ja loppusyksyllä…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Lieksassa sijaitsevaa Änäkäisen virkistyskalastusaluetta ympäröivät virkistysmetsät. Metsiä hakataan harvakseltaan ja retkeilyä kunnioittaen. Alue liittyy kiinteästi talvisodan taisteluihin ja samoihin paikkoihin rakennettiin välirauhan aikana Salpa-linjan linnoitteita. Kalastuksen lisäksi alueella voi siis tutustua sotahistoriaan. Suomen ja Venäjän välinen raja on kahdeksan kilometrin päässä. Alueen halki kulkeva Kivivaaran tie tunnettiin jatkosodan aikana Rukajärven…
Taso: ( * ) Yksi karhu Ukonsärkkä on pieni hyvin kaunis päiväretkeilyyn sopiva kohde aivan Lieksan itäisimmässä kolkassa. Alueella on hieno harju vanhoine metsineen. Harva osuu alueelle sattumalta, mutta se palkitsee kävijänsä. Luonnonrauha on taattu, vaikka Ukonlammen laavulla saattaakin kohdata muita eräihmisiä. Alueen halki kulkee nauhamainen lyhyt Ukonpolku, joka esittelee harjumaisemia lampi- ja suonäkymineen. Aikaisemmin…
Taso: (*  *  *) Kolme karhua Maisema Kolin huipulta Pieliselle on yksi suomalaisimmista maisemista. Alue on esitelty myös näiden sivujen kulttuurimaisemista kerrottaessa, koska Koli on nimetty erääksi Suomen kansallismaisemista. Kuuluisien taiteilijoiden ikuistamienvaaramaisemien lisäksi perinnemaisemat ja kaskenpoltto kuuluvat Koliin erottamattomasti. Kansallispuistossa on laaja polku- ja latuverkosto. Kolin vaarajono on muinaisen vuorijonon, Karelidien, jäänne. Pari miljardia vuotta…
Taso (*) Yksi karhu Nurmeksen Raesärkät on kaunis päiväretkikohde kumpuilevassa harjumaisemassa. Alue on saanut nimensä luode-kaakkosuuntaisen kapean harjujakson mukaan. Maisemassa on harjujen lisäksi levollisia soita, joen mutkia ja vanhaa metsää monipuolisine asukkaineen. Raesärkkien maisemaa on käyty ihailemassa vuosikymmenten ajan. Se on suosittu lähivirkistäytymiskohde. Raesärkkien alue muodostuu suojelumetsästä ja virkistysmetsästä. Suojelumetsässä voidaan tehdä ennallistamis- ja luonnonhoitotoimenpiteitä,…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Peurajärvi on ihanteellinen perhekohde. Pieneen ja rauhalliseen alueeseen ehtii hyvin tutustua päivänkin aikana, mutta viikonloppukin vierähtää siellä mukavasti, nähtävää ja tekemistä riittää patikoinnista uimiseen, kalastuksesta marjastamiseen. Yöpyä voi Mäntyjärven laavulla tai Iso-Valkeisen kodassa tai telttailla niiden ympäristössä. Karavaanareille on kolme aluetta. Lisäksi alueella on muutama varaustupa. Järvien ympäri kulkee kaksi…
Taso (*  *) Kaksi karhua Nurmeksessa sijaitseva Mujejärven alue sopii retkeilijälle, joka haluaa nauttia rauhasta. Alue on Peurajärven virkistysalueen tuntumassa, mutta valtatie 75:n itäpuolella. Alueen luonto on hiukan toisenlainen kuin Peurajärvellä. Alueen länsilaidassa jylhä Uuronrotko. Muutoin maisema on kallioiden, harjujen ja järvien kirjomaa maisemaa Alueen järvet ovat usein melko pieniä ja tummavetisiä. Suurimmat järvet ovat…
Taso: (*) Yksi karhu Kieverrysjärvien alue on Kuhmon eteläosassa Via Karelian tuntumassa, paikassa, jossa Venäjän raja käy kauimpana lännessä. Alue on hieno, helppokulkuinen päiväretkikohde, jossa retkeilyreitti kulkee kuuden järven ja lammen Porojärven, Syrjälammen, Valkealammen, Syvälammen, Hukkalammen ja Juolungan täplittämää lähes luonnontilaista harjumaastoa. Alue on vanhojen metsien suojeluohjelman kohde, jossa on noin viisi kilometriä pitkä retkeilyreitti.…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Jonkerinsalon luonnonsuojelualue sijaitsee Kuhmon eteläosassa Jongunjoen melontareitin länsipuolella. Alueen luonto on jylhän kaunista ja alueen keskellä oleva Louhipuron Hiidenportti on  maakunnallisesti arvokas kanjoni, jossa korkeiden kalliojyrkänteiden välissä virtaa Louhipuro. Hiidenportin pohjoispäässä on laavu. Louhipuro on puroksi erikoinen. Kanjonin eteläpäässä Kagasvaaran parkkipaikalta Hiidenporttiin ja edelleen alueen länsilaidalla olevaan Pullukanvaaraan vievä polku…
Taso: (*  *  *) Kolme karhua Hiidenportin kansallispuisto on kahden vesistön rajamailla. Puisto perustettiin vuonna 1982 säilyttämään kainuulaisen erämaaluonnon perinnettä. Alueen tunnetuin kohde on koko puiston läpi luode-kaakkosuunnassa kulkeva rotkolaakso, jonka pohjalla virtaa Porttijoki. Kansallispuisto on nimetty alueen luoteiskulmassa olevan Hiidenportin kanjonin mukaan.  Hiidenportin 20 metriset pystyt kallioseinämät ovat kansallispuiston keskeinen nähtävyys. Puisto on silti…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Kuhmossa sijaitseva Teerisuon – Lososuon soidensuojelualue Kuhmon lounaispuolella Kuhmosta Valtimoon menevän tien 5284 tuntumassa on erämainen, maisemallisesti hyvin merkittävä alue. Alueen metsäsaarekkeet ja suot muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden. Pieni Teerisuo, Isosuo, Kuitisuo ja Lososuo muodostavat yli 8 km pitkän, lähes yhtenäisen ojittamattoman nevajonon. Soiden yli näkyvät metsän profiilit ovat ehjiä ja…
Taso: ( *  * ) Kaksi karhua Kuhmon itäpuolella rajanpinnassa sijaitseva Elimyssalo on metsäpeuran uuden tulemisen kotiseutu. Metsäpeura oli metsästetty Suomesta loppuun 1800-luvun loppuun mennessä. 1960-luvun lopulla Martti Montonen löysi Elimyssalolta metsäpeuroja, seurasi ja valokuvasi niitä kymmenkunta vuotta ja julkaisi 1974 kirjan Suomen peura.  Kirjalla oli vahva vaikutus paitsi metsäpeurakantamme kehittymiseen, myös siihen, että Elimyssalo…
Taso: (*  * ) Kaksi karhua Iso-Palosen – Maariansärkkien luonnonsuojelualue on eräs Ystävyyden puistoon kuuluvista viidestä suojelualueesta Kuhmossa. Alue on pienten järvien, lukuisten lampien, mäntykankaiden ja jääkauden synnyttämien harjujen eli kainuulaisittain särkkien  muodostama kokonaisuus Kuhmon itäosassa. Suojelualue ulottuu Venäjän rajalle saakka. Alueen halki kulkeva harjumuodostelma on ollut tärkeä metsäpeurojen vaellusreitti ja laidunalue. Pyyntikulttuurista kertovia jäänteitä…
Ystävyyden puisto on Kuhmoon ja Suomussalmelle perustettu luonnonsuojelualueiden verkosto. Se koostuu viidestä erillisestä suojelualueesta, jotka kaikki on esitetty näillä sivuilla erikseen. Via Karelian varrella Ystävyyden puiston opasteet ohjaavat kulkijan Petolan luontokeskukseen. Selvyyden vuoksi on korostettava, ettei erillistä Ystävyyden puistoa siis ole. Kyse on suomalais-venäläisestä luonnonsuojeluhankkeesta, jonka suomalaiset osat ovat Ystävyyden puistoon kuuluvat Ulvinsalon luonnonpuisto, Juortanansalon…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Lentua on Oulujoen vesistön suurin säännöstelemätön järvi ja koko Kainuun arvokkain järvikokonaisuus. Rannat ovat pääosin rakentamattomia, joten järvi on varsin erämainen. Lentua keskeiset vesialueet ja saaret sekä osa rannoista kuuluvat Naturaan. Lentuan eteläosassa on avaria selkiä, pohjoisempana on saaria ja niiden välissä puikkelehtivia salmia. Järven rannat ovat moni-ilmeiset. On laajoja…
Taso (*) Yksi karhu Lauttavaaran luontokoulumetsä on Metsähallituksen näyteikkuna luonnon monimuotoisuuteen ja nykyaikaiseen ympäristöarvoja korostavaan metsien käsittelyyn. Se on Via Karelian varrella, noin 10 km Kuhmon keskustasta pohjoiseen. Sen tuntumassa ovat myös Lentuakosket ja Lentuan luontotupa sekä suojelualue. Luontokoulumetsä on suunniteltu erityisesti luonto-opastus ja –opetuskäyttöön, mutta sopii myös tavalliseen retkeilyyn. Alue on luonnon luokkahuone, jossa…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Ystävyydenpuistoon kuuluva Juortanansalon – Lapinsuon soidensuojelualue on todellista saloa. Se on todellinen helmi retkeilijälle joka pitää soista ja haluaa kulkea omia polkujaan. Kokemattomampikin voi tutustua alueeseen sen itäosan halki kulkevaa Kuhmon UKK-reittiä pitkin. Sen varrella on Riionlammen laavu. Ystävyyden puiston alueista tämä on jäänyt vähimmälle huomiolle, mutta sen merkitys ja…
Taso: (*) Yksi karhu Jauhovaaran virkistysmetsä sijaitsee Kuhmon lounaisosassa. Näköalapaikkana tunnetun Jauhovaaran korkeus on 253,2 metriä merenpinnasta. Varsinkin vaaran pohjoispuoli on paikoin jyrkkärinteistä ja sieltä aukeaa hienot näköalat. Alue poikkeaa kuusivaltaisine metsineen selvästi karujen männiköiden ja soiden hallitsemasta ympäristöstään. Alueen erikoisuus on 1930 – 40 –luvuilla kokeilutarkoituksessa istutetut ulkomaiset havupuumetsiköt. Vaaralla on ollut vakituista asutusta…
Taso (*) Yksi karhu Jämäsvaaran alueen keskusjärvi on Jämäsjärvi, jonka lähes koko valuma-alue on hakkaamaton ja ojittamaton. Jämäsjärven kaakkoisrannasta kohoaa jyrkästi kuusikkoinen Jämäsvaara. Lahopuuta on runsaasti ja aarniometsän kääpä- ja hyönteislajisto on erittäin monipuolinen. Metsän seassa on rämeitä ja paikoin lettolaikkuja. Alueella on runsaasti lampia ja puroja. Myös maisemaretkeilijän kannalta Jämäsvaara on monipuolinen kohde. Kuusi…
Taso: (*  * ) Kaksi karhua Murhisalo on Suomen ainoiden vienankarjalaisten kylien, Kuivajärven ja Hietajärven, ikiaikaista nautinta-aluetta. Eräkulttuurin ja muinaisten kulkureittien merkit ja vanhat kalasaunat tekevät alueesta kulttuurihistoriallisestikin arvokkaan. Alueen keskellä oleva Murhijärvi oli vienalaiskylien kala-aitta. Murhisalo koostuu Lososuon – Saarijärven soidensuojelualueesta ja sitä ympäröivistä vanhojen metsien suojeluohjelman alueista. Etelästä alue rajautuu Hietajärvi – Kuivajärven…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Alue on Kainuun suurimpia ja linnustoltaan merkittävimpiä avosuoalueita. Sen monipuolisuutta lisäävät Säynäjärvi ja pienemmät suolammet. Alue on säilynyt erittäin luonnontilaisena. Suotyyppien kirjo alueella on hyvin suuri. Suurin osa suosta on karua, mutta pieniä reheviä laikkuja on siellä täällä. Soiden vetisyys vaihtelee kuivista nevoista upottaviin ruopparimpinevoihin, joiden ylittäminen onnistuu vain kapeita…
Taso: (*) Yksi karhu Suomussalmella Juntusrannan kylän lounaispuolella sijaitseva Kalmosärkkä on esihistoriallinen asuinpaikka. Kalmosärkkä on museoviraston suojelukohde ja sitä hoitaa Metsähallitus. Alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin muinaisjäännöksiin. Kalmosärkkä on kapea, reilun kilometrin pituinen mäntyvaltainen hiekkaharjanne. Pohjoisessa harjanne haarautuu kahtia. Kalmosärkkä on myöhemmin palvellut myös väliaikaisena hautapaikkana, ja on saanut siitä nimensä. Kalmosärkän, samoin kuin läheisten Nuolisärkän,…
Taso: (* *) Kaksi karhua Martinselkonen on 6200 hehtaarin suuruinen lakisääteinen luonnonsuojelualue Suomussalmella Venäjän rajan mutkassa. Martinselkonen on yksi Suomen tärkeistä lintualueista ja se kuuluu Naturaan. Alue on tyypillistä pohjoiskainuulaista salomaata, varsinainen kainuunkorpi. Siellä on monipuoliset mahdollisuudet retkeilyyn, kalastukseen ja marjastukseen. Suomen ja Venäjän raja noudattelee pääosin vedenjakajaa. Suurin osa Martinselkosen vesistä virtaa länteen ja…
Taso (*  *  ) Kaksi karhua Hossa on valtion retkeilyalue. Se on kuin luotu patikka-, hiihto-, ja melontaretkeilyyn sekä kalastukseen. Alueen metsät ovat pääasiassa helppokulkuisia ja kauniita männiköitä, sekä tasaisia kankaita että jääkauden muodostamia upeita harjuja. Metsät ovat pääosin erirakenteisia ja sisältävät iäkkäitäkin puita, vaikka vanhojen hakkuiden kantojakin on näkyvissä. Soita Hossan pinta-alasta on vain…
Taso: (*  *) Kaksi karhua Vuonna 1979 perustettu Kylmäluoman suhteellisen laaja retkeilyalue sijaitsee Taivalkoskella, valtatie 5 tuntumassa, noin 45 km Kuusamosta etelään. Retkeilyalueen maasto on pääosin karua mäntykangasta, jolle ovat tunnusomaisia vesistöjen varsia seurailevat korkeat harjujonot. Harjujen päällä kulkevilta retkeilypoluilta avautuvat näköalat komeille järvenselille. Kylmäluomalla on myös niitty- ja savottakulttuurin jäänteitä sekä poronhoitoon liittyviä rakenteita.…
Taso: (*) Yksi karhu Kuusamossa sijaitsevat Närängän luonnonmetsien lähes koskematon luonto on ainutlaatuinen sekä Suomen että koko läntisen Euroopan mittakaavassa. Metsien lisäksi alueen pienvesistöt ja suot ovat säilyneet luonnontilaisina, joten monet vaateliaat eliölajit viihtyvät alueella. Suojelualue koostuu neljästä erillisestä metsäalueesta: Virmajoesta, Romevaarasta, Pajupurosta ja Närängästä. Närängän päiväreitillä (rengasreitti) voi tutustua alueen vivahteikkaaseen luontoon ja Näränkävaaran…
Taso (*) Yksi karhu Etelä-Kuusamossa sijaitseva Iivaaran Natura-alue on vanhastaan ollut metsästys- ja kalastuskohde. Viime aikoina se on alkanut kiinnostaa myös retkeilijöitä. Iivaara on erämainen retkikohde. Alueen perusosan muodostavat arvokkaat vanhat metsät, jotka ovat pohjoista vaaraluontoa parhaimmillaan. Alueen läpi kulkee retkeilyreitti. Alueella on mahdollista samoilla myös erimittaisia rengasreittejä pitkin. Näätäslammella on autiotupa. Vaarojen lahopuuston runsauden…
Taso: (*  * ) Kaksi karhua Valtavaaran suojelualue sijaitsee Rukatunturin koillispuolella. Kuusamon korkeimpiin kuuluva vaara tarjoaa jokaiselle luonnossa liikkujalle jotakin. Monimuotoiselta alueelta löytyy upeita näköaloja, karaistuneita tunturikasveja, harvinaisia lintuja ja talvisin satumaisia tykkykuusikoita. Valtavaara sopii erinomaisesti sekä kesä- että talviretkeilyyn. Tunnettu vaellusreitti Karhunkierros kulkee Valtavaaran kautta, mutta alueelle on tehty myös päiväretkeilyyn sopiva rengasreitti. Se…
Taso: (*  *  *) Kolme karhua Tuntsan erämaa-alue soveltuu erinomaisesti retkeilyyn helppokulkuisuuden ja alueen selväpiirteisyyden vuoksi. Jotkut sanovat sitä yhdeksi Euroopan hienoimmista retkeilyalueista. Nykyinen lakisääteinen Tuntsan erämaa on vain pieni murunen laajempaa Tuntsan aluetta, jota metsänhoitaja, eräkirjallisuuden klassikko A.E.Järvinen aikoinaan kirjoissaan kuvaili. Osa siitä erämaasta on Venäjän rajan takana, koska osa vanhaa Sallaa jäi rajan…
Taso: (*  *  *) Kolme karhua Oulangan kansallispuisto tunnetaan ennen kaikkea kahdesta asiasta: Oulanka- ja Kitkajoen mahtavista koskista sekä Karhunkierros-retkeilyreitistä. Oulangan seutu on ollut luonnonkauneudestaan tunnettu kauan. Ensimmäiset suunnitelmat alueen suojelemiseksi tehtiin jo 1800-luvulla. Silti Oulankaa ei perustettu Suomen ensimmäisten kansallispuistojen joukossa vuonna 1938. Vasta vuonna 1956, maanomistusolojen selkiinnyttyä, aika oli kypsä kansallispuistolle. Sitä ennen…
Taso: (* *) Kaksi karhua Sallatunturin alue Sallan kirkonkylän eteläpuolella Via Karelian (950) kahta puolta pitää sisällään erilaisia luonnonsuojelualueita, joihin kuuluu laajoja aapasoita, vanhoja metsiä ja tuntureita. Myös suojelualueiden ulkopuolella on hienoja luontokohteita: erämaisia vaaroja, laajoja soita ja reheviä jokivarsia. Alueella on runsaasti matkailuyrityksiä, merkittyjä retkeilyreittejä ja talvella monipuolinen latuverkosto. Alueen valtionmaita hoitaa Metsähallitus. Yksityismailla…
Avoin, yksitasoinen torni on matalan lahden rannalla, ympärillä on rantaniittyä ja peltoa. Keväisin paikalla on  runsaasti sorsia ja sotkia Ajo-ohje: Etelästä 6-tietä tultaessa lon Saaren taajaman jälkeen viitoitus oikealle Uukuniemeen (4021). Aja tietä vajaa 1 kilometri ja käänny ensimmäisestä risteyksestä oikealle. Aja vajaa kilometri, kunnes vasemmalla on viitta lintutornille. Jätä auto pysäköintipaikalle. Torni on parinsadan…
Avoin yksitasoinen ja kolme metriä korkea torni on kortteikkoisen lahden rannalla, missä on myös pensaikkoa ja metsää. Toukokuun alussa Rautalahdelle kertyy suuret määrät joutsenia, niiden seasta voi löytyä pikkujoutseniakin. Alkukesästä lahti on erinomainen yölaulajapaikka. Ajo-ohje: Torni on aivan 6-tien kupeessa, noin 6 km Särkisalmelta pohjoiseen. Etelästä tullessa noin kilometri ennen tornia on oikealle viitta Rautalahti.…
Kansainvälisesti arvokkaaksi lintuvedeksi luokiteltu rehevä, metsä ja peltorantainen lintujärvi. Kevätmuutolla nähdään runsaasti vesilintuja, kahlaajia, lokkeja ja tiiroja. Heinä-elokuussa alueelle kerääntyy runsaasti sulkivia vesilintuja ja poikueita. Torni on avoin ja yksikerroksinen ja noin viisi metriä korkea. Ajo-ohje: Aja Lappeenrannan keskustasta Viipuriin ja Vainikkalaan menevää tietä 390 noin 20 km Haapajärven kylän laidalle. Käänny siellä oikealle Lintutorni-viitan…
Konnunsuolla on laajalla peltoaukeamalla kaksi  tornia puolen kilometrin päässä toisistaan. Eräs Kaakkois-Suomen kautta muuttavien lintujen pääreiteistä kulkee Konnunsuon peltojen kautta. Keväällä siellä näkee laulu- ja pikkujoutsenia, sorsalajeja, kahlaajia, eri hanhi-lajeja sekä kurkia. Elo-lokakuussa peltojen yllä saalistavat varpus-, kana-, sinisuo- ja ruskosuohaukat sekä piekanat. Konnunsuon yli kulkee myös meri- ja maakotkien syysmuuttoreitti. Parhaita lintuaikoja ovat huhti-kesäkuu…
Taso: (**) Kaksi karhua Kolvananuuro on upea miljoonia vuosia vanha rotkolaakso Joensuusta Kajaaniin menevän valtatie kuuden ja Joensuusta Lieksaan menevän tien 73 välissä. Alue poikkeaa täysin ympäröivästä maisemasta. Siellä kulkee louhikkoisesta maaston halki vaativa retkeilypolku, mutta näkymät ovat erittäin antoisia. Puusto on iäkästä, matkalla on saniaislehto ja puron solina säestää kulkijan mielenmaisemaa.. Suojelualue on runsaat…
Tornin ympäristö on matalaa merenlahtea. Tornista näkee muutolla lepäileviä vesilintuja ja kahlaajia. Parasta lintuaikaa on huhti-toukokuu.
Muutonseurantatorni on parhaimmillaan syksyllä, vaikka siellä kannattaa poiketa myös kevätmuuton aikaan. Tornista näkee erityisesti petolintuja ja arktisia vesilintuja. Mäellä olevasta tornista aukeaa näköala Suomenlahdelle ja Vilkkilänturalle.
Männikköinen niemenkärki merenrannalla. Torni sopii erityisesti arktisen muuton seurantaan toukokuussa. Tornissa on yksi avoin taso. Rakennusvuosi on 1983.
Kurkela on Suomen varmin paikka nähdä rajan takana pesivät mustahaikara, haarahaukka ja kiljukotka. Lisäksi tornista voi nähdä arktisten vesilintujen muuttoa ja varsinkin syksyllä petomuuttoa.
Salpapolku on vaellusreitti, jonka eteläinen lähtöpiste on Virolahden Majaniemessä, ja reitti päättyy Miehikkälän Takamaan erämaametsiin Syvä-Valkjärven eteläpuolelle. Reitti on merkitty sinisillä opasteilla sekä Salpapolku- ja saukkotunnuksin
Joutsenossa kiertelee laaja retkeilyreitistö kunnan keskustaajaman ympärillä. Suuri osa reiteistä on Myllymäen laskettelukeskuksen ympäristössä. Yksi haara johtaa Hinkanrannan kautta Saimaan rantoja seuraten Imatran kylpylään. Toinen jotos vie Kähärilän kylän kautta Soskuan sululle Saimaan kanavalle.
Reitti alkaa etelässä Imatran kylpylältä, koukkaa Ruokolahden urheilukeskukselle ja päättyy Rautjärven kunnan keskukseen eli Simpeleelle. Reitti kulkee monin paikoin useampaa haaraa niin, että matkan pituutta voi muunnella. Reitti myös ylittää usein pienempiä teitä, joten polkua voi kulkea haluamansa matkan. Vanhempi Ruokolahti – Rautjärvi –retkeilyreitti on kesällä 2004 viitoitettu alkamaan Imatralta saakka. Näin ollen Joutsenon reitistö,…
Tämä osuus alkaa Parikkalan rautatieasemalta ja sen toisessa päässä on Mikkolanniemen toimintakeskus Saaren Akonpohjan ja Pieni Rautjärven itäpuolella tien 4014 varressa. Tämä osuus on itse asiassa pyöräilyreitti, sillä se on viitoitettu koko matkan teille.
Parikkalan seudulla oli 2000-luvun puolivälissä kehittämishanke ”Liiku Lintuinmaan luonnossa”. Silloin kunnostettiin ja rakennettiin retkeilyreittejä. Niitä on kaikkiaan lähes sata kilometriä. Ne jakautuvat kolmeen selkeästi eri osaan, joten ne esitellään erikseen. Ensimmäinen osa on 30 km:n taival Pöröpeikon polku – Parikkala.
Reitin eteläpää on Mikkolanniemen toimintakeskuksessa Pieni Rautjärven itärannalla ja se päättyy Papinniemen leirintäalueelle Pyhäjärven niemeen Uukuniemen kirkonkylällä. Mikkolanniemestä patikointireitti jatkuu Mikkiksen tarinapolkuna. Heti alussa on kota ja tarinapolun toisessa päässä Virtsalammella on laavu lähellä tietä, jota varsinainen reitti kulkee.
Nauhamaisesti kulkeva luontopolku aarniometsässä, osin jäkäläkalliolla, osin rehevässä sekametsässä. Korkeuserot ovat huomattavia. Reitti käy lammen rannassa ja nousee kallioille. Kalliolammen jyrkänteellä on laavu. Vesi täytyy kuitenkin tuoda mukanaan jyrkänteen alla olevasta lammesta.
Kiteen erä- ja riistapolku on Oriveden rantamaisemissa oleva kahden rengasreitin kokonaisuus. Se esittelee metsäluontoa, metsänhoitoa, riistanhoitoa ja eräperinnettä.
Tohmajärvellä sijaitseva rauhoitetun ukonhattulehdon kautta kulkeva rengaspolku vaihtelevissa järvenranta-, lehto- ja kulttuurimaisemissa.
Pyhäselän Kalliojärven kierros on rengasreitti, joka kulkee kalliorotkon pohjalla uinuvan Suuren Kalliojärven ympäri. Reitillä on metsäpolkua, pitkospuita, nousuja ja laskuja sekä kalliojyrkänteitä, joilla ei ole kaiteita. Lasten kanssa on oltava varovainen myös jyrkkärantaisella nuotiopaikalla.
Joensuun kaupungin keskustan tuntumassa kulkevat kaksi pientä rengasreittiä kulkevat vanhan ortodoksisen luostarin ja saarimetsän maisemissa Pyhäselän aavalla rannalla. Polut ovat selkeitä ja melko helppokulkuisia, mutta Pyhäselän rantaosuuksilla on kivikkoista.
Joensuun ja Kontiolahden alueilla kulkeva Jaaman kierros sopii paremmin pyöräilyyn kuin patikoimiseen, koska se kulkee teitä myöten. Sitä voi luonnehtia Joensuun keskustasta lähteväksi kuuden uimarannan rengasreitiksi, joka kulkee mm. Höytiäisen kanavan ja Jaamankankaan kautta takaisin kaupungin keskustaan.
Kaltimon kierto on 25 km:n mittainen rengasreitti Enossa Uimaharjuntien (73) pohjoispuolella. Reitiltä on yhteys Kolvananuuron kautta Kolinpolulle ja Suppuralammelta Patvinpolkua myöten Uimaharjun ja Kivilahden kautta Patvinsuon kansallispuistoon.
Kontiolahden Uuron huoltoasemalta, teiden 6 ja 73 risteyksestä lähtee Kolinpolku. Reitti kulkee mm. Kolvananuuron luonnonsuojelualueen kautta Kiviniemeen ja edelleen Herajärven kierrosta pitkin Kolille. Matkan varrella on viitisentoista taukopaikkaa, joita Kontiolahden kunta hoitaa.
Herajärven kierros on soikiolenkki, jonka lähtöpiste on Ukko-Kolin huipulla. Reitti kulkee osan matkaa Kolin kansallispuistossa. Nimensä mukaisesti se kiertää Kolin eteläpuolella olevan Herajärven. Sinisellä merkitty reitti on suurien korkeuserojen vuoksi vaativa.
Petkeljärven kansallispuistosta Ilomantsin pohjoispuolella olevaan Mekrijärven kylään ja runonlaulaja Simana Sissosen kotitaloon Sissolaan päättyvä retkeilyreitti. Reitti ohittaa Ilomantsin kirkonkylän, mutta Taitajan Taipaleen Hiisjärven laavulta on 8 km:n reittiyhteys Ilomantsin kirkonkylään.